Ajankohtaista

Yhteiskunnalliset yritykset vastaavat julkisten palvelujen uudistamistarpeisiin Britanniassa

19.01.2012

Palvelujen uudistamisessa siirrytään standardiratkaisuista palvelujen henkilökohtaistamiseen, hankintaprosessien uudistamisessa tulosten ostamiseen suoritteiden sijaan. Julkisten palvelumarkkinoiden kehittämisessä olennaista on ennakoiva vuoropuhelu ja strateginen yhteistyö palvelujen tuottajien kanssa hallinnollisten sopimussuhteiden asemesta. Tilaajilta edellytetään myös suurempaa joustavuutta palvelun tuottamistavoissa, jos halutaan luoda uudenlaisia palvelumalleja.

Väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet yhdistettynä rajallisiin resursseihin ovat haasteita, jotka koskettavat sekä Suomea että Iso-Britanniaa. Avainasemassa ovat palveluinnovaatiot, joista maat haluavat oppia toisiltaan, totesi suurlähettiläs Matthew Lodge Britannian suurlähetystön ja Social Business Internationalin järjestämässä seminaarissa Helsingissä 16. tammikuuta 2012. Tilaisuudessa tarkasteltiin yhteiskunnallisten yritysten roolia julkisten palvelujen uudistamisessa sekä palvelumarkkinoiden ja hankintaprosessien kehittämisessä.

Ministeri: Yksilöllisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin

"Monet yhteiskunnalliset ongelmat altistetaan standardiratkaisuille läpi maan. Ongelmat ovat kuitenkin usein yksilöllisiä, ja henkilökohtaistaminen on välttämätöntä niiden kohtaamisessa. Havaintojeni mukaan yhteiskunnallisissa yrityksissä on usein helpompi toimia niin, että yhteiskunnallisiin ongelmiin etsitään yksilöllisiä ratkaisuja. Esimerkiksi huumevieroituksessa tuloksia ovat saavuttaneet parhaiten sellaiset palveluntarjoajat, jotka ovat luoneet henkilökohtaisen kontaktin asiakkaaseen. Tämä ei ole aina mahdollista julkisella sektorilla", kuvasi Britannian kuntaministeri Greg Clark.

Yhteiskunnallisia yrityksiä ei pitäisi Clarkin mukaan palkita pelkästään palvelujen tuottamisesta. Hankinnoissa ollaankin siirtymässä yhä enemmän siihen, että maksetaan tuloksista. Esimerkiksi työllisyysohjelmaan osallistuville yhteiskunnallisille yrityksille maksetaan sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät auttamaan sosiaalituilla eläviä ihmisiä siirtymään työelämään. Vankilasta vapautuvien kohdalla taas siitä, kuinka hyvin pystytään estämään tuomion uusiminen.

Clarkin mukaan siirtyminen tuloksista maksamiseen on kasvattanut yhteiskunnallisten yritysten liikevaihtoa. "Aiemmin palvelun tuottajalle korvattiin vain palvelun toteuttamisesta aiheutuvat kulut, mikä ei jättänyt tilaa riskinottamiselle palvelujen kehittämisessä ja toiminnan kasvattamisessa. Nyt syntyvä ylijäämä sijoitetaan usein palvelujen kehittämiseen muualla maassa."

Maakunnan virkamies: Hallinnollisista sopimussuhteista strategiseen kumppanuuteen

Tuloslähtöisestä tuottajayhteistyöstä puhui myös Surreyn maakunnassa nuorten palveluista vastaava apulaisjohtaja Garath Symonds, joka haluaa määrätietoisesti kehittää paikallisia markkinoita. Surreyssa tavoitteena on nuorten täysimääräinen osallistuminen koulutukseen ja työllistyminen. Haastetta kasvattaa 25 prosentin leikkaus budjetissa.

"Me haluamme ostaa tuloksia. Osallistamme markkinat palvelujen suunnitteluun niin varhain kuin mahdollista. Puhumme potentiaalisten tuottajien kanssa siitä, millaisia tuloksia haluamme tulevaisuudessa, millaista laatua odotamme palveluilta ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Nykyisten palveluntuottajien kanssa tätä dialogia käytiin kolmen vuoden ajan", kertoi Symonds.

"Olemme siirtyneet perinteisestä hallinnollisesta suhteesta strategiseen kumppanuuteen tuottajien kanssa. Me haluamme työskennellä yhdesssä heidän kanssaan yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi", Symonds kuvasi. Kunta voi esimerkiksi valjastaa omia nuorisotyöntekijöitään ulkopuolisen tuottajan palveluprosesseihin.

Palvelun tarjoajalta edellytetään korkean tason ammattimaisuutta, vaikutusten osoittamista sekä ratkaisua paikallisiin tarpeisiin. Hankinnan lähtökohtana on myös co-production eli se, että palvelu suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

Kehitä markkinoita käymällä vuoropuhelua potentiaalisten tuottajien kanssa, kohtele heitä strategisina kumppaneina, aseta yhteiskunnalliset tavoitteet ja yhdistä ne käytettävissä olevien resurssien kanssa. Siinä Symondsin lähtökohdat pähkinänkuoressa.

Yrityksen toimitusjohtaja: Palvelun laatu syntyy ihmisten välisessä suhteessa

Yhteiskunnallinen hoivapalveluyritys Sandwell Community Caring Trust (SCCT) perustettiin vuonna 1997 kolmen periaatteen varaan: Parempaa vastetta rahalle, parempaa laatua palveluille ja pitkäjänteisiä työsuhteita ihmisille. Näistä lähtökohdista toiminta on kasvanut 15 vuodessa huimaavasti: Työntekijämäärä on seitsenkertaistunut, palvelujen käyttäjien määrä on noussut 62:sta 800:aan ja miljoonan punnan liikevaihto kasvanut viiteentoista miljoonaan.

"Palvelun parempi laatu tarkoittaa palvelujen yksilöllistämistä: Menestyksemme avain on henkilökohtaistetut palvelut. Työntekijöiden kokemuksella ja palvelujen laadulla on selvä yhteys. Siksi on tärkeää osallistaa työntekijät palvelujen kehittämiseen. Julkisella puolella palvelu syntyy politiikasta, yhteiskunnallisessa yrityksessä ihmisten välisissä suhteissa. Jopa 88 prosenttia asiakkaistamme kokee, että palvelumme on saanut aikaan muutosta heidän elämässään", kuvasi toimitusjohtaja Geoff Walker.

"Me kilpailemme hinnalla mutta emme laadun tai työntekijöiden työehtojen kustannuksella." Yhden viikon laitoshoidon kustannukset henkilöä kohden SCCT:lla ovat 40 prosenttia vastaavan palvelun kustannuksista kunnallisessa hoidossa. Miten tämä on mahdollista?

SCCT:ssa on tunnistettu 12 eri tekijää, jotka ovat tuoneet selkeitä säästöjä. Yksi niistä on sairaslomapäivien merkittävä väheneminen. Aiemmin sairaslomapäiviä oli vuosittain keskimäärin 25 työntekijää kohden; tänään se on 0,7 päivää. "Kun tartuimme työssä esiintyviin ongelmiin, sairaspoissaolot putosivat. Taloudellinen vaikutus oli 330 000 euroa", kertoi Walker.

Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus oli aiemmin 30 prosentin luokkaa, kun se tänä päivänä on neljä prosenttia. Jatkuva rekrytointi ja uusien työntekijöiden kouluttaminen vie paljon resursseja. Säästöä on tuonut niin ikään hallinnollisten kulujen supistaminen 22 prosentista kuuteen.

Uudenlaisten palveluratkaisujen luominen edellyttää joustavampaa sopimusohjausta

Kun eriytetään palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sellaisissa palveluissa, jotka julkinen sektori on aiemmin tuottanut, käy usein niin, että tilaajan ja tuottajan välisessä sopimuksessa palvelun tuottamisen tapa määritellään peilaamaan yksityiskohtaisesti julkisen palvelun aiempaa toimintamallia.

"Tämä ei tuota muutosta, jota eriyttämisellä haetaan. Tietyt standardit tarvitaan, mutta palvelun tilaajan täytyy vähentää ohjausta ja sallia suurempaa joustavuutta palvelun tuottamistavoissa, jos se haluaa saavuttaa niitä etuja, joita ulkoistaminen mahdollistaa", kuntaministeri Greg Clark tähdensi.

Nämä mahdollisuudet on tunnistettu Surreyssa: "Me määrittelemme ainoastaan tulokset; emme välitä siitä, miten te teette sen. Olemme siis joustavia sen suhteen, millaisia lähestymistapoja tuottajat ottavat käyttöönsä. Annamme palvelujen tarjoajien myös asettaa omia tavoitteitaan: Nämä ovat resurssit; mitkä on teidän päämääränne?", tiivisti Garath Symonds.

eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg

Teksti: Nelli Koivisto

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yksi teemoista, joita Kolmas lähde -hanke seuraa aktiivisesti. Lisätietoa Kolmannen lähteen teemoista ja toiminnasta: www.kolmaslahde.fi/uutiskirje

Takaisin