"Toivomme, että senioriyrittäjyys tuo vaihtoehtoisia työuraan liittyviä aspekteja, kun ihmiset analysoivat omaa tulevaisuuttaan. Uskon, että tällä senioriyrittäjyyden maailman ensi-illalla on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen. Senioriyrittäjyys on teemoja, joita Pienyrityskeskus pystyy levittämään myös muille kampuksille, joilla toimimme", Mustalampi sanoi.

Kokemus vauhdittaa senioriyrittäjyyttä

Suomi tarvitsee vuoteen 2020 menneessä 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille ja 40 000 – 50 000 yritystä on tulossa sukupolvenvaihdokseen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen puolestaan muistutti.

"Näistä yrityksistä ehkä neljännes lopettaa. Moni yritys etsii jatkajaa kaupan kautta. Jos hyvin käy, 40-55 prosenttia löytää jatkajan perheen sisältä. Lähivuosina on paljon tilaa uusille yrityksille ja etenkin toimialoilla, joilla yrityksen perustaminen ei vaadi paljoa pääomaa."

Koska senioriyrittäjyydestä ei löydy maailmalta vielä tutkimustietoa, Vanhanen haki tuntumaa trendeihin Yhdysvalloista. Uusien työpaikkojen arvioidaan siellä syntyvän 2020 mennessä etenkin terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Toisena tulevat erilaiset asiantuntijapalvelut liike-elämän käyttöön. Tärkeitä ovat myös rakentaminen, vähittäiskauppa, paikallishallinto sekä majoitus- ja vapaa-ajan palvelut.

"Myös täällä mennään samaan suuntaan ja Suomesta on tulossa yhä palveluvaltaisempi maa. Senioriyrittäjällä on matala kynnys lähteä yrittäjäksi. Hänellä on työssä hankittua kokemusta, sosiaalista pääomaa, luottamuspääomaa ja ehkä vähän pääomaakin. Uudet työpaikat syntyvät aloille, joilla kokemuksesta on hyötyä. Näillä aloilla senioreilla on parhaat edellytykset."

Yrittäjyyteen liittyy myös riskejä.

"Uusista yrityksistä puolet on lopettanut viiden vuoden kuluttua ja 20 vuoden iän saavuttaa kymmenen prosenttia yrityksistä. Uudet työpaikat syntyvät aloille, joilla liikkeelle lähtö ei ole kovin pääomavaltaista. Mahdolliset riskit kannattaa kuitenkin tiedostaa ja pitää hallinnassa, eikä riskeerata säästövarojaan."

Yrittäjyyteen kannattaa valmistautua jo työssä ollessa

Yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö Pienyrityskeskuksesta on tutkinut vuoden ajan senioriyrittäjyyden piirteitä ja selvittänyt, jarruttavatko sitä säädökset.

Hänen mukaansa senioriyrittäjyydessä on enemmän potentiaalia kuin muualla, esteitä ei ole, vaan säädökset ovat joustavia.

"Kysymys on lähinnä asenteista. Meidän pitäisi päästä siihen, että alamme ihailla ikää ja käyttää sitä niin kuin itse haluamme, ettei osaamispääomaa valu hukkaan."

Kyrö näkee, että palkkatyöstä kannattaa liukua yrittäjyyteen ns. siirtymävaiheen kautta. Siirtymävaihe ajoittuu vielä työssäoloajalle ja sinä aikana kannatta ideoida, kartoittaa mahdollisuuksia ja miettiä ideoiden hyödyntämistä. Oma polku yrittäjyyteen löytyy usein neljää kautta: oma työnantaja saattaa lopettaa toiminnan, ihminen pohjaa yrityksensä omaan osaamiseensa tai harrastukseensa ja hän voi myös ryhtyä käyttämään pääomiaan pääomasijoittajana.

Kyrö muistutti, että uusia työpaikkoja syntyy etenkin ihmisille suunnattuihin palveluihin, jotka ovat luonteeltaan paikallisia.

"Ellemme osaa itse tuottaa näitä palveluja, kiepautamme rahat kansainvälisten toimijoiden kautta. Tulevaisuudessa se lisää palvelujen hintaa entisestään. Meidän pitäisi olla virkeitä ja kekseliäitä uusien palvelujen kehittämisessä ja tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Pankaa siis töpsyksi", Kyrö kannusti.

Dialogius löysi oman markkinarakonsa

Pitkään sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt Liisa Kilvensalmi perusti oman toiminimen neljä vuotta sitten. Hän myy johtamista, työhyvinvointia ja ihmiseksi kasvamista tukevia palveluja.

"Ensimmäiset 1,5 vuotta olivat haasteellisia, kun laskuja alkoi tulla, mutta asiakkaita ei ollut ensimmäistäkään. Myynti, hinnoittelu ja markkinointi olivat alkuun vaikeita. Yrittäjänä piti suostua epävarmuuteen. Käytännössä hankin nyt yhdeksässä kuukaudessa rahat koko vuodeksi. Olen myös tehnyt sijaisuuksia kesäisin säilyttääkseni tuntuman kenttään."

Kilvensalmen "konttori on tuvan nurkassa ja yöpuku on työpuku". Hän muistuttaa, että ilman omaa tukiverkostoa yrittäjälle voi tulla yksinäinen olo, kun työyhteisöä ei ole perinteisessä mielessä ympärillä. Työstä pitää myös oppia irrottautumaan. Toisaalta myönteisiä asioita kertyy pitkä lista.

"Työnimua tuo se, että tämä on itsenäistä, ihmisläheistä, luovaa. Nykyään minulla on riittävästi asiakkaita, mitä antaa työrauhan. Voin hyödyntää elämän- ja työkokemustani. Pystyn kasvamaan ihmisenä ja ammattilaisena. Syttykää siis yrittäjyyteen - suosittelen. Pidetään hyvää huolta itsestämme."

EPe Consulting antaa vapauden toimia

Esko Pitkänen työskenteli 42 vuotta telealalla saman työnantajan palveluksessa johtotehtävissä, asiantuntijana ja kouluttajana. Yrityksen nimi ehti vaihtua kymmenen kertaa. Eläkeiän lähestyessä myös järjestöissä ahkerasti puuhaillut Pitkänen alkoi haudutella ajatusta yrityksen perustamisesta.

"Jäin eläkkeelle ensimmäinen päivä tammikuuta 2010 ja kävin maistraatissa perustamassa toiminimen viides päivä. Toimin pienimuotoisesti. Minulla on yksi sopimus ja pienempiä yksittäisiä toimeksiantoja. Tänä vuonna olen saanut myös kaksi uutta yhteydenottoa, joissa nuoret yrittäjät etsivät senioriteettiä aukomaan itselleen ovia."

Pitkänen muistuttaa, että harva palkkatyötä pitkään tehnyt on välttämättä koskaan päässyt kirjoittamaan laskua omasta työstään.

"Laskun on oltava selkeä, sillä se on osa yrityksen markkinointia. Markkinointi taas on lupaus asiakkaalle, joten on tehtävä itselleen selväksi, mihin resurssit riittävät. Saattaa olla, että perinteinen suusta suuhun –markkinointikin riittää. Minulle toiminimi antaa vapauden toimia. Toiminimi on yksityisen ihmisen bisnespersoona."

Ensimmäinen valmennus järjestetään huhtikuussa

Nyt käynnistynyt senioriyrittäjyyshanke on osa Nuorten Yrityksen Tuki NYT-hanketta, joka kestää vuoden 2013 loppuun. Sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Tavoitteena on tukea tulevaa yrittäjää alkuvaiheen päätöksenteossa, ja yrittäjyyspäätöksen synnyttyä antaa hänelle parhaat mahdolliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Senioriyrittäjyydestä kiinnostuneille järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan yrittäjyyden mahdollisuuksista sekä luodaan seniorien verkostoja ja keskinäisiä yhteistyösuhteita 50 + -ikäisille.

Yrittäjyyttä suunnitteleville järjestetään valmennusohjelmia iltakoulutuksina. Ensimmäinen ohjelma alkaa huhtikuussa 2012.

Pienyrityskeskus tekee myös tutkimusta eteläsavolaisten seniori-ikäisten halukkuudesta ja valmiuksista yrittäjyyteen ja kiinnostuksesta keskinäiseen yhteistyöhön.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Marja Närhi, puh. 040 8367870, sposti: marja.narhi(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

– Saadun palautteen mukaan onnistuimme selkeyttämään yrittäjille juuri sijoittajanäkemystä, heidän ajatustapaansa. Kun start-up-firma etsii pääomia kasvunsa turvaamiseen, myyntipuheen sisällön on osuttava mahdollisimman hyvin sijoittajille. Esityksessä on korostettava eri asioita kuin tavanomaisessa tuote- tai palvelukaupassa, Seed Forum Finlandin vastuuhenkilö Seppo Rantalainen korostaa päivän sisällön merkitystä. – Seed Forum International on tässä osaamisessa omalla tasollaan niin kokemuksessa kuin koulutustoteutuksessakin, Rantalainen jatkaa.

Start-Up Centeristä suorat yhteyden kansainvälisiin sijoittajiin

Perjantain valmennukseen osallistui kahdeksan Start-Up Centerin hautomoyritystä.
- Yrityshautomomme on ainutlaatuinen toimija suomalaisessa hautomoverkostossa niin kooltaan kuin palveluvarustukseltaankin. Kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme nyt myös suorat yhteydet kansainvälisiin pääomasijoittajatapahtumiin. Esimerkiksi tähän koulutukseen osallistuneista usealle yritykselle järjestellään esitysmahdollisuutta Seed Forum-seminaareihin Lontooseen, Osloon, Palo Altoon ja Moskovaan. Tämä on erinomaista, projektijohtaja Marika Paakkala korostaa johtamansa hautomon palveluvarustusta.

Home Market-projekti tuo kansainvälistä sijoittajaosaamista Suomeen

Seed Forum International-säätiön toimitusjohtaja Steinar H. Korsmo on erittäin kokenut valmentaja ja sijoittajatapahtumien puheenjohtaja. – Hänen energinen ja mukaansatempaava koulutusotteensa sekä kannustava palautteensa auttaa meitä kaikkia kehittämään liikeideamme esitystapaa ja –sisältöä. Opimme täällä paljon ja jos tämän ostaisimme markkinoilta, niin varmuudella hintaa olisi tullut tuhansia euroja, läsnä olleet yrittäjät kehuivat valmennuspäivää kuin yhdestä suusta.
– Pienyrityskeskus on Home Market-projektissaan määrittänyt kansainvälisen, ammattimaisesti johdetun ja toteutetun pääomasijoitusohjelman luomisen Suomeen. Löysimme Seed Forum-organisaation välittömästi Home Marketin Latvian toiminnoista ja nyt olemme sen virallinen edustaja Suomessa, projektipäällikkö Anne-Marie Salmi selvittää johtamansa projektin taustaa.

Maaliskuussa esitelmät aidolle yleisölle

- Seed Forum-sijoittajatapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran muutaman vuoden tauon jälkeen Helsingissä. Nordea Pankki Suomi Oyj on 20.03.2012 tapahtuman isäntä. Kokoonnumme Aleksanterinkadulle aivan maamme finanssitoiminnan hermokeskukseen. Valitsemme esiintyjiksi 8-10 lupaavaa yritystä ja he pistävät tuolloin parastaan, seitsemän minuuttia. Seed Forum-konseptin mukaisesti he ovat tosiasiallisesti koko päivän sijoittajien kanssa yhteydessä, myöhäiseen iltaan saakka, Seppo Rantalainen tiivistää tulevan tapahtuman kulun. – Suomalaisia yrityksiä on kuusi ja muut tulevat Eestistä, Latviasta ja ehkä myös Ruotsista. Tällä tavoin saamme myös heti kansainvälisyyttä estradille.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen toteuttama Home Market-projekti  on osa Central Baltic Interreg IV A ohjelmaa 2007-2013 (ERDF). Sen johtavana toimijana on Investment and Development Agency of Latvia, Riga (LV). 

YES Metropoli on puolitoistavuotinen hanke, jonka aikana siirretään hyvin toimivia yrittäjyyskasvatuksen malleja koulumaailmaan.

"Hallitusohjelmassa yrittäjyyskasvatus mainitaan useita kertoja. Lukiolaisten liiton selvityksen mukaan 84 prosenttia lukiolaisista voisi ajatella jossain vaiheessa ryhtyvänsä yrittäjiksi. Opettajat ovat kiinnostuneet yrittäjyyskasvatuksesta ja sen opetukseen tarvitaan eväitä. YES Metropolille on tilausta."

Nuorissa on potkua

Seuraavien viiden vuoden aikana Helsingissä lopettaa 5000 yrittäjää ja uusia kaivataan heille jatkajiksi. Samaan aikaan uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

YES Metropolin avajaisissa esittäytyi kolme nuorta yrittäjää. Videotuotantoihin erikoistuneen Visual Works Oy:n toimitusjohtaja Ville Nikunen muistutti, ettei yrittäjyys ole mikään peikko.

"Ei yrittäjyys ole sen kummallisempaa kuin palkkatyökään. Yrittäjä tekee kaiken omalla vastuullaan, eikä saa käskyjä ylhäältä. Parasta on se, että yrittäjä on oman onnensa seppä, jonka oma panos määrää lopputuloksen. Kaikki on täysin omissa käsissä."

Hän haluaa kannustaa nuoria yrittäjiksi.

"Yrittäjyydessä ovat ylivoimaisesti parasta arjen pienet onnistumiset. Kun saa asiakkaalta kiitoksen isosta projektista, saa ison kaupan tai motivoitua työntekijät tekemään parhaansa."

Hänestä suunta on nyt oikea, kun kouluissa tuodaan yrittäjyyskasvatusta esille.

"Nuorissa on potkua ja heillä on uskallusta tuoda uusia liikeideoita. Me yrittäjät rakennamme huomisen Suomea."

Yrittäjyys on upea asia

Tapahtumatuotantoon ja tuotelanseerauksiin erikoistuneen Red Events Oy:n tuotantojohtaja Lotta Hurskainen tunnusti, ettei hän restonomiopintojen aikana kuvitellut koskaan ryhtyvänsä yrittäjäksi.

Valmistuttuaan hän kuitenkin pyöritti ensin kuusi vuotta miehensä kanssa baaria ja perusti sitten Elina Ilorannan kanssa Red Events Oy:n.

"Olemme viisi vuotta kasvaneet yrittäjyyteen, haemme edelleen oppia ja käymme oppilaitosten tapahtumissa. Yrittäjyys on kivaa, monipuolista ja siinä on oma vapautensa. Yrittäjyys on upea asia."

Kreative Generation -yrityksen perustaja Essi Ahtola ryhtyi yrittäjäksi 18-vuotiaana, koska halusi tehdä jotakin kehittävää omalla ajallaan ja rahallaan eli häntä motivoi yrittäjäksi tylsyys. Missiona hänellä on kansainvälistää suomalaista muotia ja kuvataiteita.

"Haen edelleen itseäni, sitä mitä haluan olla ihmisenä ja pohdin asioita itseni kautta. Kantapään kautta on tullut tutuksi se, ettei yhden naisen voimin muuteta maailmaa."

Yrittäjyyskasvatuksen hän uskoo suoristavan nuorten yrittäjien polkua.

"Monta lahjakkuutta on jäänyt ensiaskeliin, kun on itse kokeiltu ja petytty ja jääty vertaistuen ulkopuolelle."

Hänen mielestään yrittäjyys on ennen kaikkea asennetta ja ongelmanratkaisua, mikä on haaste koulutusjärjestelmälle.

"Meillä on koululaitoksessa tendenssinä antaa valmiiksi ongelma, kun tärkeämpää olisi itse tunnistaa ongelma ja alkaa proaktiivisesti ratkaista sitä. Proaktiivinen ongelmanratkaisija voi tunnistaa ongelmia ja etsiä ratkaisuja siihen, miten maailmasta voi tehdä paremman paikan. Meillä kaikilla on varaa ruveta rakentavammiksi."

Liikunta on yrittäjämäinen oppiaine

Etu-Töölön lukion terveystiedon ja liikunnan opettaja Tiina Stennabb oppi yrittäjämäisen asenteen jo lapsuudenperheessään Pohjanmaalla. Neljän hengen ydinryhmä Etu-Töölön lukiosta aloittaa maaliskuussa viiden opintopisteen Kohti yrittäjämäistä toimintakulttuuria -valmennuksen Pienyrityskeskuksessa. Lukio on tarjonnut yhteistyössä Pienyrityskeskuksen kanssa kuutta yrittäjyyskasvatuksen opintojaksoa jo kolmen vuoden ajan.

"Haluamme tehdä yrittäjyyskasvatuksesta entistä näkyvämpää, laajentaa yritysverkostojamme ja tuoda uusia toimintamuotoja mukaan niin, että yrittäjyyskasvatus näkyisi minkä tahansa oppiaineen tunneilla."

Liikunnassa yrittäjämäinen asenne on hänen mielestään jo sisäänrakennettuna.

"Liikunnassa yritetään parantaa omaa suoritusta, opettaja kannustaa kokeilemaan uutta, voidaan toimia itsenäisesti, opitaan ryhmätyöskentelyä, suvaitsevaisuutta, rohkeutta ja erilaisten ihmisten huomioon ottamista. Suunnittelemme liikuntatuntien sisällöt yhdessä oppilaiden kanssa, jolloin he sitoutuvat ja innostuvat mukaan. Kursseihin sisältyy myös itsearviointi. Yrittäjyyskasvatus toteutuu liikunnassa erinomaisesti."

Pienyrityskeskuksessa riittää ammennettavaa

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu muistuttaa, että Pienyrityskeskuksella on tärkeä rooli yrittäjyyskasvatuksessa ja yritysten koulutuspalvelujen tuottajana.

"Yrittäjyyden lähtökohtana on oltava kannattava, laadukas ja kestävä yritystoiminta. Kun yritys toimii hyvin, se pystyy vahvistumaan ja kilpailemaan. Pienyrityskeskus voi tuoda yrittäjyyskasvatukseen realismia ja auttaa löytämään uusia toiminta-alueita."

Lamppu on toiminut YKOONTI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja Pienyrityskeskuksen johtokunnassa.

"Olen tyydytyksellä katsonut, mitä Pienyrityskeskuksessa on tehty. Pienyrityskeskuksen osaamisesta ja verkostoista riittää ammennettavaa. Aalto-yliopisto voisi hyödyntää entistä enemmän Pienyrityskeskuksen osaamista ja verkostoja omassa opetuksessaan."

YES Metropolin hän näkee keinona viedä yrittäjämäinen näkökulma läpi kaikkien kouluasteiden.

"YES Metropoli tuottaa koulutuksia, tukee opettajia, tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitumista. Yrittäjyyskasvatus on yhteinen asia, johon kaikilla on annettavaa."

YES Metropolin toteuttaa Helsingin Yrittäjät ry yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa. Mukana yhteistyössä ovat SLL ry ja OSKU ry. Toimintaa rahoitetaan Uudenmaan liiton EER2012 -teemavuoden osana. Eri puolilla maata on tällä hetkellä yhteensä 19 YES-keskusta.

Pienyrityskeskus tarjoaa YES Metropolille yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia ja NY-ohjelmakoulutuksia perusasteelle.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Ulla Etholén, puh. +358400831045 ja sposti: ulla.etholen(at)aalto.fi ja koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, puh. +358405697899 ja sposti: maisa.kantanen(at)aalto.fi, http://www.yes-keskus.fi ja http://metropoli.yes-keskus.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

- Acceleration centeriin jäävät antavat erinomaista tukea varsinaisille Aalto Start-Up Center-hautomoyrityksille.  He saavat arvokasta oppia siitä, kuinka kukin kasvuun edennyt on väylänsä löytänyt, mitä he ovat tehneet oikein ja mitä toimia kannattaa välttää. Tämä hautomoyritysten ja pidemmälle ehtineiden yhteistyö on selkeä parannus omaan palvelutarjontaamme, Paakkala kehaisee uutuutta. – Tällaista ”vanhojen” ja vastikään syntyneiden yritysten yhteistyömahdollisuutta on paljon kysytty, mutta käytännön toteutus on kiikastanut yhteisistä tiloista. Aiemmin hautomosta poistuneet ovat sanan mukaisesti hävinneet myös näkökentästä ja silloin välitön kanssakäyminen yritysten välillä on ainakin höltynyt.

- Tarjoamme edelleen acceleration centeriin jääville valmiit toimistotilat verkkoyhteyksineen ja kalusteineen. Tilan vuokranantaja on Technopolis Oyj. Yritykset saavat seiniensä lisäksi postitus- ja aulapalvelut sekä siivouksen. Technopolis Online-palvelu sisältyy niinikään pakettiin, samoin maksuttomat osallistumiset Money Talks-rahoittajatapahtumiin. Eli kiihdyttämön asiakkaille on tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen palvelukokonaisuus, Marika Paakkala iloitsee uutuudesta.

Joka viides hakija saa hautomopaikan

- Aalto Start-Up Centerissä on tällä hetkellä noin 80 yritystä. Tilamme ovat käytännöllisesti katsoen täynnä koko ajan, joka on mielestämme osoitus yritysneuvonnan ja palveluidemme laadusta. Olemme alkuvuoden aikana valinneet yhdeksän uutta yritystä hautomoon. Asiakaskuntamme muuttuu tiheästi, koska hautomosopimukset ovat määräaikaisia. Hakijoita on ollut kiitettävästi ja sisäänottoprosenttimme on noin 20 eli joka viides hakijoista saa hautomopaikan. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus aloitti juuri Protomo Helsinki-hankkeen, johon ohjaamme sellaisia yritysideoita, jotka eivät aivan vielä ole hautomotasoisia. Siellä he saavat kohdennettua sparrausta suurimpiin toimintansa haasteisiin ja sen jälkeen ne ehkä ovatkin jo hautomokunnossa. Sitä tavoitellaan, projektijohtaja Marika Paakkala tiivistää Aalto Start-Up Centerin alkuvuoden toimintoja.

Mobiilin tietoyhteiskunnan ihmiskuva on se, että ihmiset haluavat olla koko ajan tavoitettavissa. Se on kuitenkin pitkälti harhakäsitys. "Tietyt paikat korostuvat tietoyhteiskunnassa, jossa jokainen voi valita polkunsa vapaasti. Vaikka tekniikka on riippumaton ajasta ja paikasta, kukaan ei halua sitoutua levottomaan elämään. Internet on aina auki, mutta on eri asia, toimivatko ihmiset siellä 24 tuntia", muistutti tutkimusprofessori Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Rytmiliiketoiminta perustuu siihen, että ihmisillä on erilaisia hetkiä, joihin sopii tietynlaisia aktiviteetteja. "Televisio on niin dominoiva, koska se on niin joustava. Ihminen voi itse valita, milloin katsoo ja voi katsoa lyhyissä jaksoissa. TV löytää oman tilansa muiden aktiviteettien ohesta", Pantzar kuvaa. Television katsominen onkin ainoa iso muutos ihmisten ajankäytössä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Arjen rytmit näkyväksi

Pantzarin mukaan taloutta voidaan ajatella sydänrytmin mukaan. Ihmisillä on erilaisia sykkeitä, ja esimerkiksi käden puristusvoima on tiettyyn aikaaan parempi kuin toiseen aikaan. Keho on eri tilassa eri aikaan päivästä – ja niin ovat markkinatkin.

Rytmianalyysi paljastaa, miten ihmisten aika on organisoitunut. Arjen rytmeissä on vahvaa säännönmukaisuutta esimerkiksi nettipalvelujen käytössä. Chattipalveluissa matalin aktiviteetti on tyypillisesti lauantaina. Huipulle se nousee aina kahdeksan-yhdeksän aikaan illalla. Toinen huippu on puolenpäivän aikaan. Yllättäen monet palvelut ovat eniten käytettyjä silloin, kun ihmiset ovat töissä. Esimerkiksi Veikkauksen pelisivut ovat tyhjillä lauantaipäivisin.

Palvelut kilpailevat ihmisten ajankäytön markkinaosuuksista: "Kaupan markkinaosuus on suurin perjantaisin klo 17 ja lauantaisin klo 13. Television markkinaosuus on suurin iltaisin klo 21. Internetpankin markkinaosuus on suurimmillaan torstaisin klo 18 ja pienimmillään lauantaisin klo 19. Kavereiden tapaamisen markkinaosuus on suurimmillaan lauantaisin klo 19", Pantzar kuvasi.

On yhä enemmän yrityksiä, jotka lähtevät kuluttajakeskeiseen maailmankuvaan, jossa oma tuote ei olekaan ihmisen elämän keskipiste. Palveluntarjoajat joutuvat joustamaan, kun ihmiset eivät enää suostu siihen, että putkiremontti kestää kolme kuukautta. Jatkossa joustajiin lukeutuvat myös koulut ja sairaalat.

Ajansäästöpalvelujen tarvitsijat ja hitaan talouden toimijat rinnakkain

Ajan arkkitehtuurissa jää helposti näkemättä pieniä muutoksia. Sellaisia ovat esimerkiksi ad hoc -käyttäytyminen, ei- säännönmukainen ruokailu tai TV:n kanavapujottelu. Erilaiset aktiviiteetit ovat fragmentoituneet pieniksi paloiksi. Myös toimintojen päällekkäisyys on kasvanut, esimerkkinä lastenhoito ja television katsominen. "Kasvatus tapahtuu autossa, kun viedään lapsia harrastuksiin."

Kiireen kokemuksen lisääntymisen myötä tarve ajansäästöpalveluille on kasvanut. Toisaalla kasvaa hitaan talouden massa: eläkeläiset, joilla on aikaa tehdä ja miettiä – 20-30 vuotta. Pantzarin rytmihäiriöennusteen mukaan kaupungeissa nähdään jatkossa tasaisempia asiakasvirtoja, kun alkuillan ruuhkien edellä tulevat lounasruuhkat eläkeläisten ollessa liikenteessä.

Niin ikään ajan autonomiasta on tullut yksi ihmisiä erotteleva tekijä. Joillakin on oikeus päättää oman ajan rytmittymisestä, toisilla tätä vapautta ei ole.

Stressaava vapaa-aika

Stressimittausten mukaan ihmiset eivät ole niinkään stressaantuneita työssä vaan kotona, erityisesti lauantai-iltapäivänä, kun pitää käydä kaupassa. "Työ rajoittaa ihmisiä, mutta vapaa-aika rajoittaa ihan yhtä paljon ja stressaa. Stressistä tiedetään paljon, mutta palautumisesta ei. Mitä ovat ne tilanteet, joissa ihmiset palautuvat? Tutkimuksissa elpymistä on vaikea pukea toiminnan kielelle, vaikka se on välttämätön osa ihmisten elämää", Pantzar totesi.

Jatkossa diagnostiikka nostaa esiin ihmisten toimintoja, joita on tähän asti väheksytty. Luomme parempaa ymmärrystä pysähtymisestä, siirtymisistä ja solmukohdista. Tällainen tieto tekee näkyväksi episodeja, joista syntyy ihmisen elämänkaari.

Odotukset ja muistot ovat osa palvelukokemusta

Kun kaupallistetaan vapaa-aikaa ja elämää mietitään tuotteistettuina elämyksinä, unohdetaan usein ajan roolin pohtiminen. "Kun pelaan golfia, odotukset ovat oleellinen osa kokemusta, mutta myös muistot eri kentiltä", Pantzar kommentoi.

Elämyksiin keskittyvässä puheessa korostuu yksittäinen hetki odotusten ja muistojen kustannuksella. "Työmatkaliikenne, pomon kanssa lounastaminen ja lasten hakeminen päivähoidosta ovat stressaavimpia tilanteita. Muistoissa ne muuttuvat usein hyviksi. Muistojen problematiikka on mielenkiintoinen."

Helppo ei ole välttämättä hyvää

Mikä sitten on hyvää aikaa? Se ei ole suinkaan helppo aika, vaan haastava ja vaativa aika. Transformaatiopalvelussa ihmisellä menee pari kertaa, ennen kuin oppii jonkun asian. "Parasta on ostaa palvelu, jolla muuttuu toiseksi."

Mika Pantzar kuvasi ihmisten arkirytmejä, ajankäytönmuutoksia sekä niihin istuvia palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia TEKES:in Vapaa-ajan ohjelman vuosiseminaarissa Helsingin Messukeskuksessa 18.1.2012.

Teksti: Nelli Koivisto, Kolmas lähde –hanke (www.kolmaslahde.fi)

Reilut 30 luovien alojen hankkeissa mukana olevaa projektipäällikköä, asiantuntijaa ja rahoittajan edustajaa vaihtoi mietteitä eteläsavolaisten hankkeiden nykyvaiheista, rahoitukseen liittyvistä haasteista, jakoi tietoja tulevista tapahtumista ja haudutteli yhteistyöavauksia.

"Projektipäällikköpäivät syntyivät ajatuksesta, että luovien alojen hankkeiden projektipäälliköt toimivat yksin ja hankkeet ovat pirstaloituneita. Kuitenkin hankkeisiin oli käytetty kaikkiaan noin 60 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä. Hankkeet käynnistyvät ja ne loppuvat aikanaan, mutta jääkö niistä pysyviä jälkiä. Usein hankkeet ovat samantyyppisiä, niistä puuttuu viestintätaitoja eikä osallistujilla ole useinkaan ennestään hankekokemusta", pohdiskeli valtakunnallisen Luova Suomi -koordinaatiohankkeen projektijohtaja Silja Suntola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta.

Luova Suomi -hanke etsii yhteistyömalleja, levittää hyviä käytäntöjä sekä teettää selvityksiä ja ennakointitutkimuksia. Projektipäällikköpäiviä järjestetään 3-4 kertaa vuodessa eri puolilla maata ja mukaan ovat tervetulleita kaikki hankkeet jakamaan ajankohtaisia mietteitä.

Rahoitus niukkenee

"Pyörää ei kannata kehittää aina uudelleen, vaan hyvät opit pitäisi ottaa käyttöön", kannusti myös rahoittajan edustaja kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriön taideyksiköstä.

Hän muistutti, että kuluvana vuonna rahoitustilanne on vielä varsin hyvä, mutta lähivuosina valtionrahoitus tuskin kasvaa. Suuri osa kulttuuripuolen rahoituksesta tulee Veikkaus-varoista, joiden tuotot eivät nekään ole kasvussa.

Kaunisharju kävi läpi luovien alojen toimijoiden käytössä olevista rahoitusmuodoista DigiDemo ja CreaDemo -avustukset sekä kertoi, minkälaisia rahoitustyökaluja on ollut kulttuuriviennin ja kulttuurimatkailun tukemiseen. Uuden rakennerahastokauden 2014-2020 painotukset ovat parhaillaan valmistelussa. Varmaa on kuitenkin se, että kuntarahoitusta on saatava mukaan jatkossakin.

Laajempia verkostoja tarvitaan

Pyydetyissä puheenvuoroissaan EU-koordinaattori Pia Pirskanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta listasi, että tulevien hankkeiden odotetaan olevan sellaisia, ettei kansallisella ja EU-rahoituksella tehdä päällekkäisiä hankkeita.

Hankkeiden on myös oltava aiempaa vaikuttavampia, niissä on korostettava yhteistyön merkitystä, niiden on oltava laajoja ja hyödynnettävä aiempia hyviä käytäntöjä, saatava alueelliset toimijat sitoutumaan ja pystyttävä turvaamaan jatkuvuus.

"Kumppanuuksia kannattaa solmia jo hankkeiden valmisteluvaiheessa ja kuunnella muita niin, että tiedetään mitä ollaan tekemässä. Rahoittaja kyselee jatkossa entistä tarkemmin, onko kuntaraha varmistettu", Pirskanen muistutti.

Asiantuntija Arto Tasapuro Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertasi pk-yritysten käytössä olevien 11 asiantuntijapalvelun erityispiirteet ja muistutti, että palvelupaketteja on myös mahdollista räätälöidä vaikkapa luovien alojen yritysten erityistarpeisiin.

"ELY-keskus ei ole mikään harmaa mörkö, vaan hommat saadaan nopeasti liikkeelle. Osa yrityksistä on oppinut käyttämään palveluja ja yleensä ne käyttävät silloin monia palveluja. Toiset taas eivät jostain syystä uskalla aloittaa ollenkaan", hän kertoi.

Maakuntasuunnittelija Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta kuvasi maakuntaliiton toimintaan kohdistuvia rakenteellisia haasteita. Myös hän toivoi hankeasiantuntijoiden tiivistävän rivejään.

"Toivoisin avointa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hyvässä hankesuunnitelmassa ja -hakemuksessa kuvataan, mitä toimia hanke toteuttaa ja miksi niitä tulisi rahoittaa. Tavoitteiden olisi oltava selkeitä ja mitattavia. Kannattaa myös kertoa, mistä ja miten kustannukset aiheutuvat. Normaalin toiminnan jatkaminen tai ylläpito ei ole kehittämistä."

Tapahtumat tiedoksi laajalle joukolle

Projektipäällikköpäivän anteihin kuului myös se, että meneillään olevien eteläsavolaisten hankkeiden tapahtumat kootaan yhteen, jotta niistä pääsee hyötymään mahdollisimman suuri joukko.

Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman kehotti osallistujia miettimään, haluttaisiinko Projektipäällikköpäivästä tehdä perinne. Hän myös muistutti, että eteläsavolaiset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon ja tehdä teemapäivästä oman alueen näköinen.

"Kannattaakin ohjata kysymyksiä ja vinkkejä siihen suuntaan, missä tarvetta on."

Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke toimittaa uutiskirjettä, johon luovien alojen hankkeilta ja toimijoilta toivotaan tietoja tapahtumista, koulutuksista ja suunnitteilla olevista yhteisponnistuksista.

Lisätietoja: Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Kaija Villman, sposti: kaija.villman(at)aalto.fi, puh. 010 217 8615, www.luovasuomi.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiistain kokoontumisessa oli paikalla yli 20 alumnia. Pienyrityskeskuksen Pietarin yksikön vetäjä Juha Stenholm ja koulutuskoordinaattori Olesya Baraniuc kertoivat Pienyrityskeskuksen kuulumisia ja tulevista tapahtumista Pietarissa. Lisäksi paikalle oli kutsuttu OOO Barona Ru:n edustaja Irina Fedotova kertomaan Pietarin suomalaisyritysten rekrytointitarpeista ja Baronan palveluista yrityksille ja työnhakijoille. Tilaisuudessa pidettiin myös webinaari, jossa nettiyhteyden kautta yksi Pietarin ohjelmien suosikkikouluttaja Georgi Shurupov lämmitteli alumneja mukaansavetävällä tyylillä aiheesta suomalaisen ja venäläisen vuorovaikutussuhteen erityispiirteet. Syntynyttä keskustelua olisi voitu jatkaa varmaan tunteja, mutta lopputulema oli, että hyvin näyttävät suomalaiset ja venäläiset pääsevän keskenään keskusteluissa alkuun pienellä sparrauksella.

Alumnilaiset olivat kovin iloisia tällaisen toiminnan käynnistymisestä. Monet kommentoivat, että tässä voi mukavasti tavata vanhoja tuttuja, mutta myös luoda uusiakin kontakteja, joten tästä saa tukea omaan työhön tai se linkittyy omiin bisneksiin. Pienyrityskeskuksen Pietarin ohjelmista valmistuneiden lukumääräksi laskettiin yli 600 henkilöä. Suurin osa on ollut mukana ohjelmissa, joita on rahoittanut Suomen työministeriö ja koordinoitu silloisen Etelä-Savon TE-keskuksen kautta. Aluminien joukossa on suomalaisten yritysten palvelukseen valmennettuja kaupallisia avustajia, yrittäjiä, taloushallinnon – ja sihteeritehtäviin, logistiikkatehtäviin sekä esimiestehtäviin koulutettuja henkilöitä.

Aalto Start-Up Centerin posthautomoyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan vuosien 2009–2010 taantuma ei vaikuttanut posthautomoyrityksiin yhtä paljon kuin muihin samankokoisiin yrityksiin. Posthautomoyritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2008–2009 keskimäärin 16 prosenttia, kun taas samankokoisten yritysten liikevaihto pieneni 15 prosenttia.

Nopeasti ja tasaisesti kasvavien gasellien määrä kuitenkin pieneni. Gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa.

"Gasellien määrä väheni, koska vuosi 2009 oli yrityksille erittäin vaikea ja sen vaikutukset näkyivät vielä seuraavana vuonna heikkona kasvuna", kertoo vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Kasvamassa uusi gasellisukupolvi

Kiurun mukaan vuodet 2009–2010 vaikuttavat vielä pitkään posthautomoyritysten gasellien määrään, sillä käytetty määritelmä gaselleille on niin tiukka, että yrityksiltä vie vähintään 3–4 vuotta gasellistatuksen takaisin saamiseen.

"Tulevaisuuden tilanne näyttää kuitenkin varsin hyvältä, sillä gasellin vasojen ja keskosten määrät kasvoivat selvästi. Tämä kertoo siitä, että posthautomoyritysten joukosta on kasvamassa uusi gasellisukupolvi", Kiuru toteaa.

Gaselleja on posthautomoyritysten joukossa edelleen selvästi enemmän kuin yrityskannassa keskimäärin, ja posthautomoyritykset myös kasvavat nopeammin kuin pienet yritykset keskimäärin. Vuosina 2009–2010 Aalto Start-Up Centerin posthautomoyrityksistä 30 prosenttia pääsi jo yli 100 prosentin kasvuun.

Tarkastelussa oli mukana kokonaisuudessaan 112 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 85 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Pertti Kiuru, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus, puh. 050 5266 933

Projektijohtaja Marika Paakkala, Aalto Start-Up Center, puh. 040 829 2286.

Juha Stenholm on Pienyrityskeskuksen asiakkaille varsin tuttu asiantuntija. Hän kävi aikoinaan Pienyrityskeskuksen Pietari Expert -ohjelman ja jäi liki kymmeneksi vuodeksi edistämään pk-yritysten matkaa Venäjän markkinoille. Pienyrityskeskus koulutti siihen aikaan Pietarissa Venäjän-kaupan asiantuntijoita suomalaisyritysten tarpeisiin yhteistyössä Etelä-Savon TE-keskuksen kanssa ja käynnisteli erilaisia EU-rahoitteisia hankkeita.

"Teimme jo silloin suomalaisyrityksille paljon erilaisia asiakashankinta- ja selvitystöitä Pietarissa. Alihankintaan katsastimme laajasti metalli- ja puualan yrityksiä, punoimme verkostoja vaikkapa naisyrittäjille ja vauhditimme innovaatioyhteistyötä."

Suomalais-venäläisen kauppakamarin Moskovan edustuston aluejohtajana viitisen vuotta toiminut Stenholm uskoo "välivuosien" tuoneen uudenlaista tietoa ja kokemusta, josta riittää ammennettavaa Pienyrityskeskuksen asiakkaille. Moskovassa näki hyvin, että Pietarikaan ei ole koko Venäjä.

"Nyt on haasteellinen tilanne, kun Venäjän markkinoille tulee yhä uusia suomalaisyrityksiä ja kauppa monipuolistuu. Myös luovat alat ovat tulleet mukaan Venäjä-yhteistyöhön. Tuemme kansainvälistyvien nuorten yrittäjien ja yritysten yhteistyökuvioita venäläisyritysten kanssa sekä vauhditamme yritysten viennin käynnistämistä. Yritysten on tärkeää olla ajan hermolla siitä, mitä Venäjän markkinoilla tapahtuu, että tuloksia saadaan aikaan."

Pienyrityskeskus näyttäytyy Stenholmin silmissä hyvänä toimijana, joka on laajentanut ja kasvattanut Venäjä-verkostojaan ja osaamistaan.

"Aalto-yliopistolla ja Pienyrityskeskuksella on nyt laaja toimijaverkosto käytössään ja yhteistyösopimuksia yliopistojen kanssa. Pietarissa järjestettävät koulutuksemme on suunnattu siellä toimivien suomalaisyritysten ja niiden paikallisen henkilöstön osaamisen parantamiseen."

Stenholm jalkautuu kevään aikana kollegoidensa kanssa suomalaisyrityksiin selvittämään koulutus- ja yhteistyötarpeita Pietarissa sekä Suomenkin puolella.

"Suomalaisyrityksille tehokkaampia tuloksia antavat räätälöidyt valmennukset, jotka suunnitellaan yrityksen tämänhetkisten toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Jalkaudumme yrityksiin kuulostelemaan, minkälaisia valmennuksia kaivataan ja mitä pitäisi kehittää. Kokemusteni mukaan monissa yrityksissä tarvitaan valmennusta yrityksen oman suomalaisen ja venäläisen henkilöstön yhteistyön hiomiseen, jotta tuloksia saadaan aikaan. Suomalaisyritykset haluavat myös usein valmennuksia henkilöstönsä myynti- ja markkinointitaitojen parantamiseen."

Pienyrityskeskuksessa Venäjä-asioita hoitaa puolisen tusinaa asiantuntijaa sekä laaja yhteistyö- ja toimijaverkosto. Venäjän talouden sekä Suomen ja Venäjän -välisen kaupan seurannassa hyödynnetään paljolti Aalto-yliopiston Cemat-tutkimuskeskusta.

Stenholmin omana tavoitteena on työskennellä mahdollisimman paljon paikan päällä Pietarissa.

"Venäjän-kauppaan pätevät pitkälti samat pelinsäännöt kuin muillakin markkinoilla. Vientiä varten on oltava sopivia tuotteita ja riittävät resurssit sekä realistinen perusnäkemys viennin mahdollisuuksista. Moskovassa asuessa näki selvästi, ettei Pietari ole koko Venäjä. Öljy- ja kaasutulot ovat Venäjällä vaikuttaneet myös muiden alueiden vaurauteen. Nyt Uralin alue herättää kasvavaa kiinnostusta."

Venäjää toisena kotikielenäkin puhuvan Juha Stenholmin Suomen-koti sijaitsee Hämeenlinnassa, mutta sukujuuret luikertelevat vahvasti Mikkeliin, missä isän puolen sukulaiset ovat pitäneet kangaskauppaa, olleet töissä rautateillä ja sairaanhoitajina.

"Minuun voi ottaa suoraan yhteyksiä, kun yritys haluaa keskustella Venäjä-yhteistyön aloittamista. Voimme rakentaa yhdessä polkuja, joiden avulla voi aloittaa vientiä ja menestyä Venäjän-markkinoilla. Yhdessä laajan toimijaverkostomme kanssa etsimme kyllä vastaukset ja kehitämme ratkaisut."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Pietarin-toimiston päällikkö Juha Stenholm, puh. +358 50 597 1078 tai +7 812 603 2229 juha.stenholm(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen uudentyyppinen EntreMill-ohjelma auttaa korkeakouluopiskelijoita hankkimaan oman alan työkokemusta ja mahdollisesti kokeilemaan yrittäjyyttä yhtenä oman urapolun vaihtoehtona.

Ohjelma koostuu 15 lähiopetuspäivästä ja 60 työpäivää kestävästä työssäoppimisjaksosta, joiden aikana osallistujat työstävät omaa työnhakijan portfoliotaan tai omaa liiketoimintasuunnitelmaansa.

"Ohjelma on suunniteltu niin, että se sopii vaikkapa pro gradu -työtä parhaillaan tekevälle. Lähiopetusta on 3-4 päivää kuukaudessa ja myös työssäoppimisjakson voi tehdä useammissa palasissa."

Valmennuksen tavoitteena on kehittää osallistujien työelämävalmiuksia ja nopeuttaa työllistymistä.

"Ohjelma auttaa tuotteistamaan omaa osaamista, kasvattaa itsetuntemusta ja myyntihenkisyyttä, antaa tietoa työyhteisöviestinnän pelinsäännöistä ja valmiuksia projektityöskentelyyn. Valmennuksen aikana laitetaan työnhaun portfolio ja myyntipuhe kuntoon. Samalla opitaan myös perusvalmiuksia yrittäjäksi ryhtymisestä ja omaksutaan yrittäjämäinen tapa työskennellä."

Työssäoppimisjakso yrityksessä

EntreMill-hanke etsii osallistujille työssäoppimispaikat yhteistyöyrityksistä. Jokaiselle osallistujalle nimetään yrityksessä oma mentori, joka ohjaa työssä oppimista, antaa palautetta ja kehittää osallistujan työelämävalmiuksia.

"Näin osallistujat pääsevät tekemään oman alansa kehittämistehtäviä oikeissa yrityksissä tai voivat halutessaan perehtyä konkreettisesti yrittäjyyteen. Samalla CV:hen eli ansioluetteloon karttuu oman alan kokemusta."

EntreMill-yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa myös suoraan yhteyttä Laura Ahtikoskeen, mikäli tarjolla olisi valmistuville korkeakouluopiskelijoille sopivia suunnittelu-, kehittämis- tai koordinointitehtäviä.

"Ohjelmaan valikoituvat opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat motivoituneita ja he tuovat yritykseen uutta osaamista, virtaa ja uusia ideoita. Jos yhteistyö sujuu hyvin, sen pohjalta voi syntyä myös pidempikestoista yhteistyötä."

Yrittäjyys tutuksi Aalto Protomossa

Yrittäjyydestä kiinnostuneet osallistujat voivat puolestaan työstää omia liikeideoitaan tiimeinä esimerkiksi Aalto Protomo Helsingissä, joka rakentuu parhaillaan Pienyrityskeskuksen tiloihin Arkadiankadulle 5. kerrokseen.

"Opiskelijat voivat tehdä Protomossa työtä yhdessä tiiminä ja ottaa tuntumaa yrittäjyyteen. Tätä kautta voi löytyä myös yhteistyömahdollisuuksia Aalto Start-Up Center -hautomoympäristön yritysten kanssa."

Laura Ahtikoski koordinoi Pienyrityskeskuksessa myös akateemista yrittäjätutkintoa, jonka suosio korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on nyt ennätysmäinen.

"Valmistumassa olevat opiskelijat saattavat kokea lamapuheiden luovan epävarmuutta työnhakuun. Heille voisi olla hyötyä siitä, että EntreMillissä mietimme yhdessä, mitä kanavia käyttäen löytyisi omaa alaa vastaava työpaikka. Yrittäjyyspolku voi puolestaan sopia niille, jotka eivät epäröi poistua omalta mukavuusalueeltaan."

Hakuaika kestää helmikuun loppuun

EntreMill-ohjelman hakuaika jatkuu helmikuun loppuun saakka. Huhtikuun 16. päivä alkavaan valmennusohjelmaan otetaan mukaan parisenkymmentä korkeakouluopiskelijaa tai vastavalmistunutta. Hakemus koostuu kahdesta osasta, CV:stä eli ansioluettelosta ja motivointikirjeestä, jossa hakija kertoo, miksi juuri hänet pitäisi valita mukaan.

"Osallistujat voivat olla minkä tahansa alan opiskelijoita Uudenmaan alueelta. Pääasia on, että hakija kokee hyötyvänsä valmennusohjelmastamme."

EntreMill eli Työelämälähtöinen Yrittäjämäisen Toiminnan Kehittämispaja -hanke kestää tämän vuoden alusta vuoden 2013 loppuun saakka. EntreMilliä rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Laura Ahtikoski, puh. 040 358 8440, sposti: laura.ahtikoski(at)aalto.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuva: Pienyrityskeskuksen kuva-arkisto

"Venäjä kiinnostaa yrityksiä, ja koulutuksiin ilmoittaudutaan nyt innolla", projektipäällikkö Merja Ryökäs sanoo.

Tehokkaita kielikursseja

Venäjän kieleen ja tapakulttuuriin pääsee tutustumaan Mikkelissä 7. helmikuuta alkaen kahdeksan tiistai-iltapäivän ajan.

"Alkeista lähtevä koulutus on tehokas tapa perehtyä kieleen ja tapakulttuuriin. Koulutus sopii erinomaisesti yrittäjille, yritysten henkilöstölle ja asiantuntijoille, jotka tapaavat työssään venäläisiä asiakkaita ja kumppaneita."

Maaliskuussa venäjän opiskelijat pääsevät paikan päälle Pietariin harjoittamaan kielitaitoaan viikon kestävällä intensiivijaksolla. Osallistujille on tarjolla 2-3 tasoryhmää.

"Olemme järjestäneet vastaavia intensiivikielikursseja Pietarissa jo vuosia. Opiskelijat kiittelevät tiivistä ja tehokasta opetusta. Matkaan lähtee yleensä hyvin motivoituneita opiskelijoita, jotka myös tsemppaavat toisiaan. Lisätehoa antaa se, että opittua pääsee harjoittamaan saman tien. Useat opiskelijoista käyvät vuosittain näillä kursseilla."

Pienyrityskeskus haluaakin tarjota venäjän kielen opiskelijoille jatkumon.

"Meillä on kesäkuussa myös kahden päivän tehokurssi Mikkelissä ja syksyllä jatketaan samoissa merkeissä."

Kaupantekoon vauhtia täsmäkoulutuksista

Helmi-maaliskuussa perehdytään Venäjän-kauppaan Mikkelissä ja Juvalla kolmen tiiviin, iltapäivän kestävän koulutuksen aikana. Sopimukset ja sopimusriskien hallinta -jakso järjestetään 22.2. Mikkelissä.

"Sopimuskoulutus auttaa välttämään sudenkuoppia ja sopii erityisesti niille yrityksille, jotka suunnittelevat, ovat alkuvaiheessa tai käyvät jo kauppaa Venäjällä. Kouluttajamme on kokenut juristi Lassi Rytkönen, jolla on laaja case-pankki erilaisten yritysten kokemuksista. Osallistujat pääsevät kysymään itseään askarruttavia asioita ja myös jakamaan kokemuksiaan siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä."

Juvalla perehdytään 7.3. menestykselliseen markkinointiin ja myyntiin Venäjällä ja 29.3. nettimarkkinointiin Venäjällä.

"Nettimarkkinointi auttaa yrityksiä näkymään venäläisille asiakkaille pienin taloudellisin panoksin. Yritykset kokevatkin saavansa näistä koulutuksista hyviä vinkkejä."

Helmikuussa järjestetään Venäjän-kauppaan liittyviä tietoiskuja 2.2. Pieksämäellä ja 23.2. Varkaudessa, missä on mukana myös savolainen, vientiä aloitteleva yritys kertomassa kokemuksistaan. Pienyrityskeskus toteuttaa tietoiskut yhteistyössä ISBE Oy:n, Pieksämäen Yrityspalvelujen ja Navitas Kehitys Oy:n kanssa.

"Uutta on, että voimme nyt järjestää yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä omia Venäjä-koulutuksia. Koulutusten aiheena voivat olla mitkä tahansa Venäjän-kaupassa askarruttavat asiat. Jos yritys on jo päättänyt lähteä Pietarin-markkinoille, autamme tekemällä pohjatyötä ja järjestämällä kontakteja, tapaamisia sekä neuvottelumatkoja. Pietarin-toimistomme ja yhteistyökumppanimme ISBE Oy:n asiantuntijoiden kautta yrityksillä on käytössään laajat yhteistyöverkostot", Merja Ryökäs kuvaa.

Verkostoitumismatka Nizhni Novgorodiin

Pienyrityskeskus on järjestänyt yrityksille matkoja Venäjän suurkaupunkeihin jo noin 20 vuoden ajan. Nizhni Novgorod palaa nyt matkakohteeksi 90-luvun lopun jälkeen. Verkostoitumismatkan ajankohta on 23.-26.4. Eteläsavolaiset ja itäsuomalaiset yritykset pääsevät matkalle hankerahoituksen ansiosta edullisesti.

"Nizhni Novgorod on kiinnostava suukaupunki, josta löytyy ammennettavaa ja kumppanuuksia eri alojen yrityksille. Kaupungissa järjestetään myös suuria erikoisalojen messuja. Matkan aikana tutustumme paikallisten yritysten toimintaympäristöön ja voimme etukäteen sopia yrityksille kahdenvälisiä tutustumisia paikallisiin yrityksiin. Matkalle lähtevien yritysten kannattaakin pohtia jo etukäteen, mitä haluaa matkan aikana saada aikaan", matkaa järjestävä koulutussuunnittelija Elena Mochnikova kannustaa.

Hanke kartuttaa yritysten Venäjä-osaamista

Viime vuoden huhtikuussa alkanut Biznes po-russki -hanke tarjoaa eteläsavolaisille ja itäsuomalaisille pk-yrityksille, yrittäjille sekä yritysten johdolle että henkilöstölle väylän ottaa tuntumaa Venäjän-kauppaan olipa siitä aiempaa kokemusta tai ei.

Hanke jakaa ajantasaista tietoa, järjestää tilaisuuksia verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti, lisää osallistujien Venäjän-kauppaan liittyviä valmiuksia ja osaamista, auttaa tehostamaan markkinointia ja asiakashankintaa sekä syventämään venäjän kielen ja kulttuurin osaamista.

Biznes po-russki -hankkeen toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka, ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Pienyrityskeskus on kouluttanut vuosien varrella Pietarissa myös lähes 500 venäläistä kaupallista avustajaa suomalaisyritysten palvelukseen. Nykyään Suomi-talossa Helsinki-keskuksen tiloissa sijaitseva Aalto-yliopiston Pietarin toimisto on Pienyrityskeskuksen ja Cemat-tutkimuskeskuksen yhteinen.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Merja Ryökäs, puh. 040 7375 407, sposti: merja.ryokas(at)aalto.fi ja koulutussuunnittelija Elena Mochnikova, puh. +358 10 217 8668.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Biznestä ja luovia aloja Venäjällä -tilaisuudessa Mikkelissä 18.1. syvennyttiin luovien alojen yhteistyömahdollisuuksiin sekä kuultiin käytännön esimerkkejä Venäjän-kauppaa harjoittavien yritysten arjesta. Tilaisuus sai liikkeelle täyden salillisen kuulijoita.

Luovilla aloilla on tilaa uusille avauksille

Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro opetus- ja kulttuuriministeriöstä avasi Pohjoisen ulottuvuuden -politiikkaohjelman mahdollisuuksia luovien alojen toimijoille. Jo 90-luvun lopulta saakka kehitetty rahoitustyökalu antaa nyt entistä vahvemman pohjan yhteistyöhankkeille.

"Tavoitteena on edistää verkostoitumista, kansainvälistymistä, kasvattaa kilpailukykyä ja vahvistaa rahoituspohjaa. Myös erilaisiin kotimaisiin, pohjoismaisiin ja EU-ohjelmiin tuodaan luovien alojen painotuksia."

Venäjällä yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty muun muassa musiikkiteollisuuden toimijoiden keskuudessa ja kulttuurimatkailun kehittämisessä. Pohjatyötä on tehty esimerkiksi muinaisten viikinkireittien hyödyntämiseksi kulttuurimatkailussa.

OKM:llä on laaja joukko erilaisia avustuksia, joilla tuetaan Venäjä-yhteistyötä, kulttuurivientiä sekä luovien alojen ja kulttuurialan yrittäjyyttä. Vuosittaiset hakuajat ja painopisteet löytyvät ministeriön verkkosivustoilta.

Hanketoimiston päällikkö Anneli Ojala Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista kertoi kokemuksia luovien alojen hankkeista.

Luova kompassi -hankkeen verkkosivustolta (www.creativecompass.fi) löytyy kattavasti tietoa luovilta aloilta Suomesta ja Venäjältä, yhteistyöverkostoja, tietopaketteja sekä työkalu partnerin hakuun.

Uusi ilmiö venäläisissä suurkaupungeissa ovat kulttuuriklusterit, joita toimijat rakentavat vuokraamiinsa valtaviin teollisuushalleihin. Ojalan mukaan Moskovan 6-7 klusterista löytyy nykyään niin työskentelytiloja, arkkitehtitoimistoja, design-putiikkeja, gallerioita kuin kahviloitakin.

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutilla on meneillään Luova kompassi -hankkeen ns. valmennushanke, jossa on selvitetty luovien alojen toimintaympäristöä ja mahdollisuuksia lähialueyhteistyöhön.

"Luovat alat ovat menneet vauhdilla eteenpäin ja innostus on suurta Venäjällä. Valtion osuus puuttuu kuitenkin vielä ja säädöspohjaakin kehittäminen vaatisi. Venäjältä ei vielä löydy luovien alojen yhdistyksiä tai liittoja, joten luontainen verkostoituminen on heikkoa. Toisaalta suomalaisten tavasta toimia haluttaisiin ottaa oppia."

Yhteistyöaloina Ojala näkee etenkin musiikin, sillä venäläisillä olisi kiinnostusta järjestää festivaaleja.

"Nyt olisi musiikkialan oppilaitoksilla hyvä hetki tarttua tilaisuuteen."

Yhteistyömahdollisuuksia olisi hänen mukaansa myös liiketoimintamallien kehittämisessä ja levittämisessä.

"Etenkin luovien alojen manageroinnissa ja liiketoimintaosaamisessa meillä olisi annettavaa. Musiikin lisäksi kiinnostavia yhteistyön kohteita voisivat olla galleriat, hautomot ja hubit sekä kulttuuriturismi."

Parasta tietoa saat potentiaaleilta asiakkailta

Muotoilualan koulutuksen saanut Tatu Mieskolainen on harjaantunut vuosien varrella tekemään vientikauppaa Venäjälle ja Baltian maihin. Hän on ehtinyt myös asua Venäjällä ja työskennellä paikallisen yrityksen palkkalistoilla. Hänen muistilistallaan on ykkösenä kontaktien löytäminen.

"Parhaita kontakteja saa paikan päällä Venäjällä myyntiä ja markkinointia tehneiltä. Eniten oppii kilpailijoilta ja niiltä asiakkailta, jotka eivät halua tulla tapaamisiin tai eivät osta."

Nyt Mikkelissä asuva Venäjä-osaaja muistuttaa, että Venäjälle kannattaa suunnata avoimin mielin, avarakatseisena ja ennakkoluulottomasti.

"On muistettava, että Venäjä on iso markkina, jolla on monipuolista tarjontaa ja kilpailu on kovempaa kuin meillä kotimaassa. Ei ole helppoa kilpailla esimerkiksi ukrainalaisia tuotteita vastaan, kun suomalaistuotteen hinta on lähtötilanteessa 20-30 prosenttia kalliimpi, eivätkä ukrainalaisyritykset joudu maksamaan tullia. Jos suomalaisyrityksellä ei vielä ole omaa varastoa tai kokoonpanoa, pitää miettiä, mikä on paras toimintatapa."

Mieskolainen korostaa, että vientipäätöksen tehneen yrityksen kannattaa selvittää perusteellisesti markkinat, kilpailijat, hintataso ja toimintatapa.

"Selvitä myös, mitä dokumentteja tarvitaan maan markkinoille pyrittäessä. Lainsäädäntö voi muuttua nopeastikin. Parasta tietoa saat potentiaaleilta asiakkailta ja jälleenmyyjiltä, jotka toimivat paikan päällä ja tietävät, mitä asianmukaisilta dokumenteilta edellytetään."

Eikä mahdollinen asiakaskontakti tai orastava yhteistyö vielä tarkoita pitkään jatkuvaa yhteistyötä. Hän muistuttaa myös, että kannattaa hinnoitella sen perusteella, että asiakkaan todellinen tarve tarkentuu vasta myöhemmin.

"Pidä kiinni toimitusajoista, anna ajan kasvattaa luottamusta ja ole mahdollisimman tiiviissä kontaktissa mahdolliseen yhteistyökumppaniin. Ja ennen kaikkea: ole kärsivällinen."

Turhien ennakkoluulojen kanssa Venäjälle ei kannata mennä.

"Ehkä venäläiset eivät ole niin ylimielisiä kuin suomalainen asiantuntija, joka määrää venäläisten tarpeet ja tietää, mitä he tarvitsevat. Itselleni bisneksen ja venäläisyyden kokonaisvaltainen opiskelu on elämäntapa."

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Pietarin toimiston päällikkö Juha Stenholm on pitkän linjan Venäjä-asiantuntija. Hän ehti työskennellä Pienyrityskeskuksessa kymmenisen vuotta ja teki viiden Moskovan-vuoden jälkeen paluun Pietariin lokakuun alussa.

"Suomalaisyritysten avustaminen Venäjän markkinoille on ollut aina työkenttäni."

Pienyrityskeskus ja Pietarin toimisto kehittävät asiakkaidensa vientivalmiuksia ja ylläpitävät niitä. Stenholm muistuttaa, että yritysten kannattaa päivittää jatkuvasti etenkin sopimuksiin ja sertifikaatteihin liittyvää osaamistaan. Pietarin toimisto Suomi-talossa auttaa yhteistyökumppaneineen yrityksiä myös asiakkuuksien löytymisessä ja markkinoinnissa.

"Apua löytyy ja sitä kannattaa käyttää hyväkseen. On tärkeää toimia suunnitelmallisesti ja kartuttaa valmiuksia."

Biznestä ja luovia aloja Venäjällä -tilaisuuden järjestivät Pienyrityskeskuksen Biznes po-russki -hanke ja Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke. Biznes po-russki -hankkeen projektipäällikkö Merja Ryökäs korosti, että hanke tarjoaa laajan valikoiman koulutuksia vientikaupasta, kielestä, tapakulttuurista ja verkostoitumismatkoista kiinnostuneille yrityksille ja organisaatioille. Koulutusta tarjotaan myös sopimusten ja sopimusriskien hallintaan. Huhtikuussa järjestetään myös kontakti- ja verkostoitumismatka Nizhni Novgorodiin.

Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke tarjoaa osaltaan luovien alojen toimijoille mahdollisuuksia kouluttautua, verkostoitua ja hankkia tietoja myös siitä, miten itäistä naapuria voi hyödyntää omassa toiminnassaan.

"Hankkeen kautta toimijat saavat Venäjä-verkostot käyttöönsä. Teistä itsestänne on kiinni, miten tiedonvaihto sujuu", projektipäällikkö Kaija Villman korosti.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Merja Ryökäs, sposti: merja.ryokas(at)aalto.fi ja puh. 040 7375 407 ja projektipäällikkö Kaija Villman, puh. 040 1764 667.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolmas Tie -hankkeen ryhmiä kouluttanut yrittäjä Juuso Markkanen lähtee liikkeelle kysynnän selvittämisestä.

"Kun perinteisesti yrityksen perustamista suunnitteleva tekee ensin liiketoimintasuunnitelman, nyt jalkaudumme ensin mahdollisten asiakasyritysten ja kohderyhmien pariin kalastelemaan kysyntää ja kuulostelemaan, löytyisikö tuotteille tai palveluille vastakaikua."

Markkanen on vakuuttunut siitä, että asiakkaiden tarpeiden kuuntelu jo yrityksen suunnitteluvaiheessa tuo kilpailuetua ja samalla myös jalostaa liikeideaa.

"Toisaalta voi osoittautua, että kysyntä on niin vähäistä tai sirpaleista, ettei siitä pystytä rakentamaan kannattavaa liiketoimintaa."

"Liiketoimintasuunnitelma tehdään vasta, kun kysyntä on kartoitettu ja asiakkaat ovat tiedossa. Kun liiketoimintasuunnitelma kirjoitetaan asiakkaiden näkökulmasta, se voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Kun asiakkaat ovat tiedossa alusta saakka, heille on helppoa sitten aikanaan markkinoida, että nyt sitä saa ja tätähän te juuri toivoittekin."

Markkanen on myös huomannut, että luovien alojen ammattilaisten kanssa voi ja pitää käyttää värikkäämpää kieltä koulutustilanteissa.

"Otan esimerkkejä elävästä elämästä. Puhumme vaikkapa siitä, miten voi löytää oman sisäisen laskentamerkonominsa tai miten nenä haistelee kuluja. Värikkäämpi kieli voi houkutella motivaatiota pintaan, kun otetaan uusia asioita pikku hiljaa haltuun."

Uudet toimintatavat hahmottuvat

Kolmas Tie -koulutukset ovat herättäneet innostusta omassa kohderyhmässään.

"Jengi on innoissaan. He haluavat hakea omaa juttuaan turvallisesti, eivätkä halua hypätä heti tuntemattomaan."

Hankkeen projektipäällikkö Raija Leskinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta muistuttaa, että tulevaisuudessa yhä useampi ihminen sukkuloi yrittäjyyden, palkkatyön ja jopa työttömyysjaksojen välillä.

"Kukin Kolmas Tie -hankkeen osatoteuttaja pystyy toteuttamaan omaehtoisia, osallistujien tarpeista lähteviä toiveita. Selvitämme hankkeessa erilaisia asioita, luomme uusia käytänteitä ja haemme tietoa. Opimme samalla, mitä voi tehdä toisin", Leskinen sanoo.

Kolmas Tie -hankkeen koulutuksissa on mukana luovien alojen ammattilaisia, jotka suunnittelevat yrityksen perustamista, ovat työttömiä tai työttömyysuhan alaisia tai opintojen loppuvaiheessa.

"Hanke ei anna osallistujille valmiita tavoitteita, vaan niitä lähdetään tekemään yhdessä. Osallistujat saavat ohjausta, neuvontaa ja mahdollisuuden verkostoitua. Tarjolla on myös yhteisiä työskentely- ja ryhmätiloja, joissa on verkkoyhteydet."

Seuraavat ryhmät alkavat elokuussa

Hankkeen osatoteuttajien – YritysHelsinki, YritysEspoo ja YritysVantaa –ryhmissä on 20 osallistujaa kussakin kaupungissa. Seuraavat ryhmät käynnistyvät ensi elokuussa.

"Hankkeen valmennuksesta ei rakenneta lineaarisesti etenevää koulutusohjelmaa, vaan ryhmien tarpeita vastaavaa valmennusta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden valmennuksen ohella yritysneuvojat antavat henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi osallistujilta edellytetään motivoitumista ja itsenäistä työskentelyä oman yrittäjyyspolun löytämisessä ja rakentamisessa. Etsimme yhdessä hyviä käytäntöjä yrittäjänä toimimiseen, jolloin ainakin aluksi voi joutua sukkuloimaan yrittäjyyden, palkkatyön ja työttömyysjaksojen välillä."

Hankkeen osatoteuttajat InnoOmnia/Espoon seudun koulutuskuntayhtymä tiiviissä yhteistyössä Yritys-Espoon kanssa, Yritys-Helsinki ja Vantaan Uusyrityskeskus antavat käyttöön oman asiantuntemuksensa ja eri paikkakunnilla voidaan kehitellä omanäköisiä toteutuksia osallistujien omat lähtökohdat huomioiden.

Hanketta koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Kolmas Tie -hanketta rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvasta valtakunnallisesta ESR-hankeohjelmasta "Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen."

Osarahoittajina toimivat Helsingin ja Vantaan kaupungit, InnoOmnia Espoosta ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Osa rahoituksesta koostuu kehitysohjelmaan osallistuvien henkilöiden osallistumismaksuista.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektijohtaja Raija Leskinen, sposti: raija.leskinen(at)aalto.fi, puh. 09 47001 vaihde. InnoOmnia kehittämispäällikkö Jaana Hänninen, puh. 040 1264925. Yritys-Helsinki yritysneuvoja Katariina Rantanen puh. 050 5462626, Vantaa yritysneuvoja Kristiina Horsma, puh. 050 4411058.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet yhdistettynä rajallisiin resursseihin ovat haasteita, jotka koskettavat sekä Suomea että Iso-Britanniaa. Avainasemassa ovat palveluinnovaatiot, joista maat haluavat oppia toisiltaan, totesi suurlähettiläs Matthew Lodge Britannian suurlähetystön ja Social Business Internationalin järjestämässä seminaarissa Helsingissä 16. tammikuuta 2012. Tilaisuudessa tarkasteltiin yhteiskunnallisten yritysten roolia julkisten palvelujen uudistamisessa sekä palvelumarkkinoiden ja hankintaprosessien kehittämisessä.

Ministeri: Yksilöllisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin

"Monet yhteiskunnalliset ongelmat altistetaan standardiratkaisuille läpi maan. Ongelmat ovat kuitenkin usein yksilöllisiä, ja henkilökohtaistaminen on välttämätöntä niiden kohtaamisessa. Havaintojeni mukaan yhteiskunnallisissa yrityksissä on usein helpompi toimia niin, että yhteiskunnallisiin ongelmiin etsitään yksilöllisiä ratkaisuja. Esimerkiksi huumevieroituksessa tuloksia ovat saavuttaneet parhaiten sellaiset palveluntarjoajat, jotka ovat luoneet henkilökohtaisen kontaktin asiakkaaseen. Tämä ei ole aina mahdollista julkisella sektorilla", kuvasi Britannian kuntaministeri Greg Clark.

Yhteiskunnallisia yrityksiä ei pitäisi Clarkin mukaan palkita pelkästään palvelujen tuottamisesta. Hankinnoissa ollaankin siirtymässä yhä enemmän siihen, että maksetaan tuloksista. Esimerkiksi työllisyysohjelmaan osallistuville yhteiskunnallisille yrityksille maksetaan sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät auttamaan sosiaalituilla eläviä ihmisiä siirtymään työelämään. Vankilasta vapautuvien kohdalla taas siitä, kuinka hyvin pystytään estämään tuomion uusiminen.

Clarkin mukaan siirtyminen tuloksista maksamiseen on kasvattanut yhteiskunnallisten yritysten liikevaihtoa. "Aiemmin palvelun tuottajalle korvattiin vain palvelun toteuttamisesta aiheutuvat kulut, mikä ei jättänyt tilaa riskinottamiselle palvelujen kehittämisessä ja toiminnan kasvattamisessa. Nyt syntyvä ylijäämä sijoitetaan usein palvelujen kehittämiseen muualla maassa."

Maakunnan virkamies: Hallinnollisista sopimussuhteista strategiseen kumppanuuteen

Tuloslähtöisestä tuottajayhteistyöstä puhui myös Surreyn maakunnassa nuorten palveluista vastaava apulaisjohtaja Garath Symonds, joka haluaa määrätietoisesti kehittää paikallisia markkinoita. Surreyssa tavoitteena on nuorten täysimääräinen osallistuminen koulutukseen ja työllistyminen. Haastetta kasvattaa 25 prosentin leikkaus budjetissa.

"Me haluamme ostaa tuloksia. Osallistamme markkinat palvelujen suunnitteluun niin varhain kuin mahdollista. Puhumme potentiaalisten tuottajien kanssa siitä, millaisia tuloksia haluamme tulevaisuudessa, millaista laatua odotamme palveluilta ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Nykyisten palveluntuottajien kanssa tätä dialogia käytiin kolmen vuoden ajan", kertoi Symonds.

"Olemme siirtyneet perinteisestä hallinnollisesta suhteesta strategiseen kumppanuuteen tuottajien kanssa. Me haluamme työskennellä yhdesssä heidän kanssaan yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi", Symonds kuvasi. Kunta voi esimerkiksi valjastaa omia nuorisotyöntekijöitään ulkopuolisen tuottajan palveluprosesseihin.

Palvelun tarjoajalta edellytetään korkean tason ammattimaisuutta, vaikutusten osoittamista sekä ratkaisua paikallisiin tarpeisiin. Hankinnan lähtökohtana on myös co-production eli se, että palvelu suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

Kehitä markkinoita käymällä vuoropuhelua potentiaalisten tuottajien kanssa, kohtele heitä strategisina kumppaneina, aseta yhteiskunnalliset tavoitteet ja yhdistä ne käytettävissä olevien resurssien kanssa. Siinä Symondsin lähtökohdat pähkinänkuoressa.

Yrityksen toimitusjohtaja: Palvelun laatu syntyy ihmisten välisessä suhteessa

Yhteiskunnallinen hoivapalveluyritys Sandwell Community Caring Trust (SCCT) perustettiin vuonna 1997 kolmen periaatteen varaan: Parempaa vastetta rahalle, parempaa laatua palveluille ja pitkäjänteisiä työsuhteita ihmisille. Näistä lähtökohdista toiminta on kasvanut 15 vuodessa huimaavasti: Työntekijämäärä on seitsenkertaistunut, palvelujen käyttäjien määrä on noussut 62:sta 800:aan ja miljoonan punnan liikevaihto kasvanut viiteentoista miljoonaan.

"Palvelun parempi laatu tarkoittaa palvelujen yksilöllistämistä: Menestyksemme avain on henkilökohtaistetut palvelut. Työntekijöiden kokemuksella ja palvelujen laadulla on selvä yhteys. Siksi on tärkeää osallistaa työntekijät palvelujen kehittämiseen. Julkisella puolella palvelu syntyy politiikasta, yhteiskunnallisessa yrityksessä ihmisten välisissä suhteissa. Jopa 88 prosenttia asiakkaistamme kokee, että palvelumme on saanut aikaan muutosta heidän elämässään", kuvasi toimitusjohtaja Geoff Walker.

"Me kilpailemme hinnalla mutta emme laadun tai työntekijöiden työehtojen kustannuksella." Yhden viikon laitoshoidon kustannukset henkilöä kohden SCCT:lla ovat 40 prosenttia vastaavan palvelun kustannuksista kunnallisessa hoidossa. Miten tämä on mahdollista?

SCCT:ssa on tunnistettu 12 eri tekijää, jotka ovat tuoneet selkeitä säästöjä. Yksi niistä on sairaslomapäivien merkittävä väheneminen. Aiemmin sairaslomapäiviä oli vuosittain keskimäärin 25 työntekijää kohden; tänään se on 0,7 päivää. "Kun tartuimme työssä esiintyviin ongelmiin, sairaspoissaolot putosivat. Taloudellinen vaikutus oli 330 000 euroa", kertoi Walker.

Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus oli aiemmin 30 prosentin luokkaa, kun se tänä päivänä on neljä prosenttia. Jatkuva rekrytointi ja uusien työntekijöiden kouluttaminen vie paljon resursseja. Säästöä on tuonut niin ikään hallinnollisten kulujen supistaminen 22 prosentista kuuteen.

Uudenlaisten palveluratkaisujen luominen edellyttää joustavampaa sopimusohjausta

Kun eriytetään palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sellaisissa palveluissa, jotka julkinen sektori on aiemmin tuottanut, käy usein niin, että tilaajan ja tuottajan välisessä sopimuksessa palvelun tuottamisen tapa määritellään peilaamaan yksityiskohtaisesti julkisen palvelun aiempaa toimintamallia.

"Tämä ei tuota muutosta, jota eriyttämisellä haetaan. Tietyt standardit tarvitaan, mutta palvelun tilaajan täytyy vähentää ohjausta ja sallia suurempaa joustavuutta palvelun tuottamistavoissa, jos se haluaa saavuttaa niitä etuja, joita ulkoistaminen mahdollistaa", kuntaministeri Greg Clark tähdensi.

Nämä mahdollisuudet on tunnistettu Surreyssa: "Me määrittelemme ainoastaan tulokset; emme välitä siitä, miten te teette sen. Olemme siis joustavia sen suhteen, millaisia lähestymistapoja tuottajat ottavat käyttöönsä. Annamme palvelujen tarjoajien myös asettaa omia tavoitteitaan: Nämä ovat resurssit; mitkä on teidän päämääränne?", tiivisti Garath Symonds.

Teksti: Nelli Koivisto

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yksi teemoista, joita Kolmas lähde -hanke seuraa aktiivisesti. Lisätietoa Kolmannen lähteen teemoista ja toiminnasta: www.kolmaslahde.fi/uutiskirje

CB Entreint eli Central Balticum Entrepreneurship Interaction -hanke on edelläkävijähanke.

"Tätä ennen yrittäjyyskouluttajilla ei ole ollut omaa kansainvälistymisohjelmaa. Yrittäjyyskoulutuksen puolella tarvitaan kuitenkin uusia menetelmiä ja eri maissa on paljon erilaisia käytäntöjä, joista riittää jaettavaksi muillekin. Samalla syntyy yhteistyötä ihmisten ja erilaisten organisaatioiden välille", hankkeen projektipäällikkö Natalia Narits sanoo.

Hän uskoo, että hanke antaa kouluttajille uudentyyppisiä työkaluja, tietopohjaa koulutuksista ja avaa heille väylän yliopistojen osaamiseen.

"Kouluttajat voivat hyödyntää kansainvälisiä käytäntöjä sekä kehittää yhteistyötä Itämeren alueella ja laajemminkin. Uusi koulutusmalli antaa kouluttajille eväitä tukea paremmin alkavia ja potentiaalisia yrittäjiä."

Hanketapaamisia Itämeren alueella

Hanke järjestää yrittäjyyskouluttajille useita verkostotapaamisia, joista ensimmäinen pidetään Helsingissä 13.-14.3.2012, ja siihen voi ilmoittautua mukaan helmikuun alussa verkon välityksellä. Virossa tapaaminen järjestetään kesäkuussa ja Latviassa syyskuussa.

"Tapaamisten aikana käymme läpi yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä Virossa, Latviassa ja Suomessa. Teemme myös vierailuja, joiden aikana tutustumme yrittäjyyskasvatuksen toimintaympäristöön. Ensimmäisen verkostotapaamisen tutustumiskohteita ovat muun muassa Aalto Design Factory ja Venture Garage Otaniemessä."

Uusi hanke sopii hyvin Pienyrityskeskuksen hankesalkkuun, sillä aiemmat hankkeet ovat jo kansainvälistäneet yrityshautomoja ja auttaneet yrittäjiä verkottumaan ja tekemään yhteistyötä Itämeren alueella.

"Tässä hankkeessa otetaan huomioon myös uudet metodologiset ja pedagogiset työkalut, jotka sopivat tälle kohderyhmälle."

Uusi PD-koulutusmalli

Hanke kehittää myös uuden koulutusmallin. Sitä varten selvitetään yrittäjyyskouluttajien koulutustarpeita kohdemaissa.

"Valmistelemme parhaillaan kyselylomaketta. Selvityksen tavoitteena on tuoda esille eri maissa olevia hyviä käytäntöjä ja kertoa uudentyyppisistä yhteistyöalustoista. Samalla saamme tietoa siitä, minkälaisia koulutuksia kentällä kaivataan. "

Selvityksen tulosten pohjalta luotavan PD-koulutusohjelman pilottiryhmä aloittaa opiskelun helmikuussa 2013 ja jatkaa kesäkuuhun 2013.

"Jokaisessa maassa järjestetään oma pilottikoulutus, jossa otetaan paikalliset tarpeet huomioon. Virossa ja Latviassa koulutetaan yrittäjyyteen ehkä vähän perinteisemmällä tavalla niin, että painopiste on liiketoimintasuunnitelman laatimisessa ja konsultoinnissa. Meillä suomalaisilla on jaettavaksi uudentyyppisiä menetelmiä ja malleja. Toisaalta Virossa ja Latviassa etenkin ICT-ala on kansainvälistynyt nopeasti, ja asiantuntijat hyötyvät varmasti puolin ja toisin yhteistyön kehittämisestä."

Projektiryhmä tutustuu Hollantiin ja Isoon-Britanniaan Pienyrityskeskuksen vetämässä hankkeessa on mukana laaja joukko alan organisaatioita. Hankepartnerit ovat Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto, Tukholman kauppakorkeakoulun yksikkö Riiassa ja Latvian Technological Center.

Lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Suomen Yrittäjät ry, Tallinnan kaupungin hallinto, Tarton kaupungin hallinto, Latvian teknologiapuistojen, -keskusten ja yrityshautomojen yhdistys, Latvian Institute of Physical Energetics sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Mentors Club Latviasta.

Hankkeen asiantuntijatahoille järjestetään omia verkostoitumis- ja kouluttautumispäiviä työpajojen yhteydessä. Lisäksi hankekumppanit tutustuvat yhdessä yrittäjyyskasvatuksen malleihin Hollannissa ja Isossa-Britanniassa ensi vuoden aikana.

"Isossa-Britanniassa valtio tukee vahvasti ylipistojen yrittäjyysprofiilia ja siihen tarkoitukseen on perustettu National Council for Graduate Entrepreneurship (NCGE) -organisaatio, joka toimii kansallisella tasolla yhteistyössä yliopistojen kanssa ja järjestää esimerkiksi Development Programmes for University Teachers in Entrepreneurship -koulutusta. Korkean tunnustuksen yrittäjyyden edistämisestä ovat saaneet Coventryn, Hertsfordshiren ja Cambridgen yliopistot. Esimeriksi Coventryn yliopistolla on kiinnostavia nykyaikaisia yrittäjyyskoulutuksen malleja ja toimivia tapoja tukea aloittavia yrityksiä. Heillä on omia hautomoja luovien alojen ja ICT-alan yrityksille ja yliopisto järjestää säännöllisesti erilaisia yrittäjyystapahtumia ja -messuja."

Hollannissa Eindhovenin teknillinen yliopisto käyttää uusimpia malleja kytkeäkseen opiskelijat, tutkijat ja pk-yritysten henkilöstön koulutusprosessiin.

"Haluamme näin avata toimivia käytäntöjä myös hankkeen kehittäjäorganisaatioiden asiantuntijoille. Vastaavanlaisesta kokemusten vaihdosta meillä on hyviä tuloksia aiemmista hankkeista."

Hanke saa rahoitusta Interreg IVA 2007-2012 -ohjelmasta (EAKR) ja kansallisena rahoittajana toimii Varsinais-Suomen liitto.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Natalia Narits, puh. +358405638453 ja sposti:
natalia.narits(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

NCSB-konferenssin käytännön järjestelyistä yhteistyökumppaniverkostoineen vastaava yrittäjyyden professori Markku Virtanen Pienyrityskeskuksesta toivottaa konferenssiin mukaan yrittäjyydestä kiinnostuneita tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä.

Helsinki sopii hyvin konferenssin pitopaikaksi 2012, sillä Helsinki-Uusimaa on silloin myös European Entrepreneurial Region (EER) eli Euroopan yrittäjyysalue. Design-teema puolestaan osuu hyvin Helsinki Design Capital -teemavuoteen.

"Konferenssin teemana on Entrepreneurship - Creative Design or Destruction? eli onko yrittäjyydessä kyse luovasta suunnittelusta vai luovasta tuhosta. Uudet innovaatiot syntyvät usein siitä, että olemassa oleviin tuotteisiin tai palveluihin tehdään pieniä parannuksia tai perusbisnestä aletaan tehdä uudella tavalla. Oleellista on tehdä eri lailla kuin muut tekevät."

Konferenssin teemoja ovat muun muassa innovaatio- ja kaupallistamisprosessit pk-yrityksissä, pk-yritysten kasvu, design-ajattelun toteuttaminen pk-yrityksissä, kansainvälinen yrittäjyys ja yhteiskunnallinen yrittäjyys.

"Tammikuun kolmannelle viikolle (21.1.2012) saakka voi jättää omista alustuksistaan abstrakteja meille sähköpostitse (ncsb2012@aalto.fi). Erityisen kiinnostuneita olemme alustuksista, joissa esitellään monialaisia tutkimustuloksia, jotka liittyvät kiinteästi konferenssin teemaan."

Konferenssiin on tulossa nimekkäitä yrittäjyystutkijoita eri puolilta maailmaa. Pääpuhujiin kuuluvat muun muassa professori Erkko Autio, Hans Landström ja Pier A Abetti. Amerikkalaisprofessori Pier A. Abetti on opettanut ja tutkinut 30 vuoden aikana yrittäjyyttä 20 eri maassa ja perehtynyt muun muassa yrityshautomoympäristöihin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

"Odotan mielenkiinnolla Abettin puheenvuorosta syntyvää keskustelua. Hän ammentaa ajatuksensa kansainvälisestä kokemuksesta, joka on vailla vertaansa."

Myös yhteisöllisyys nousee tärkeäksi teemaksi.

"Haluamme konferenssin olevan vuorovaikutteinen niin, että vuoropuhelua syntyy tutkijoiden sekä yritysten, yrittäjien ja yrittäjäyhteisöiden välille. Keskustelu on nyt entistä enemmän esillä tässä pohjoismaisessa konferenssissa. Mukaan ovat siksi erittäin tervetulleita yrittäjäjärjestöjen edustajat ja pk-yrittäjät."

Professori Markku Virtanen toimii toista vuotta eurooppalaisen pk-yrittäjyyttä edistävän ECSB:n eli European Council for Small Business and Entrepreneurship -järjestön maavastaavana.

ECSB on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka haluaa levittää viestiä yrittäjyydestä ja kohentaa pk-yritysten kilpailukykyä koulutuksen, tutkimuksen ja vapaan ideoiden vaihdon avulla. ECSB järjestää jäsenmaissaan tapahtumia ja toimii verkostona kouluttajien ja tutkijoiden lisäksi myös yrityskentän käytännön ja politiikan toimijoille. Järjestö tukee myös toukokuisen konferenssin järjestämistä. ECSB on maailmanlaajuisen International Council for Small Business -organisaation eli ICSB:n alayhdistys.

"ECSB:ssä on mukana paljon eurooppalaisia tutkijoita, joten toimintaan mukaan lähteminen kasvattaa näppärästi verkostoja oman alan tutkijoihin niin Euroopassa kuin laajemminkin."

Professori Markku Virtanen on ollut luomassa Pienyrityskeskukselle kansainvälisiä suhteita jo 80-luvun lopulta saakka ja toteuttanut useita kansainvälisiä konferensseja tätä ennen Mikkelissä. Ensimmäisen kansainvälisen yrittäjyyden konferenssin Pienyrityskeskus toteutti jo vuonna 1989 yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestön kanssa.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus, professori Markku Virtanen, sposti: markku.virtanen(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pienyrityskeskuksen tarjonnasta löytyy räätälöivissä olevia yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä tuotteita ja koko ajan myös myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun kehittämisen, talouden riittävyyden sekä kielikoulutuksia eri alojen yritysten täsmätarpeisiin. Kysyntää löytyy erityisesti englannille kuin venäjälle.

"Yrityksiä kiinnostaa luonnollisesti etenkin se, miten asiakas saadaan sitoutumaan ja kuinka yritys voi lisätä myyntiä nopealla aikataululla."

TE-keskukset tukevat yritysten kouluttautumista

Muutostilanteissa oleville yrityksille kouluttautumisen tekee poikkeuksellisen houkuttelevaksi se, että TE-keskukset rahoittavat yritysten kouluttautumista omien Täsmä- ja Muutoskoulutus-ohjelmiensa kautta.

"Nyt on oikeastaan sellainen aika, ettei yrityksissä kannata hylätä kouluttautumisajatuksia rahan tai ajan takia. Niitä kyllä löytyy, kun tahtotila on löytynyt. Koulutusten avulla yritys voi valmistautua seuraavaan kasvuvaiheeseen."

Anne Gustafsson-Pesonen muistuttaa, että EU-rahoitustakin on tällä hetkellä hyvin tarjolla yritysten kouluttautumiseen, joten tämäkin mahdollisuus kannattaa nyt hyödyntää. Millainen on tulevan ohjelmakauden rahoitus, sitä ei vielä tiedetä.

"Parhaillaan järjestämme ajankohtaisia yrityskoulutuksia esimerkiksi Etelä-Savossa osana useita hankkeita, kuten Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijäksi, Uudistuva johtajuus, Nuoren yrityksen tuki ja Biznes po-russki. Uudellamaalla vastaavaa työtä teemme vahvasti graafisen toimialan kanssa Grafit-hankkeessa."

Kun koulutustarpeita halutaan selvittää yrityksessä, kannattaa keskittyä miettimään yrityksen strategisia suuntaviivoja seuraavan viiden vuoden aikana.

"Tärkeintä on skannata, mitä yritys haluaa olla viiden vuoden päästä ja listata ne asiat ylös. Kannattaa lähteä liikkeelle yrityksen kokonaisvaltaisesta tahtotilasta. Yksi hyvä tapa käynnistää pohdiskelu on kutsua täältä Pienyrityskeskuksesta asiantuntija vaikkapa johtoryhmän kokoukseen kertomaan 10-15 minuutin ajaksi, minkälainen yhteistyökumppani me voisimme olla yritykselle kehittämistyössänne."

Pienyrityskeskuksen asiantuntijat myös jalkautuvat tänä vuonna asiakkaidensa pariin.

"Koulutustiimimme koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijamme ottavat kevään aikana yhteyttä kanta-asiakasyritysten toimitusjohtajiin ja mietimme yhdessä, minkälaisia koulutustarpeita yrityksillä tällä hetkellä on. Yhteydenottoa ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottelemaan, vaan meille voi jo pirautella ja aina voi myös poiketa Helsingissä Arkadiankadulla tai Mikkelissä Lönnrotinkadulla. Vaikka kevään kuviot ovat varmasti yrityksissä pitkälle mietittyjä, kevään aikana voimme yhdessä pohjustaa yritysten kannalta tärkeitä toimia ensi syksyksi tai jo vuodelle 2013."

Vuoden teemoja ovat nuoret ja seniorit

Pienyrityskeskuksen alkaneen koulutusvuoden teemoihin kuuluvat valmistumassa olevat nuoret.

"Haluamme tukea heitä vahvasti. Helsingissä työkaluna on EntreMill-hanke, joka luo yrittäjämäisen toimintaympäristön, jossa nuoret voivat työllistyä, tutustua yrittäjyyspolkuihin ja innovaatioihin. Aalto Protomo Helsinki on puolestaan matchmaking-areena, jolla yrittäjät, valmistumassa olevat nuoret tai yrittäjyyttä miettivät voivat löytää toisensa."

Uutta on myös ensimmäinen 55 + -kohderyhmälle suunnattu oma yrittäjyyskoulutus, joka käynnistyy kick off -tilaisuudella helmikuussa Mikkelissä.

"Koulutusohjelman tavoitteena on nimen mukaisesti antaa ihmisille Uusi ura yrittäjänä, kun takana on jo pitkä työhistoria. Muutetaan yhdessä osaaminen yrittäjyydeksi -hankkeen aloitustilaisuuteen Mikkeliin 16.2. tulee pääpuhujaksi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja saamme myös kuulla juuri valmistuneen TEM:lle tehdyn Senioriyrittäjyys-tutkimuksen antia professori Paula Kyrön johdattelemana."

Lisätietoja Pienyrityskoulutuksen koulutustarjonnasta löytyy uusilta kotisivuilta osoitteesta: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi, puh. +358408344217

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 – Saimme lähes sata vastaajaa kyselytutkimukseemme, jonka pääasiallisina kohderyhminä olivat Aalto Start-Up Center-yrityshautomon ja Aalto Entrepreneurship Society:n asiakkaat. – Tutkimme myös aloittavien firmojen yrittäjiä ja busineksen menestystä selittää myös heidän taustansa. Parhaiten porskuttavat sellaiset startupit, joiden yrittäjätiimissä oli myös myyntityön kokemusta. Pelkästään yrittäjyyteen kovasti uskomalla tai markkinointitaustalla tulokset jäivät edellistä huonommiksi, Pitkänen selvitti tutkimuksensa tuloksia Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen myyntipaneelissa keskiviikkona. Aihe kiinnosti, sillä Arkadiankadun luokkatila oli täynnä innokasta kuulijakuntaa.

Professori Petri Parvinen Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta vahvisti tutkijan näkemyksiä. - Aloittavassa yhtiössä pitää olla mieluummin myyntihenkilö kuin markkinointitaustainen ”logonvääntäjä”. Henkilövalintojen lisäksi ja rinnalla on mietittävä myös startupin myyntitapaa. On jokseenkin erilaista kaupata jo vakiintuneen asiakaskunnan ja liiketoiminnan tuottamaa tuotetta tai palvelua kuin vastikään perustetun yrityksen uutta ratkaisua. Tämä on ymmärrettävä ja huomioitava huolella startupin myynnin käynnistyksessä. Mutta myyntikone on polkaistava käyntiin välittömästi. Ei pidä odotella, että meillä olisi tässä jotakin ihan valmista ehkä lähitulevaisuudessa. Uuden tuotteen tai palvelun kauppaamisessa asiakkaan antamat palautteet ovat keskeisiä kehitysvinkkejä, Parvinen tykitti toimintaohjeistustaan.

Myyjä aloitti heti

Yrittäjä Reetta Rajala perustamastaan Communicea Oy:sta sekä myynnin johtaja Lari Häkkinen Dealdash Oy:sta kertoivat paneeliyleisölle omia kokemuksiaan aloittavan yrityksen käytännön myyntityöstä. – Myin ensiksi viestinnän konseptointiamme omille aiemmille liiketoimintakumppaneilleni. Menin heidän luokseen ja kyselin näkemyksiä suunnittelemastani palvelusta. Sain sieltä arvokasta palautetta ja ensimmäiset kaupatkin, Rajala kertoi omasta yrittäjäalustaan. Communicea Oy perustettiin nelisen vuotta sitten ja kasvuvauhti on ollut ripeä. Nyt yrityksessä työskentelee 15 henkilöä.

Asiakaskuntaa testataan jatkuvasti

- Meidän ideamme on kuluttajille tarkoitettu ”pennihuutokauppa”. Toimimme pääosin USA:ssa ja aloitimme Dealdash Oy:n kolmisen vuotta sitten. Kuvittelimme ensin, että asiakkaamme olisivat nuoria, meidän tapaisiamme ihmisiä. Olimme jo tässä kohdin väärässä. Testasimme nykytekniikan keinoin mahdollisen asiakaskuntamme mielipidettä palvelustamme ja vaihdoimme kohderyhmän oikeaksi – keski-ikää lähestyviin ihmisiin, myynnin johtaja Lari Häkkinen kertasi Dealdash Oy:n myyntitoiminnan alkuvaiheita. – Testaamme jatkuvasti asiakkaidemme käyttäytymistä ja pyrimme sen palautteen perusteella kohdentamaan tarjontaamme entistä tarkemmin heille, Häkkinen vakuutti kuulijoille.     
Dealdash Oy:n perustaja William Wolfram palkittiin vast’ikään Työ- ja elinkeinoministeriön Timangi 2011-nuorten kasvuyrittäjien palkinnolla.

Viisi vahvaa ohjetta startupin myyntityöhön

Tutkija Ilona Pitkänen kiteytti paneelin lopuksi viisi vahvaa toimintaohjetta yleisönä olleiden yrittäjien ja sellaisiksi aikovien opiksi. Yrityksen ensimmäinen kauppa on erittäin tärkeä jatkomenestykselle, joten sitä on ryhdyttävä hakemaan pian. Toiseksi yrittäjätiimissä olisi oltava myyntikokemusta jo perustamisvaiheessa. Kolmanneksi yrityksen on kieltäydyttävä sellaisesta kaupasta, joka saattaa olla aidosti tulevan menestyksen este tai hidaste. Neljänneksi yrityksen myyntikulttuurin ja –aktiivisuuden kehittäminen on aloitettava heti. Viidenneksi ensimmäisistä kaupoista ja myyntitapaamisista saadaan arvokasta oppia jatkotöihin, kunhan ne kokemukset vain analysoidaan.

Myllyn Paras on liikkunut nettimaailmassa jo 90-luvulta alkaen. Yrityksen kotisivut rakennettiin alusta saakka asiakasnäkökulmasta ja sen pohjalta on haettu lisäarvoa sosiaalisesta mediasta.

"Mietimme jos silloin, mitä asiakkaat hakevat kotisivuiltamme ja rakensimme sivuston sen pohjalta. Perusoivallus oli, että asiakkaat hakevat kotisivuilta reseptejä, jotka tuovat heille ratkaisuja arkiruokailuun ja ovat juhlien järjestäjälle oikea käsi. Menemme koko ajan reseptit edellä ja tuotteet tulevat sitten."

Yrityksen kahdeksan eri tuoteryhmän markkinoinnista vastaa markkinointiosasto, jossa Johanna Kemppisen vastuulla ovat kotisivu ja sosiaalinen media. Yrityksellä on kotisivujen ja Facebook-sivuston lisäksi muun muassa 130 omaa videota YouTubessa.

"Videoilla on katsojille ruoanlaitto- ja leivontavinkkejä. Olemme testanneet kaikki reseptit omassa talossa, joten tiedämme, että niiden kanssa onnistuu. Sosiaalisessa mediassa ihmiset innostuvat varioimaan reseptejämme ja kertomaan löydöistään muillekin."

Yritys on ollut vuoden verran mukana myös Twitterissä.

"Twitter alkaa nyt vasta selvästikin saada tuulta purjeisiin. Käytämme Twitterissä paljon kuvia tukemaan reseptipuolta. Kuva on meillä tärkeä elementti myös Facebookissa."

Some-taidot vaativat päivitystä

Johanna Kemppinen on mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Markkinointi ja viestintä sosiaalisessa mediassa -valmennuksessa. Vaikka sosiaalinen media on hänelle päivittäistä työtä, konkarikin kaipaa tietojensa päivitystä.

"Mietimme, miten selkiyttäisimme sosiaalisessa mediassa toimimista ja teemme sosiaalisen median strategiaa. Minua kiinnostavat myös erilaiset työkalut. Meillä on sosiaalisessa mediassa paljon sisältöä. Mietinkin, miten sisältöä saisi loogisesti esille. Valmennuksessa on löytynyt myös työkaluja siihen, miten asioita voi aikatauluttaa vaikkapa vuosikellon avulla. Kotisivujen päivityksessä vuosikello-ajattelua on käytettykin. Nyt kaipasin selkeää välinettä, jota voi soveltaa myös sosiaalisen median puolelle."

Paljon mahdollisuuksia näkyy yhteisöllisessä tekemisessä.

"Haluaisin nähdä ihmiset tekemässä näkyviä asioita yhdessä, jalkautumassa. Yksi esimerkki tästä oli FB Myllyn Paras -sivuston joulukuun alkupuolella toteuttama Piparinleivonnan SM-kilpailu Kampissa, missä leivoimme ihmisten kanssa pipareita koko viikonlopun. On hienoa, kun ihmiset oikeasti jalkautuvat ja tulevat puuhaamaan asioita yhdessä. "

Seuraava koulutus alkaa maaliskuussa

Markkinointi ja viestintä sosiaalisessa mediassa -valmennus koostuu neljästä teemajaksosta, joiden aikana syvennytään hallitsemaan sosiaalisen median tuomaa muutosta yrityksen viestinnässä, otetaan työkaluista hyöty irti, tehdään hyvää sisältöä ja esitellään oman yrityksen haasteisiin tehty toimintasuunnitelma.

"Osallistujat kokevat tärkeänä nähdä, miten muut ovat toteuttaneet omia some-ratkaisujaan. Myös tekijänoikeusasiat kiinnostavat. Vaikka useimmille some on tuttu henkilökohtaiselta tasolta, yrityksen roolissa sosiaaliseen mediaan täytyy suhtautua eri tavoin. On mietittävä vaikkapa, kuka vastaa kysymyksiin, miten nopeasti ja mitä vastataan", koulutussuunnittelija Maija Tamburello Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Opiskelijoiden käytössä on myös oma Yammer-yhteisö, jossa voi jakaa palautetta ja oppia yhdessä muiden kanssa.

"Sosiaalisen median maailma muuttuu niin nopeasti, että omia taitoja kannattaa päivittää säännöllisin väliajoin."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutussuunnittelija Maija Tamburello, puh. 040 3538388, sposti: maija.tamburello(at)aalto.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ensimmäinen englanninkielinen yrittäjyyskoulutus, TechnoBooster, on vauhdittanut monen IT-alan asiantuntijan haaveita oman yrityksen perustamisesta. Uusi yrittäjäkoulutus on avoin kaikkien alojen ihmisille.

"Mukaan voivat lähteä kaikki yrityksen perustamisesta kiinnostuneet. Koulutus antaa hyvän tilaisuuden miettiä, onko oma yritysidea käyttökelpoinen ja voisiko sen pohjalta perustaa yrityksen", koulutussuunnittelija Maija Tamburello sanoo.

Osallistujat työstävät omia ideoitaan ja saavat tietopaketin taloudesta, markkinoinnista ja myynnistä.

"Mukana ovat kaikki yrityksen perustamisen kannalta tärkeät palikat."

Osallistujat pääsevät tutustumaan myös Aalto Start-Up Center ja Arabus -kasvuyrityshautomoympäristöön Salmisaaressa.

"Yksi viime kevään Techno Booster -ohjelmaan osallistuneista pyörittää jo hautomossa omaa yritystään. Koulutus madaltaa kynnystä lähteä kehittämään omaa yritystä yrityshautomossamme, joka on erikoistunut teknologiaan ja luoviin aloihin. Toisaalta jos osallistujan yritysidea sopii paremmin johonkin muuhun yrityshautomoon, ohjaamme osallistujan sinne."

TechnoBooster-ohjelma veti myös etupäässä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia asiantuntijoita, mutta mukana on ollut myös suomalaisia, jotka haluavat ottaa haltuunsa yrityksen perustamiseen liittyvät asiat englannin kielellä. Uudessakaan ohjelmassa ei rajata kiinnostuneita kielen perusteella.

"Ohjelma on vetänyt hyvin osallistujia. Taloustilanne näkyy siinä, että ihmiset hakeutuvat koulutuksiin pohtimaan oman yrityksen perustamista vaihtoehtona."

A Nudge to Entrepreneurship -koulutukseen voi hakea heti tammikuun alusta alkaen. Mukaan otetaan viitisentoista osallistujaa. Koulutus kestää maaliskuun lopulta toukokuun puoliväliin.

"Osallistujat syventyvät aina kahden lähiopetuspäivän ajan tiettyyn teemaan. Sitten on viikko tai puolitoista väliä ja siirrytään seuraavaan teemaan."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Maija Tamburello, puh. 040 358 8388, sposti: maija.tamburello(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen