Hatsinalaisten ja eteläsavolaisten yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia pohdittiin toukokuussa Mikkelissä.

-Yrittäjyyttä tuetaan Hatsinassa nykyään monin tavoin, kertoi it-alan yrittäjä Aleksei Ponomarev. Viime vuosien aikana yrittäjyyttä tukemaan on rakennettu erilaisia kehittämisohjelmia, joiden avulla autetaan yrittäjiä muun muassa rahoituksen ja koulutuksen järjestämisessä.

-Meillä toimii myös useita yrityshautomoita, ja aloittaville yrittäjille on tarjolla erilaisia rahoitusjärjestelyjä, Ponomarev mainitsi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Pietarin toimiston päällikkö Juha Stenholm totesi Hatsinan olevan sijainniltaan ja infrastruktuuriltaan lupaava kohde kehittää yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten kanssa.

-Hatsinan sijainti on loistava, se sijaitsee Pietarin lähellä ja yhteydet sinne ovat hyvät. Koko Hatsinan alueella asuu noin 230 000 ihmistä, ja työttömyysaste on alhainen. Alue on pietarilaisten suosimaa kesämökkialuetta, ja kesäaikaan alueen väestömäärä lähes tuplaantuu.

-Hatsinan tärkeimmät elinkeinot ovat teollisuus ja maatalous. Elintarviketeollisuuden osuus on yli kolmannes, ja toinen kolmannes on koneteollisuutta.

-Palveluliiketoiminnan osuus on kasvanut viime vuosina, ja erityisesti matkailuun on panostettu, Stenholm selvitti.

Tilaisuudessa kuultiin myös muutaman pk-yrittäjän kokemuksia yrittäjyydestä Hatsinan alueella. Tamara Kazantcevalla on ollut vähittäiskauppa Hatsinassa yli 20 vuotta. Kilpailu isojen ketjujen kanssa on kovaa, mutta toistaiseksi Kazantceva on pärjännyt.

-Olemme panostaneet tuotteiden tuoreuteen ja laatuun. Myymme esimerkiksi vain tuoretta lihaa.

Suomalaisilta Kazantceva toivoi kuulevansa vinkkejä siitä, miten vähittäiskauppa Suomessa toimii.

Joukkoon mahtui myös hyvinvointialan, sote-alan ja valokuvausalan yrittäjiä. Irina Koptcevan yritys tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle päiväkodille.

-Jokainen lapsi on lahjakas, ja me autamme lasta kehittämään omaa lahjakkuuttaan. Haluaisin kuulla, miten Suomessa yritystä tuetaan uusien menetelmien kehittämisessä, Koptceva mainitsi.

Yhteisenä toiveena yrittäjillä oli saada tietoa yritysten rahoitusvaihtoehdoista sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämisestä. Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista ja verkostojen luomista toivottiin myös.

Projektipäällikkö Merja Ryökäs kertoi tilaisuudessa Biznes po-russki -hankkeen sisällöstä. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten ja itäsuomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja verkostoitumista ja parantaa valmiuksia käydä Venäjän-kauppaa.

Koulutuksia ja muita tapahtumia järjestetään sekä Mikkelissä että Pietarissa.

Projektipäällikkö Eija-Riitta Ikonen Etelä-Savon ammattiopistosta puolestaan kertoi kaksivuotisen GATE -hankkeen tavoitteena olevan yksityisyrittäjyyden kehittäminen Hatsinan alueella. Kohderyhmänä ovat Hatsinan alueella asuvat, yrittäjyydestä kiinnostuneet tai jo yrittäjinä toimivat henkilöt.

-Koulutusohjelmat ovat käynnistyneet hyvin, yhteistyö on ollut toimivaa ja osallistujat ovat olleet aktiivisia, Ikonen kiitteli.

Tilaisuus oli osa Biznes po-russki ja Entrepreneuship Development in Gatchina District – GATE -hankkeita. Biznes po-russki -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. GATE -projektin rahoitus tulee Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC -ohjelmasta (Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline/rajat ylittävä yhteistyö) ja sen hallintoviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto.

Teksti ja kuvat: Tiina Toivakka

Euron arvo suhteessa dollariin on vuoden lopussa näkemyksemme mukaan 1,15 dollaria. Ensi vuoden lopulla suhde on ennusteemme mukaan tasan 1, Pasi Sorjonen tiivisti suomalaisen päämarkkina-alueen taloustilannetta.

-USA:n talous on niin hyvässä vauhdissa, että se alkaa kasvattaa jo itse itseään. Eli pahin kasvun käynnistysponnistus on onnistunut. Kiina jatkaa edelleen erittäin vahvaa kasvuaan aiempien vuosien tapaan. BRIC-maat kaikkinensa ovat maailman talouden moottori. Tosin Brasiliasta ja Intiasta on saatu ennakoivia merkkejä vauhdin lievästä hyytymisestä, Sorjonen jatkoi.

Venäjällä mahdollisuuksia myös startupeille

-Venäjä on myös hyvä mahdollisuus. Öljyn hinta on vielä ylhäällä ja se tuo naapuriin kohtuullisesti tuloja. Venäläinen yhteiskunta pyrkii määrätietoisesti kehittämään teknologiaansa ja palveluitaan, joten kyllä neuvoisin myös Aalto Start-Up Centerin uusia nuoria yrityksiä katsomaan vakavissaan naapurin suuria mahdollisuuksia, ekonomisti patisteli hautomoyrittäjiä toimintaan.

-Suomen talous kasvaa tahmeasti, mutta vältämme ilmeisesti taantuman. Ruotsi ei kykene sitä väistämään. Maamme talous ei nouse vielä ensi vuonnakaan tavara- ja palvelutuotannossaan vuoden 2008 tasolle. Niin syvän taantuman jouduimme kahlaamaan. Euroalueen näyttäisi löytävän kasvupolun kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Se vetää maamme investointituotteiden vientiä ylöspäin, joka on erittäin hyvä asia. Tosin vientimme kasvaa jo tällä hetkellä vastoin julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä. Työllisyystilanteemme heikkenee. Sen seurauksena kuluttajavetoinen kasvu on vaatimatonta. Lisäksi korkea öljyn hinta kurittaa ostovoimaa ja asettaa hintojen nousupaineita useisiin muihinkin tuotteisiin, Pasi Sorjonen selvitti kotimaamme tilannetta.

Nordea hautomon yhteistyökumppani

Aalto Start-Up Center ja Nordea tekevät yhteistyötä monella eri tavalla. –Pankin asiakaspalvelun asiantuntijat vierailevat säännöllisesti tarjoamassa pankkipalveluita asiakasyrityksillemme. Tähän palveluun kuuluvat myös noin neljännesvuosittaiset rahamarkkinakatsaukset. Ne taustoittavat hyvin hautomotoimijoiden taloustietämystä sekä palvelevat myös yritysten suunnittelun materiaalina. Kyllä tälläkin kertaa kuultu Venäjän markkinoiden myönteinen kehitys ohjaa toivottavasti useita asiakasyrityksiämme naapuriin, hautomojohtaja Marika Paakkala myhäilee onnistuneesta yhteistyöohjelmasta. – Tästä Nordea-yhteistyötä hyötyvät myös protomo-asiakkaamme. Täälläkin heitä oli kuulolla, Seppo Rantalainen kehui koettua tietoiskua.

Pienyrityskeskuksen väki verkostoitui niin uusien kuin vanhojenkin yhteistyökumppaneiden kanssa Koulutustorilla.

Pienyrityskeskuksen uudet polut yrittäjyyteen löytyvät Aalto Protomo Helsingistä Arkadiankadun viidennestä kerroksesta ja EntreMill-hankkeesta. Koulutussuunnittelija Laura Ahtikoski kertoi tietoiskussa vuoden alussa alkaneista uusista toimintatavoista.

Laura Ahtikoski muistutti omassa tietoiskussaan, ettei koskaan ole liian myöhäistä luoda omaa uraa.

"Uran voi luoda nykypäivänä mitä moninaisimmilla tavoilla. Laajan käsitteen mukaan yrittäjyys on sitä, että opitaan ymmärtämään yrittäjyyttä, opitaan yrittäjämäistä käyttäytymistä, opitaan yrittäjäksi ja opitaan yrittäjyydestä. Yrittäjämäinen käytös on sitä, että haastetaan itseä, pohditaan omaa uraa, oppimista, kehittymistä ja lähdetään jopa omalta mukavuusalueelta pois."

EntreMill vauhdittaa matkaa työelämään ja yrittäjyyteen

Pienyrityskeskus tarjoaa omassa koulutustarjonnassaan eväitä yrityksen koko elinkaaren matkalle. Ahtikoski vetää EntreMill-hanketta, joka kestää ensi vuoden loppuun.

"Tavoitteena on tukea vastavalmistuneiden työllistymistä ja vahvistaa heidän työelämätaitojaan."

Huhtikuun alussa alkaneessa valmennuksessa on 20-49 -vuotiaita yliopistossa akateemisen tutkinnon suorittaneita.

"Valmennuksessa he pääsevät luomaan omaa uraansa uudella tavalla, pohtimaan erilaisia tapoja työllistyä tai oman yrityksen perustamista."

Valmennukseen sisältyy 15 lähiopetuspäivää, joiden aikana hankitaan minä-tuntemusta, valmistaudutaan työnhakuun, opitaan yrittäjyydestä ja kehitetään työelämävalmiuksia.

"Valmennuksen jälkeen mukana olleet ovat terävöittäneet ja tuotteistaneet omaa osaamistaan, tehneet työnhakuportfolion tai hahmotelleet liikeideaa. Myös hissipuheet ovat sparrattu kuntoon. Osallistujat hallitsevat 2010-luvun työelämätaidot ja osaavat kehittää omaa osaamistaan."

Uudenmaan ELY-keskuksen osarahoittaman hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli, joka tukee työllistymistä ja uusien yritysten perustamista. Se tarjoaa myös kontaktipinnan opiskelijoiden ja yritysten välille, auttaa opiskelijoita löytämään vaihtoehtoja, vahvistaa opiskelijoiden työelämä - ja yrittäjyystuntemusta sekä luo kontakteja rekrytoinneille.

Protomossa liikeidea jalostuu ja verkostot karttuvat

Ensi kertaa Yritystä stadiin -tapahtumassa esittäytyi myös Aalto Protomo Helsinki, joka on Pienyrityskeskuksen tiloissa Arkadiankadulla aloittanut innovatiivinen toimintaympäristö.

"Protomo on suomalainen innovatiivinen apparaatti, sparrausverkosto, jossa voi jalostaa omaa liikeideaansa, synnyttää uusia yrityksiä ja luoda työpaikkoja."

Protomoita toimii jo useilla paikkakunnilla. Pienyrityskeskus tuo hallinnoimaansa Protomoon liiketalouden osaamista, myynti- ja markkinointitaitoja, asiakkaiden toiveiden vauhdittamaa yritysten kasvua ja tukea antavan yhteisön.

"Protomossa on tällä hetkellä jo 24 tiimiä, joka tarkoittaa n. 50 ihmistä. Protomo-sopimus kestää puoli vuotta ja sillä saa avaimet tiloihin, pääsee kiinni verkostoihin ja saa sparrausapua. Tavoitteena on saada Protomon käytävä kuhisemaan niin, että siellä jaetaan ideoita ja ajatuksia. Koska Protomoon pääsee maksutta, se on riskitön vaihtoehto ja sopii myös niille, jotka työskentelevät jo palkansaajina." Protomoon haetaan ihmisiä ja ideoita, joita voidaan sparrata eteenpäin.

Protomon kehittämistä koordinoi Hermia Oy. Alueoperaattoreita ovat mm. Aalto-yliopisto, Jyväskylä Innovation, Hermia Oy ja Yrityssalo Oy yhteistyössä alueiden start up –yhteisöjen kanssa. Toimintaa rahoittaa mm. SITA, kaupungit ja ELY-keskukset. Protomoon osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, koulutussuunnittelija Laura Ahtikoski, puh. 040 353 8440, sposti: laura.ahtikoski(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yrittäjyys vaihtoehtona kiinnosti alan opiskelijoita 10.5.2012 Proviisorien Talouskoulun yhteyteen järjestetyssä koulutustilaisuudessa

Kuten monilla muillakin aloilla, talousasioiden läpikäynti ei kuulu proviisoreidenkaan peruskoulutukseen. Apteekkarit hoitavat yleensä yksinään talousseurantaa tilitoimistojen kanssa ja tilikauden tuloksesta järjestetään enintään lyhyt tiedotustilaisuus apteekin henkilöstölle.

Apteekin henkilökunnan ja ennen kaikkea proviisorien on kuitenkin hyvä tietää, mitä lukujen taakse kätkeytyy ja mitä tunnuslukuja tuloslaskelmassa kannattaa seurata, jotta pysyisi "kartalla".

Torstaiaamun tilaisuudessa yritysneuvoja Matti Karjanlahti Aalto Start-Up-Centeristä kävi läpi yleisellä tasolla yrityksen perustamiseen liittyviä taustoja. Faktat kiinnittyivät konkreettiseen esimerkkiin, kun proviisoriyrittäjä Paula Timonen valotti realistisesti proviisoriyrittäjän arkea. Hänellä toimii neljättä vuotta yritys – Pro dosis Oy - jonka liikeideana on tuottaa lääkehoidon arviointia ja muita farmasian alan asiantuntijapalveluita valtakunnallisesti.

Toimialasta riippumatta näyttävät nousevan samanlaiset asiat esiin puhuttaessa mm. palkkatyön vs. yrittäjyyden eduista.

Palkkatyössä nousevat esiin muun muassa työsuhteen ennakointi, kiinteä, työehtosopimusten mukaiset palkka-, eläke- ym. sosiaaliset etuisuudet, työterveyshuolto ja säännöllinen täydennyskoulutus.

Yrittäjänä työskentelemisessä nousevat esiin itsenäisyys, vapaus valita omat työtehtävät, mahdollisuus toimia tilanteissa parhaaksi katsomallaan tavalla, joustava työaika ja mahdollisuus vaurastua omilla ideoilla.

Proviisori Timonen listasi luettelon asioita, joita aloittavan yrittäjän pitää selvittää, kuten toimintaympäristö, kuka oikein on asiakas, mistä asiakkaat hakevat tuotteen/palvelun tällä hetkellä ja mitä eri rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla. Varautua pitää myös siihen, että liiketoiminta ei käynnisty hetkessä, joutuu tekemään paljon työtä, jota ei voi laskuttaa, puhelin soi, mutta usein toisessa päässä on asiakkaan sijaan puhelinmyyjä tai rahankerääjä. Myös perheen sitouttaminen on hyvin tärkeää.

Paula Timonen kiteytti napakasti faktat ja sen, mitkä ominaisuudet edesauttavat yrittäjän alkutaivalta:

1. loistava liikeidea ja markkinarako
2. yrityksen ja yksityiselämän rahoitus on kunnossa
3. taito ja osaaminen
4. rohkeus, usko ja riskinottokyky
5. ahkeruus, sitkeys ja joustavuus
6. sopiva elämäntilanne
7. todellinen halu luoda jotain uutta!

Kaikille epäilijöille tiedoksi, jotka ehkä luulevat, että pitää valita joko-tai: joko perhe tai yritys, joko vapaa-aika tai 24/7 työskentely – proviisori Paula Timosella on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa.

Yritykseen rekrytoidaan koko ajan lisää osaajia ja laajennetaan verkostoja!

Tämän kokemuksen innoittamana järjestetään seuraava Yrittäjyyden ABC syyskuussa Kuopiossa, missä on huomattavan paljon alan opiskelijoita.

Teksti ja kuva: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, koulutuspäällikkö Aira Davidsson, sposti: aira.davidsson(at)aalto.fi

Teksti: Niko Arola ja kuva Elena Mochnikova

Yhdistyskehittäjissä on paitsi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen edustajia, myös sosiaali- ja terveysalan, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tuntemusta. "Valmennus on osoittanut, että eri aloilta tulevien sparraajien ja yhdistysten kohtaamiset ovat erittäin antoisia. Vahvan kulttuurialan taustan omaava sparraaja kykenee tuomaan tuoretta näkökulmaa liikuntaseuralle. Samoin liikunta-alalta kokemuksensa ammentaneella sparraajalla on paljon annettavaa esimerkiksi nuorisoalan yhdistykselle", kertoo Kolmannen lähteen projektipäällikkö Taneli Tiilikainen.

Kolmas lähde haki noin vuosi sitten osallistujia kehittäjävalmennukseen, ja hakemuksia tuli 40 kappaletta ympäri Suomen. Mukana oli monipuolinen osaajajoukko kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilta. Osaamista löytyi myös kuntasektorilta, Leader-toiminnasta ja koulutusorganisaatioista. Mukaan valmennukseen valittiin 18 hengen ryhmä, avainjoukko, työstämään yhteistä ymmärrystä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten palvelutoiminnan kysymyksistä. Noin vuoden pituinen valmennus huipentui 10.5.2012 järjestettyyn Kolmannen lähteen verkostotapaamiseen, jossa yhdistyskehittäjien joukko ja heistä tehty esite julkistettiin.

Kolmas lähde toivoo kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten hyödyntävän 12 yhdistyskehittäjää palvelutoimintansa kehittämisessä!

Tutustu yhdistyskehittäjiin: www.kolmaslahde.fi/tukea/kehittajaverkosto

Lisätiedot: Ulla Karhu, projektikoordinaattori, ulla.karhu(at)aalto.fi, 040 353 8414

Toukokuun alussa järjestetyssä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen infotilaisuudessa Protomon toiminnasta kertoi yksikönjohtaja Pekka Pellinen Tekniikan Akateemiset liitosta. Myös Protomossa mukana olevat yrittäjät kertoivat ideoidensa kehittymisestä.

-Protomo on itseohjautuva, epäbyrokraattinen yhteisö, joka tarjoaa yrittäjäurasta kiinnostuneille mahdollisuuden verkostoitua, saada asiantuntijoiden sparrausta ja viedä siten omaa ideaansa eteenpäin kohti kaupallistamista, Pellinen kuvaili.

-Protomossa voi kehittää tuotteiden, palveluiden ja liikeideoiden prototyyppejä ilman välitöntä yrittäjäriskiä.

Aalto Protomon esittelytapahtuma keräsi iso joukon aiheesta kiinnostuneita. Keskustelu oli vilkasta ja toimintaa pidettiin rentona ja käytännönläheisenä.

Nopeaa kasvua

Idea Protomon perustamisesta syntyi vuonna 2009, kun samanhenkisten ihmisten ryhmä kokoontui miettimään, miten innovaatioaihioita voitaisiin kehitettää eteenpäin. Lopputulemana syntyi ajatus uudenlaisesta innovaatio- ja yrittäjäympäristöstä, jota sitten lähdettiin konseptoimaan.

Seuraavana vuonna Jyväskylässä käynnistyi pioneerihanke, ja toiminta on nopeasti laajentunut valtakunnalliseksi. Espoossa Protomo on toiminut reilun vuoden, ja Helsingin toimipiste avattiin maaliskuussa.

-Kaikkiaan mukana on yli 1000 henkeä, ja ideoita on otettu prosessiin yli 350. Uusia yrityksiä on perustettu yli 70, ja työpaikkoja lähes 250, Pellinen luetteli.

Protomon kolme teemaa ovat innovaatiotoiminnan eteenpäin vieminen, uusien uramahdollisuuksien avaaminen ja yrittäjyyden edistäminen.

-Suomella on miljardien eurojen arvosta tuoretta innovaatiopotentiaalia, jota on tähän mennessä hyödynnetty huonosti. Protomon kautta innovaation kehittäjät saavat työskentelyolosuhteet, perusinfran ja osaajaverkoston, joka auttaa ideoijaa eteenpäin.

-Protomoon voi tulla joko idea-aihionsa kanssa tai ilman sitä. Myös yritykset voivat tuoda omia 'ylijäämäideoitaa' tänne edelleen kehiteltäväksi, Pekka Pellinen selvitti.

Kynnys on matala

Aalto Protomossa ideanikkareita eteenpäin auttavat Seppo Rantalainen ja Laura Ahtikoski. Fyysinen tila sijaitsee PYK:n toimitalossa Arkadiankadun ylimmässä kerroksessa.

-Ovet ovat avoinna kaikille idean kehittäjille, mutta erityisesti opiskelijoille. Jumppaamme yhdessä ideat niin pitkälle kuin mahdollista, mieluiten myyntikuntoon asti ja etsimme ideoille potentiaaliset asiakkaat. Myyntiesityksiä hiotaan yhdessä, ja liiketoimintasuunnitelmat laaditaan saatujen palautteiden perusteella.

-Tarvittaessa voimme hyödyntää myös Aalto-yliopiston kouluttajia ja asiantuntijavoimia. Toiminta on käyttäjälleen maksutonta ja kynnys tulla mukaan halutaan pitää matalana, Rantalainen korosti.

Promoton osallistujat voivat halutessaan hyödyntää myös TEKin ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen palveluja. Pekka Pellinen ja Anne Gustafsson-Pesonen kertoivat tilaisuuteen osallistujille näistä vaihtoehdoista.

Niskapannasta raakasuklaaseen

Espoon Protomossa syntyi viime syksynä tiimi, joka alkoi kehitellä päätä ja niskaa tukevaa lepopantaa bussi-, juna- ja lentomatkustajien tarpeisiin.

Tallinkin varatoimitusjohtajana toiminut ja tiimissä mukana oleva Tarja Vaakanainen esitteli tuotetta, joka syntyi yksitoistahenkisen ideatiimin yhteistyönä.

Tuote on nyt valmis ja pilottikäyttäjiltä on saatu hyviä kokemuksia. Myyntityö käynnistyy kuluvan vuoden aikana.

-Protomon anti oli verkoston syntyminen ja erilaisten, luovien näkökulmien kohtaaminen. Niiden kautta syntyi toimiva ja täysin uudentyyppinen tuote, Vaakanainen totesi.

Jukka Peltola ja Tuomas Kärki ovat kehittäneet omaa tuotekonseptiaan Aalto Protomossa. Idea syntyi jo aikaisemmin, sillä nuoret miehet olivat jo pitkään olleet kiinnostuneita luontoystävällisten ja terveyttä vahvistavien elintarvikkeiden valmistamisesta.

Nuorten yrittäjien Eatiful-yritys tuo markkinoilla elinvoimaisia ja ravintorikkaita luomutuotteita. Ensimmäisinä tuotteina ovat suklaan ja marjan makuiset smoothiet, joiden raaka-aineina ovat puhtaat luonnontuotteet. Myös erilaiset raakasuklaat kuuluvat Eatifulin valikoimiin.

-Luomutuotteiden käyttö lisääntyy kovalla vauhdilla ja aiomme olla tässä markkinassa mukana, Peltola totesi.

Protomossa Peltola ja Kärki ovat jatkaneet tuotteidensa tuotekehittelyä ja muu Protomon väki on päässyt koemaistajiksi. Seuraavana on vuorossa jälleenmyyjien etsintä, johon Protomo tarjoaa käytännön apua.

Teksti ja kuvat: Tiina Toivakka

Julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi Luova Suomen verkkosivuilta

http://www.luovasuomi.fi/tietoa/julkaisuja

Ja mikä parasta – Protomo kiinnosti! Saimme noin 10 kiinnostunutta osallistujaa, joilla on erinomainen työtausta juuri aloittavien yritysten neuvontaan ja sparraukseen, Protomo Helsingin Laura Ahtikoski ja Seppo Rantalainen kertoivat onnistuneesta illastaan. – Nyt johdamme nuo osaajat heitä kiinnostavien tiimien puheille ja siitä homma käynnistyy.

Suomi tarvitsee yrittäjiä

Johtaja Pekka Pellinen Teknisten Akateemisista korosti esityksessään suomalaisen yhteiskunnan tarvitsevan lisää yrittäjiä. – Tämä Protomo-hankekokonaisuus on erinomainen työväline uusien yrittäjien aloituspaikaksi. Olemme kovin tyytyväisiä, kun saimme Protomon myös Helsinkiin aiemmin toimintansa aloittaneen Espoon Otaniemen lisäksi. Ja Helsingin avaaminen on osoittautunut oivalliseksi menestykseksi. Muutamassa viikossa täällä on aloittanut jo 24 tiimiä ja henkilömäärä on lähes 50. Se kertoo tarpeesta, jota Protomo hyvin paikkaa, Pellinen kuvasi protomolaista toimintaa. TEK on ollut keskeinen vaikuttaja Protomo-konseptin alkuunsaattamisessa. – Yrittäjyys on merkittävä uravaihtoehto ja sen suosio on kasvussa.

Johtaja Pekka Pellisen sanoman vahvistukseksi tilaisuudessa esiintyi neljä hyvin erilaista liikeideaa. – Näistä kaikista syntyy yritys, joka voi aidosti menestyä. Protomo Helsingissä keskitymme erityisesti ideoiden myyntiponnistusten aloitukseen. Jokainen esitetyistä menestyy, mutta se vaatii kovaa työtä, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Onneksi jokainen täällä esillä ollut tietää tämän, Rantalainen vakuutti.

Uusi tekninen toteutus

Aalto Protomo Helsinki toteutti tilaisuuden myös nettiversiona. Koko tapahtuma striimattiin ja lopputulos oli vähintäänkin tyydyttävä. – Paikalla ollut yleisö sijoittautui kolmeen eri luokkaan ja jokainen kuuli ja näki tapahtumat "päänäyttämöllä". Lisäksi tilaisuutta seurattiin ympäri valtakuntaa ja ainakin Savossa oltiin tyytyväisiä etäosallistumiseen. Lämmin kiitos Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tekniikalle! Tottakai löysimme paljon parannettavaa seuraavaan kertaan, mutta ensi ponnistus osui lankulle, Laura Ahtikoski ja Seppo Rantalainen kiittelivät tekniikan onnistumista.

Diges ry on tuottanut Kolmas lähde -hankkeelle selvityksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) osaamisen kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvistä palveluista yhdistysmuotoisille toimijoille. Tavoitteena on tuoda yhdistysten tietoisuuteen ELY-keskusten palveluja sekä herättää keskustelua siitä, missä määrin ne ovat tai voisivat olla myös yhdistysten käytettävissä.

Selvityksen aineisto koostuu kaikista 15 ELY-keskuksesta saaduista kyselyvastauksista. Tätä aineistoa täydentävät taustoittavat haastattelut yhdistysmuotoisten toimijoiden, seudullisten elinkeinoyhtiöiden sekä muiden yrityspalvelujärjestelmän osapuolten kanssa.

Selvitys kokoaa ELY-keskuskohtaiset yhteenvedot yhdistyksille tarjolla olevista kehittämis- ja tuki-instrumenteista. Lisäksi se kuvaa tapausesimerkein käytännön tilanteita, joissa yhdistykset ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen palveluja. Mukana on myös konkreettinen 'hakijan muistilista' ELY-keskuksen kanssa asioivalle yhdistykselle.

Lainsäädäntö mahdollistaa palvelut yhdistyksille

Kaikkiaan yhdeksän ELY-keskusta ilmoittaa tarjoavansa palveluja yhdistyksille. Asiantuntijapalveluja, koulutusta ja rahoitusta tarjotaan ennen kaikkea liiketoimintaa harjoittaville yhdistyksille. Muutamat ELY-keskukset tulkitsevat, että työllisyyspoliittiset tuet ja toimintaympäristötuki ovat ainoita mahdollisia kehittämistyökaluja yhdistysmuotoisille toimijoille.

Kuusi ELY-keskusta ilmoittaa, ettei tarjoa palvelujaan lainkaan yhdistyksille. Yleisimmin syyksi tähän ilmoitetaan lain määrittelemät mahdollisuudet tarjota pk-sektorille suunnattuja palveluita yhdistyksille.

ELY-keskusten yrityspalveluja säätelevä laki tukeutuu kuitenkin EU:n yritysmääritelmään, jonka mukaan myös yhdistykset katsotaan pk-yrityksiksi silloin, kun ne harjoittavat taloudellista toimintaa. Lainsäädäntömme ei siis sulje yhdistysmuotoisia toimijoita yrityksille suunnattavien kehittämistoimenpiteiden piiristä. Näin ollen on perusteltua, että yrityksille suunnatut tuet ja palvelut ovat myös yhdistysten saatavilla, kun muut ehdot täyttyvät.

Yhdistyksen palveluvalikoima riippuu monesta tekijästä

Tapausesimerkit yhdistyksistä ELY-keskusten asiakkaina osoittavat, että monet palvelut ovat yhdistysten käytettävissä, kun hankkeita osataan viedä eteenpäin kriteerien mukaisesti – myös niissä ELY-keskuksissa, jotka kyselyvastaustensa perusteella eivät tarjoa lainkaan palveluja yhdistyksille. Yhdistyksille myönnettävän palvelun edellytyksenä voi olla esimerkiksi sen vaikutus alueelliseen elinkeinoelämään.

Toisinaan ELY-keskuksen palveluvalikoima yhdistyksille riippuu hakijayhdistyksen roolista alueellaan. Haastattelut osoittivat, että ammattihenkilöstön pyörittämät, kokoluokkansa, näkyvyyden, imagon tai viihtyisyyden kannalta alueellisesti merkittävät yhdistykset saavat helpommin keskusteluyhteyden ELY-keskukseen. Tällaisten yhdistysten käytössä on monia sellaisia palveluja ja tukia, joita ELY-keskukset eivät yleisesti määrittele yhdistysten käyttöön.

Hyvät esimerkit avaavat mahdollisuuksia puolin ja toisin

ELY-keskusten kokemusten mukaan yhdistykset eivät useinkaan osaa kysyä ELY-keskuksen tarjoamia palveluja toimintansa kehittämiseen. Palvelut eivät ole oletettavasti muutamia rahoitus- ja tukimahdollisuuksia lukuun ottamatta yhdistyksille tuttuja. Esimerkiksi tuotteistettuja konsultointeja, jotka voisivat olla ensimmäinen askel liiketoimintojen kehittämisessä, ei vielä osata kysyä.

Toisaalta myös ELY-keskusten asiantuntijoiden käsitykset yhdistysmuotoisesta toiminnasta vaihtelevat. Kapeimmillaan yhdistystoiminta rinnastetaan harrastelijamaiseen puuhasteluun. Laajempaan tulkintaan taas mahtuu ammattimaista toimintaa, jonka osana tuotetaan palveluja hyvinkin liiketoimintalähtöisesti.

Mahdollisuuksia avaamaan – puolin ja toisin – tarvitaan hyviä esimerkkejä yhdistyksistä, jotka ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ELY-keskusten tuella. Yhteyksien luojana voi toimia esimerkiksi seudullisen elinkeinoyhtiön edustaja, jolla on riittävän laaja näkemys sekä liiketoiminnasta että yhdistysmuotoisten toimijoiden potentiaalista.

Muistilista ELY-keskuksen kanssa asioivalle yhdistykselle

• Selkeä tarve: Määrittele tarkasti tuen käyttökohde ja budjetti rahoitushakemusta varten
• Sopiva palvelu- tai tukimuoto: Tutki millaista tukea voit toiminnan kehittämiseen hakea
• Yhteys ELY-keskukseen ennen hakemista: Hankkeesta tulee aina keskustella ELY-keskuksessa kustakin tuesta tai palvelusta vastaavan henkilön kanssa ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä
• Toteutussuunnitelma: Laadi projektisuunnitelma riittävän tarkalla tasolla
• Toteutuksen edellytykset: Kerro, mikä tekee yhdistyksestänne uskottavan toimijan; listaa hankkeeseen osallistuvien henkilöiden osaaminen; laadi uskottava liiketoimintasuunnitelma
• Tavoitteet: Kuvaile selkeästi palvelun tavoitteet; millaisia liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tuloksia palvelun saaminen mahdollistaa

Ajankohta selvitykselle on otollinen, kun yhä useampi yhdistysmuotoinenkin toimija miettii tulevaisuuttaan varmistaakseen toimintansa kehittämistä liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Toisaalta yrityspalvelut ja niiden taustalla vaikuttava laki ovat muuttumassa. Selvityksen tekijät arvioivatkin, että liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä yhdistyksiä tullaan jatkossa yhä vahvemmin ohjaamaan ELY-keskusten piiriin.

Lataa selvitys Kolmannen lähteen verkkosivuilta: www.kolmaslahde.fi/tietoa/selvitykset

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen EntreMill -hankkeen projektipäällikkö Laura Ahtikoski ja Wippii Work Oy:n toimitusjohtaja Markus Suonpää ovat tunteneet jo pidemmän aikaa, johtuen molempien taustasta Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Tältä pohjalta luottamus oli jo valmiiksi rakennettu ja yhteistyön aloittaminen sujui mutkattomasti. Markus opiskelee myös Lauran koordinoimassa Akateemisessa Yrittäjätutkinnosta Pienyrityskeskuksessa.  

EntreMill auttaa nuoria työllistymään

EntreMill on työelämään kytketty uravalmennusohjelma korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille, johon sisältyy lähiopetuksena tapahtuvaa valmennusta, ohjausta ja konsultointia yhdistettynä yritystyöskentelynä tapahtuvaan työssäoppimiseen tai oman liikeidean kehittämiseen. EntreMill hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli, joka tukee työelämälähtöistä yrittäjyyttä ja juurtuu osaksi Uudenmaan alueen nuorisotyöttömyyden ja nuorten yhteiskunnasta syrjäytymisen ennaltaehkäisevää toimintaa. Malli tukee työllistymistä ja omien yritysten perustamista. Se tarjoaa myös kontaktipinnan opiskelijoiden ja yritysten välille, auttaa opiskelijoita löytämään vaihtoehtoja, vahvistaa opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyystuntemusta sekä luo kontakteja rekrytoinneille. Hankkeen tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuvat työllistyvät tai perustavat oman yrityksen heti valmennuksen aikana tai sen jälkeen. 

Kun hankkeen projektipäällikkö Laura Ahtikoski ehdotti Wippii Workin toimitusjohtaja Markus Suonpäälle yhteistyötä työssäoppimisen suhteen, hän vastasi heti myöntävästi: ”Haluan ehdottomasti auttaa nuoria saamaan hyvän työpaikan, se on pitkällä tähtäimellä kaikkien meidän etu. Wippiin ensimmäisestä päivästä alkaen tarkoitus oli nuorten ja opiskelijoiden työllistäminen, ja tämä yhteistyö sopii hyvin tähän ideologiaan. Vaikka nykyisin työllistämme kaiken ikäisiä ihmisiä, niin opiskelijat ja nuoret ovat meille edelleen erittäin tärkeitä. Olemme mukana useassa yhteiskunnallisesti hyvässä hankkeessa, ja laskemme tämän samanlaiseksi.”

 Wippii Work Oy nuorten työllistäjänä

Wippii Work oy on vuonna 2009 Markuksen ja hänen opiskelijakaverin toimesta perustettu henkilöstöpalvelualan yritys, joka välittää työpaikkoja nuorille sekä osaajia ammattialoille. Yritys lähti ideasta ”miten hauskaa olisi auttaa ihmisiä työllistymään” . Kolmen toimintavuoden aikana yritys onkin kasvanut menestyväksi pk-yritykseksi, se työllistää 14 vakituista työntekijää, liikevaihto tulee vuonna 2012 olemaan liki 3 miljoonaa euroa.  Asiakkaita ja kumppaniyrityksiä Wippiillä on n. 200. Wippiin keskeiset toimintaperiaatteet ovat korkea laatu, jokainen rekrytointi on heille tärkeä. Yritys panostaa pitkiin asiakassuhteisiin ja luotettavaan kumppanuuteen.  

 ”Seuraavan 5-10 vuoden tavoitteemme on tulla yhdeksi Suomen suurimmista henkilöstöpalveluiden tarjoajista ja laajentaa toimintaa myös ulkomaille. Haluamme nostaa henkilöstöpalveluiden rimaa tarjoamalla parasta mahdollista palvelua asiakkaillemme. Me haluamme kasvaa, se on yrityksemme suurin yksittäinen tavoite ja päämäärä. Kasvu mahdollistaa uusia asioita, joista yhtenä tärkeänä pidämme yhteiskunnallisesti merkittävien tekojen tekemistä”, kuvaa Markus Suonpää yrityksensä toimintaa.

 Yhteistyötä yhteiskunnallisesti tärkeän asian puolesta

EntreMill hankkeeseen osallistuville opiskelijoille kuuluu uravalmennusohjelmaan 60 lähipäivän mittainen työssäoppimisjakso tai oman liikeidean kehittämisjakso. Opiskelijat jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, voivat kehitellä omia liikeideoitaan esim. Aalto Protomo Helsingissä. Työssäoppiminen tapahtuu halukkaille opiskelijoille ohjelmaan valituissa yhteistyöyrityksissä. ”Haluamme löytää motivoituneille opiskelijoillemme heidän omaa alaansa ja kiinnostusta vastaavaa työtä, joka auttaa heitä kasvattamaan asiantuntijuutta ja helpottaa tulevaisuuden työllistymistä” korostaa projektipäällikkö Laura Ahtikoski työssäoppimisen tavoitteista.  Wippii Work yhtenä yritysyhteistyökumppanina on sitoutunut samaan tavoitteeseen:  ” Haluamme työllistää mahdollisimman monta hankkeen opiskelijaa. Haluamme yrityksenä lisätä yhteistyötä kaikkien opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa. Tämä Entremill on yksi askel muiden joukossa. ”

Projektipäällikkö Laura Ahtikoski on iloinen alkaneesta yhteistyöstä, koska yhteistyön avulla pystytään tukemaan nuorta yrittäjyyttä ja samalla luomaan kontakteja rekrytoinneille yhdistämällä osaavaa ja innovatiivista työvoimaa ja alueen yrityksiä, joilla on rekrytointitarve. Wippii Work Oy on loistava esimerkki siitä, ettei yrityksen koko tai ikä estä osallistumasta yhteiskunnallisesti tärkeisiin projekteihin. ”Haluamme kantaa kortemme kekoon aina kun se on mahdollista. Haluamme näyttää että vaikka olemme toimineet "vasta" alle kolme vuotta, niin kykenemme tällaiseen”, painottaa toimitusjohtaja Markus Suonpää.

Lisätietoja hankkeesta ja yritysyhteistyömahdollisuuksista: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Laura Ahtikoski, puh. 040 358 8440, sposti: laura.ahtikoski(at)aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa tutkijana työskentelevä Heikki Rannikko tutkii väitöskirjassaan seurantatutkimusaineistoa, jota Tekes on kerännyt rahoittamistaan kasvuyrityksistä vuodesta 2002 saakka. Yritysten tilannetta on seurattu 2006 alkaen vuosittaisin kyselyin.

Väitöskirjassaan - Early Development of New Technology-Based Firms – A Longitudinal Analysis on New Technology-Based Firms´ Development from Population Level and Firm Level Perspectives - Rannikko keskittyi tutkimaan yrityksiä, jotka on perustettu vuoden 1990 jälkeen.

"Julkisen sektorin interventioilla, kuten erilaisilla tukipaketeilla, yritetään enenevässä määrin luoda menestyvästi kasvavia yrityksiä, jotta työllisyys saataisiin nousuun. Tutkijan näkökulmasta oli mielenkiintoista selvittää yleisemmin, kuinka uusien yritysten kasvu tapahtuu."

Rannikko tunnistaa kaksi erilaista yrittäjyystyyppiä.

"Toiset yhdistelevät olemassa olevista palikoista uusia tuotteita ja palveluita vieden niitä markkinoille. Toiset etenevät kehittämisen ehdoilla ja saavuttavat tunnustusta pikkuhiljaa."

Tasaisen kasvun sijaan uusille teknologiayrityksille on tyypillisempää ailahteleva kasvu.

"Yhtä menestyskaavaa ei ole. Yritys saattaa kasvaa pari vuotta, sitten voi olla pitkä tasainen jakso ja jostain syystä kasvu lähtee taas käyntiin. Valtaosa yrityksistä pysyy pieninä ja erikoistuu. Ne ovat arvokkaita ja tuovat ainutlaatuista osaamista omalle verkostolleen ja toimintaympäristölleen."

Rannikko muistuttaakin, että teknologiayrityksiltä ei kannata odottaa suuria ihmeitä ja mahtavia kasvuprosentteja ainakaan heti alussa.

"Kun tekee pitkäjänteisesti asioita ja verkostoituu, saattaa ajan kanssa menestyä, vaikkei olisi bisneshenkinenkään."

Väitöskirjassaan Rannikko kertoo esimerkkinä useiden suomalaisyritysten kasvutarinoita. Tamperelaisen Tolotecin toimitusjohtaja teki kymmenisen vuotta tutkimusta ja tuotekehitystä oman työn ohessa intohimonaan kehittää tuotteita ja palveluja sekä verkostoituen pikku hiljaa.

"Kasvu alkoi, kun tuotepaletti oli kunnossa ja vaimo ryhtyi toimitusjohtajaksi alkaen kehittää määrätietoisesti myyntiä ja johtamista. Tämä esimerkki osoittaa, että kasvuun on kypsyttävä."

Asiakkaatkin saattavat vauhdittaa kasvuun, kuten Lavit Oy:ssä tapahtui.

"Vahvat osaajat halusivat tarjota talouskonsultointiin liittyviä palveluita. Asiakkaat saivat heidät kuitenkin tarttumaan perinteiseen taloushallintoon uusin työkaluin. Myös asiakkaat voivat ohjata kasvusuuntaa, ja isoa asiakasta pieni yritys joutuu usein ns. sulattelemaan."

Aloittaville teknologiayrityksille Rannikko antaisikin aluksi kasvuaikaa.

"Tutkimusaineistossani nopeita kasvajia eli niitä, joiden liikevaihto kasvoi 30 prosentilla kolmena perättäisenä vuonna, oli noin neljä prosenttia. Katsotaan mitä tahansa kolmen vuoden jaksoa, lukema pysyy samana. Vaikea sanoa, olisiko taso vaikka 2-3 prosenttia ilman tutkimus- ja tuotekehitystukia."

Tutkimus- ja tuotekehitystuella yritykset tekivät tutkimusta ja tuotekehitystä, joka muuten olisi jäänyt tekemättä.

"Pohjolan Piilaakso -ajattelu on hyödyllistä, jos sillä saadaan luotua enemmän kasvuhakuisia ja riskinottoon positiivisesti suhtautuvia yrityksiä, sillä niiden joukosta löytyvät menestystarinat."

Yrittäjyyskoulutuksissa Rannikko pitää hyvänä käytännön painottamista.

"Pitkän linjan yrittäjyys on myös sitä, että mietitään, missä maailma ja yritys menevät viiden vuoden kuluttua. Yrityksessä pitäisi pysähtyä suunnittelemaan asioita."

Aalto-yliopistossa kuohuva opiskelijoiden innostus yrittäjyyteen voi sekin tuottaa uudenlaisia tuloksia.

"Opiskelijoiden maailma on perinteisesti teoriapainotteinen. On hienoa, jos he pääsevät käytäntöön tekemään asioita. Opiskelijoiden yrittäjyysverkostoissa vaihdetaan ideoita, etsitään rahoitusmalleja ja pelin henkeen kuuluu ottaa riskiä."

Päätöksentekijöiltä Rannikko toivoisi malttia antaa yrityksille aikaa kasvaa.

"Teknologiayrityksen kasvu on pikemminkin maratonin juoksemista kuin nopeita sprinttejä. Ei kannata odottaa, että lisäsatsauksin saataisiin tietyn suuruisia radikaaleja muutoksia yritysten kasvuprosentteihin tietyillä ajanjaksoilla. Toki tuurilla odotukset voivat ylittyäkin."

Yrityksille pitkäjänteisyys ja verkostoituminen voivat olla avaimia kestävään kasvuun.

"Jos yrittäjä on kiinnostunut asiastaan, toimii pitkäjänteisesti ja hakeutuu luontaisesti samoista asioista kiinnostuneiden joukkoon, hän löytää sitä kautta asiakkaita, saa tietoja ja voi löytää jopa työntekijöitä. Se kaikki saa aikaan kasvua."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, tutkija Heikki Rannikko, sposti: heikki.rannikko(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aiemmin vastaavat, kestosuosion saaneet tilaisuudet on järjestetty 2010 alkaen Tallinnassa, Riikassa ja Helsingissä. Tilaisuus on osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityksen koordinoimaa CreaEnt-hanketta. Hankkeessa edesautetaan kumppanimaiden yliopistojen tarjoamissa yrittäjyyskoulutuksissa ja verkostoseminaareissa luovien alojen yrittäjien yrittäjyysvalmiuksia ja toimintamahdollisuuksia itämerialueella.

Tällä kertaa vetovastuussa ollut tukholmalainen kumppani Tukholman kauppakorkeakoulusta SSE Business Lab tarjosi erinomaisia esimerkkejä ja tietoa innokkaalle yleisölle luovan alan yrittäjyydestä Ruotsissa. Yritysesimerkkinä nähtiin tukholmalainen SNASK Brand, Design and Film agency, jonka tekemisestä niin lavalla kuin nähdyssä videossakin välittyi iloisuus, omaperäisyys sekä aito tekemisen ja yrittämisen meininki.

Luovan alan ja muiden alojen yritysten välinen yhteistyö ja arjen rutiineista poikkeavat monialaiset yhteistyöryhmät luovat hyvän mahdollisuuden löytää uusia tekemisen malleja innovatiivisia ideoita liiketoiminnassa hyödynnettäväksi. Verkottumista harjoiteltiin käytännössä ideointi- ja yhteistyöryhmissä, joiden tuotoksista kumppanimaiden edustajista koottu raati antoi kannustavasti palautetta. Verkostoituminen tarkoittaa hieman erilaista toimintaa eri maissa , jopa Itämeren maissa, mikä tarjosi herkullisen taustan ryhmätyölle.

Liiketoimintamallilla on merkitystä ja ns. business blueprint on oiva työkalu liiketoiminnan kehittämiseen, painotti SSE Business Lab:in johtaja Mikael Samuelsson. Emma Stenströmin puheenvuoro vakuutti kuulijat luovan talouden mahdollisuuksista eli kuinka yhdistää luovan alan ja business perustaisen ajattelun arvot käytännön menestykseksi. Luovan alan monialaisen ja pitkän linjan asiantuntijan Emma Stenströmin ajatuksia voit seurata blogissa www.kulturekonomi.se. Emma on mm. Stockholm Shool of Economics:in assosioitu dekaani ja Konstfack University College of Arts / Crafts & Design:in vieraileva professori.

CreaEnt tulee sanoista Creative Entrepreneurship Training Network.
Parhaillaan arvioidaan ja vertaillaan kokemuksia ja jaetaan hyviä käytäntöjä, hyödynnettäväksi jatkossa luovan alan koulutuksissa ja verkostotyössä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoima hanke kestää lokakuun loppuun 2012, ja sitä rahoittavat Central Baltic Interreg IV A Programme 2007-2013, European Regional Development Fund ja Varsinais-Suomen liitto.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Natalia Narits, s-posti: natalia.narits(at)aalto.fi

Römer-Paakkanen on opettanut vuodesta 2004 yrittäjyyttä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa, missä yrittäjyys sisältyy liiketalouden opintosuunnitelmaan ja opintoja tarjotaan myös muissa koulutusohjelmissa opiskeleville. Hän on myös ohjannut Jyväskylän yliopistolle väitöskirjoja tekeviä opettajia.

"Emme halua pyörittää erillistä yrittäjyyslinjaa niille, joista tulee joka tapauksessa yrittäjiä. Pikemminkin haluamme säteilyttää kaikille opiskelijoille yrittäjyyttä, mikä on vaikeampi asia toteuttaa."

Oppilaitoksessa on jo vuosia ollut aktiivista esihautomo- ja yrityshautomotoimintaa ja opiskelijat ovat osuuskuntia.

"Tälläkin hetkellä meillä on eri kampuksilla omat esihautomotilat ja kaikkia opiskelijoita palveleva Start-up school -projekti, joka järjestää muun muassa yrittäjyysleirejä. Esihautomot ja Start-up School ovat matalan kynnyksen toimintamalleja, joita voi toteuttaa oppiainerajat ylittäen."

Koulussa opittu yrittäjämäisyys voi jopa vauhdittaa opiskelijan valmistumista.

"Tavoitteellisesti toimiva tarttuu asioihin ja saa päättötyönsäkin ajallaan valmiiksi."

Yrittäjyys on kuulunut Römer-Paakkasen perheen arkeen 28 vuotta. Kauppiasmies lopetti K-kauppansa 90-luvun lamassa, mutta perheyritys on jatkanut toimintaansa sieltä lähtien kaupan alalla.

"Yrittäjyyteen ei kannata lähteä soitellen sotaan -tyyliin. Erilaiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät voisivat olla paras vaihtoehto suurimmalle osalle ihmisiä."

Opiskelijoillekin hän muistuttaa käytännönläheisestä tavasta kokeilla yrittäjyyttä.

"Ei heti tarvitse miettiä tehtaan rakentamista, yrittää voi muun ohella ja katsoa mihin se vie. Kunhan tekee asioita tietoisesti ja muistaa, miten peruutusvaihteen saa päälle. Nyt kun kasvuyrittäjyydestä puhutaan paljon, pitäisi hyväksyä myös pienet askeleet ja kasvutavoitteet. Yrittäjyydessä on paljon välimuotoja ja ihmisen tavoitteetkin muuttuvat."

YKOONTI arvioi hankkeita

Yrittäjyyskasvatushankkeiden hankkeiden arviointityötä on valtakunnallisesti tehty syksystä 2010 alkaen. Tulokset alkavat näkyä ja niiden voi sanoa olevan varsin mairittelevia, kuvaa koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen. YKOONTI tutkii vuosina 2000–2010 toteutettuja, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia yrittäjyyskasvatushankkeita. Arvioitujen hankkeiden ESR rahoituksen yhteissumma oli 18,5 miljoonaa euroa.

"Yrittäjyyskasvatushankkeita tehdään todella paljon kaikilla tasoilla ja alueilla. On tärkeää käydä hankkeita järjestelmällisesti läpi. Usein jäljelle jää vain käytänteitä kohtalaisen suppealle alueelle. Hankkeet kaipaavat lisää näkyvyyttä ja laajempaa yhteistyötä" kuvaa Römer-Paakkanen

"Yrittäjyyskasvatukseen liittyy liki infoähkyä. Tekeillä on paljon ja on monia osa-alueita, joita kannattaisi tutkia lisää. Tutkijaverkostoissa jaamme ilosanomaa, ja lisää ihmisiä mahtuu hyvin mukaan."

YKOONTI -hankkeessa tavoitteena on moninäkökulmaisuus.

"Mukana on toimijoita niin monilta eri puolilta ja moninaisista hankkeista, että väkisinkin erilaisia näkökulmia tulee esille koko ajan."

"Tutkijan täytyy tehdä monia asioita yhtä aikaa, uskottava siihen mitä tekee ja osattava myydä tutkimusideansa. Hän tekee tiimityötä, jakaa asioita ja ohjauskin tapahtuu tiimissä."

Yrittäjyyskasvatuksen professori Jaana Seikkula-Leino muistuttaa, että yrittäjyyskasvatuksen arviointi on perinteisesti mielletty vaikeaksi.

"YKOONTI on suunnannäyttäjä paitsi yrittäjyyskasvatuksen sisällölliseen kehitykseen myös siihen, miten yrittäjyyskasvatukseen voi ja tulee liittää arviointia."

Hänen mielestään hanke on onnistunut, kun toiminta juurtuu organisaatioon.

"Uutta hanketta käynnistettäessä tulisi pohtia tarkennetummin sitä, mitä toimintamme on, kun hanke päättyy. Miten tavoitteet etenevät eteenpäin, kun hanke päättyy? Olen itse huomannut, että tätä asiaa ei ole välttämättä riittävästi pohdittu jo hankkeen aikana."

Yrittäjyyskasvatus juurtuu oppilaitoksiin

Hankkeen projektipäällikkö, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen tekee itsekin parhaillaan yrittäjyyskasvatuksesta väitöskirjaa. Hän on ollut vaikuttunut eri hankkeiden tuloksista.

"Yrittäjyyskasvatus on nyt selkeästi vahvemmin osa oppilaitosten opetussuunnitelmia, on syntynyt uusia koulu –yritys–yhteiskunta verkostoja, löytynyt välineitä luovaan ongelmanratkaisuun ja uudet pedagogiset mallinnukset ovat avautuneet toimijoille ja jalkautuneet oppilaitoksiin."

"Opettajataustaiset vastaajat kokivat, että he antavat nyt enemmän tilaa oppilaiden aloitteellisuudelle, luottavat enemmän ja sallivat jopa epäonnistumisia. Epäonnistuminenhan kuuluu osana yrittäjyyden oppimiseen."

Myös alueellisia eroja näkyi siinä, mitä yrittäjyyskasvatushankkeilla tavoiteltiin.

"Itäsuomalaiset painottivat enemmän kovia tavoitteita eli puhtaasti oman yrityksen perustamiseen tähtääviä toimia ja kokivat, että yrittäjyyden sanomaa pystytään levittämään. Länsisuomalaiset hankkeet taas painottuivat enemmän yrittäjyyspedagogiikkaan ja uudenlaiseen oppimiseen."

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Y-KOONTI on valtakunnallinen Opetushallituksen Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa -kehittämisohjelman hanke. Hanke alkoi syyskuussa 2010 ja jatkuu lokakuun loppuun 2012.

Lue koko uutinen Etelä-Savon YES-tiimin sivuilta.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Hewenet (The Health and Welfare Institutions Cooperation Network) vastaa suomalaisten ja virolaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritysten ja organisaatioiden liiketoimintaosaamiseen, koulutukseen ja verkostoitumiseen liittyviin tarpeisiin.

Hanke järjesti maaliskuussa englanninkielisen kolmipäiväisen pilottikoulutusohjelman Helsingissä virolaisten ja suomalaisten terveydenhuoltoyritysten ja organisaatioiden asiantuntijoille. Huhtikuussa suomalaisosallistujat syventyivät kotimaisiin erityispiirteisiin. Vastaavanlainen jakso järjestetään viroksi virolaisosallistujille.

Hewenet tarjoaa osallistujille mahdollisuuden verkostoitua Suomenlahden yli. Ensimmäiset avaukset onkin jo tehty. Vuodesta 1983 mielenterveyskuntoutuspalveluja järjestäneestä Niemikotisäätiöstä tuli vuoden alussa Helsingin kaupungin tytäryhteisö. Säätiöstä on Hewenetissä mukana peräti seitsemän asiantuntijaa. Työtoiminnan prosessivastaavana työskentelevä Leena Rantasalo virittelee yhteistyötä niin, että virolaisyhteistyö näkyisi kuntoutujille saakka.

"Ensimmäisen jakson aikana ideoimme varsin lennokkaasti Happy Village -mallia yhdessä Elvan sairaalan ihmisten kanssa. Kesäkuussa yritämme löytää yhteisen ajan, jotta koko työryhmämme pääsisi käymään paikan päällä. Mukaan tulee myös Tallinnan kaupungin ja suomalaisyrityksen ihmisiä. Yleensä tällä alalla pyöritään omissa porukoissa, nyt meitä lähtee vierailulle hyvä, erilainen porukka. Mietimme, minkälainen lomakohde Elva voisi kuntoutujille olla."

Vuonna 2002 perustetun Lilinkotisäätiön (entinen Niemikotiyhdistys) Viertokodin palvelutalon johtaja Anu Rautelin suunnittelee ja toteuttaa työssään ikääntyvien mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja.

"Ensimmäisessä koulutuksessa tutustuin Hoolekannen ihmisiin. He tulevat meille vierailulle keväällä tutustumaan toimintaamme. Heillä olisi meidän kuntoutujillemme idea yhteisestä käsitöiden tekemisestä ja töiden myynnistä verkkokaupan välityksellä."

Rautelin hakee Hewenet-valmennuksista itselleen työkaluja.

"Säätiönä elämme muuttuvassa toimintaympäristössä ja monipuolistamme toimintaamme. On tärkeää saada itselleen varmuutta siitä, miten välittää tietoa työyhteisössä. Esimerkiksi kilpailuttaminen on tällä hetkellä ajankohtainen asia. Virolaisilta voimme oppia kuuntelemalla, miten he näkevät meidän mallimme. Koska Virossa rahoituksen löytäminen on hankalaa, se on kasvattanut ihmisiä luoviin ratkaisuihin. Siellä tehdään uskomattomia asioita nollabudjetilla siinä, kun meillä näyttäisi talkoohenki olevan kateissa."

Jälleenvuokrauksen vastaava ohjaaja Timo Sampo työskentelee Niemikotisäätiön noin tuhannen tukiasunnon parissa. Hänkin odottaa verkostoituvansa Hewenetin kautta.

"Meillä on hyvin erilaiset systeemit toimia. Virossa ei ole kuntoutumispolkua asiakkaille, vaan he ovat asuinpaikoissaan ilman jatkonäkymiä. Toisaalta siinä kun me suomalaiset otamme ensin aina paperit esille, virolaiset toimivat suoraviivaisemmin. Edelliskerran ryhmätyössämme pohdimme yhdessä muun muassa, minkälaisia asuntoremonttiprojekteja kuntoutujien kanssa voisi toteuttaa talkoilla."

Omaan toimintaansa hän koki saaneen uuden työkalun Kalle Reunasen esittelemästä canvas-mallista, jonka avulla pystyy hahmottamaan organisaation eri toiminta-alueita.

"On tärkeää hahmottaa oma toimintaympäristö haasteellisessa tilanteessa. Meillä haasteita tuovat esimerkiksi asukkaiden ikääntyminen ja asuntojen saneeraustarpeet" Sampo tuumii.

Syksyllä valmennuksen aiheena on muutoksen työstäminen henkilöstön kanssa. Ohjelma huipentuu keväällä 2013 yhteiseen verkostoitumistilaisuuteen Helsingissä.

Hewenet on Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yhteinen hanke, jonka rahoituslähde on Central Baltic Interreg IV A Programme 2007-2013 European Regional Development Fund.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ohjelmajohtaja KTT Raija Leskinen, puh. +358 40 353 8169, sposti: raija.leskinen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nokian tilanteen muuttuessa ei Nokia Money –ohjelma enää ollut oikea paikka tälle lupaavalle varmennuspalveluidealle ja niinpä toimitusjohtaja Pekka Honkonen ryhtyi yrittäjäksi asian taakse ja sai mukaansa talousasiantuntijaksi Lassi Koskisen, nokialaisia hänkin. Koskinen jatkaa edelleen Nokia Oyj:n palveluksessa.

Yrityksen vauhdikkaaseen alkuun vaikuttaa myös toimitusjohtajan omakohtainen vahva yrittäjäasenne ja tausta. Suvussa ja lähipiirissä ei yrittäminen ole vierasta. Lisäksi Honkosen on työuransa alkuvuosina elättänyt itsensä mm. tiskijukkana oman toiminimen kautta. Esiintymiskokemuksesta oli kuitenkin sen verran aikaa, että tuore yrittäjä kaipasi toisenlaista esiintymispreppausta ja osallistui Pienyrityskeskuksen Seed Forum Academy Pitch Campiin helmikuussa.

"DJ:n työ on erilaista kuin vakuuttaa 7 minuutin aikana rutinoituneet rahoittajat", toteaa Honkonen, mutta uskoo kaikenlaisesta esiintymiskokemuksesta olevan apua toimitusjohtajan työssä, jossa joutuu myös myymään yritystä houkuttelevana sijoituskohteena. Honkonen on esiintynyt rahoittajille sekä Helsingin että Vilnan Seed Forum –tilaisuuksissa. Lopullisena päämääränä ovat USA:n ja ehkä myös Ison-Britannian markkinat ja seuraava esittely rahoittajille tapahtuukin Palo Altossa tai Lontoossa.

"Taisin olla vähän hieman liian iso kala liettualaisille rahoittajille, joiden resurssit pyörivät vain kymmenissä tuhansissa euroissa. Puitteina Vilnan Seed Forum -tilaisuudelle olivat upeat Swedbankin tilat ja uusia linkkejä ja esiintymiskokemusta karttui" kertoi Honkonen positiiviseen tapaansa ja katse on suunnattu kohti Kaliforniaa.

Riskpointer Oy:n liiketoiminta on lähdössä lupaavasti käyntiin. Lisäksi finanssialan toimijat ovat tunnistaneet yrityksen kiinnostavana sijoituskohteena. Useat yksityiset sijoittajat ovatkin ottaneet yhteyttä ja neuvottelut jatkuvat. Honkonen aikoo klousata sijoitustarjouksen sitten, kun sijoittajalla on tämän toimialan tuntemusta, jotta matka maailmanmarkkinoille ei hidastu - hetkeksikään.

Teksti ja kuva: Anne-Marie Salmi

Aikuisopiskelijan olo ja elo ei ole aina yhtä juhlaa: oman, vaativan työn lisäksi pitää jaksaa hoitaa koti, harrastukset ja vielä sinnitellä opintojen läpi. Aikataulujen sovittelu on toki johdon assistentin arkipäivää, ja sen takia varmaan onnistuu myös näinkin pitkän valmennuksen aikatauluttaminen oman työn ja arjen pyörityksen lomaan. Mutta onpahan sitten aihetta myöskin juhlaan uurastuksen päätyttyä – suvivirsi jäi puuttumaan, mutta vieläkin soi allekirjoittaneen korvissa erään osallistujan huokaisu: "mutta -mitä me nyt tehdään kun tämä opiskelurupeama loppui!".

Verkottuminen on alkanut lupaavasti "ratansa kuin telkkä pönttöön" suorittaneen, erittäin aktiivisen ryhmän piirissä ja sitä jatketaan. EAPiin osallistuneita sihteereitä ja assistentteja on vuosien saatossa kertynyt jo lähes 200! Syksyllä järjestetään kaikille alumnitapaaminen jonkin tärkeän ja ajankohtaisen aihepiirin merkeissä – maltetaan siihen saakka ja jatketaan harjoituksia tärkeiden oivallusten ja oppien arkeen viemisessä!

Seuraava Executive Assistant-kurssi pyörähtää käyntiin lokakuussa 2012. Internetissä tarkempi aikataulu lähiviikkoina!

Teksti: EAP-kurssin johtaja Aira Davidsson (joka niin kuin huomaatte odottaa jo innolla uuden suunnistuskauden alkua!)

Kuva: Anne Sihvola, Pykin yrittäjyys- ja mm. KAM-kurssien suunnittelija

Sosiaalialan yrittäjyys on Venäjällä varsin uusi asia. Yritysvierailuiden ja teoriaan kytkeytyvien esimerkkien avulla osallistujat kehittivät ideoitaan eteenpäin. "Valmentajien antamat esimerkit ovat olleet käytännönläheisiä. Olen myös oivaltanut, että oma persoona ja yrittäjämäinen ote ovat tärkeitä, koska silloin voi oppia uusia asioita eikä yrittäjyys pelota, toteaa koulutukseen osallistunut 22-vuotias Ekaterina Grishenko. Hänen tavoitteenaan on perustaa vuoden kuluessa yksityinen päiväkoti Hatsinaan.

Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ja lainsäädännön ja järjestelmien erilaisuus ja erot toimintaympäristössä kirvoittivat paljon keskustelua ja ideoita. Esimerkiksi työterveydenhuollon kehittämisessä voi olla tulevaisuudessa paljon opittavaa Suomesta, pohti koulutukseen osallistunut lääkäri Alexander Maleev.

Erityisesti Venäjällä hyvä ja toimiva verkosto on tärkeä sekä yrityksen perustamisvaiheessa että markkinoinnissa. Useissa hatsinalaisten liikeideoissa perheen ja läheisten merkitys ja tuki rahoittajina ja yhteistyökumppaneina on merkittävä.

Tammikuussa alkanut New Venture Creation -koulutus muodostuu kolmesta lähijaksosta, joista kaksi toteutetaan Hatsinassa ja yksi Mikkelissä. Koulutus kuuluu ENPI-rahoitteiseen GATE-hankkeeseen, jossa kehitetään muun muassa uusien ja jo toimivien yritysten kehitystä Hatsinassa. Yrittäjyyskoulutuksista päävastuun kantaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Alkavien yrittäjien lisäksi valmennusta järjestetään jo toimiville yrittäjille sekä sosiaalialan yrittäjyydestä kiinnostuneille. Keväällä Mikkeliin tulee vielä toinen venäläisryhmä Hatsinasta, muistuttaa koulutussuunnittelija Elena Mochnikova. Tämä yrittäjäryhmä saapuu toukokuun puolessa välissä ja tuolloin on tarkoitus järjestää suomalaisten ja venäläisten pk-yritysten verkostoitumistilaisuus, Mochnikova jatkaa.

Gate-hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu. He vastaavat myös hankkeeseen kuuluvasta sosiaalialan kuntouttavien palveluiden ja menetelmien kehittämisestä. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC -ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä.

Lisätietoja: koulutuksista ja hankkeesta antaa Elena Mochnikova. elena.mochnikova(at)aalto.fi

Teksti: Niko Arola
Kuva: Eija-Riitta Ikonen

Ensimmäinen yhdistyksille suunnattu Palveluratkaisujen kehittäjä – Service Solutions Competence -ohjelma yhdistyksille alkoi helmikuussa Pienyrityskeskuksessa. Valmennus antaa yhdistyksille työkaluja tilanteessa, jossa kolmannen sektorin toimijoiden odotetaan pystyvän tarjoamaan palveluja julkisen hallinnon yksityistäessä osaa palvelutarjonnasta.

Ryhmä perehtyy palvelukehittämiseen, yhteisen arvonluonnin logiikkaan, asiakkuuksiin, palvelumuotoiluun, myyntityöhön, toiminnan kehittämiseen sekä palvelujen tuottavuuteen ja kannattavuuteen.

"Monissa yrityksissä on selkeänä haasteena se, miten toiminta saadaan perusteltua asiakkaan kannalta entistä paremmin ja etsitään perusteluja omalle olemassaololle."

Paavo Viirkorpi perehdyttää osallistujia palvelujen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä toiminnan kehittämiseen ja kehittämishankkeen tekoon.

"Tuottavuuteen ja kannattavuuteen liittyen käymme läpi ajatuksellisia välineitä eli yritämme ymmärtää asiakkaita, toimintaa ja palvelujen hinnoittelua. Mietimme myös, minkälaisin välinein toimintaa voisi muuttaa eli minkälaisia keinoja on parantaa tuottavuutta."

Osallistujaryhmä edustaa varsin kattavasti suomalaista järjestökenttää.

"Parhaimmillaan valmennus on samalla myös prosessi, jossa ryhmän jäsenet oppivat paitsi kouluttajalta myös muilta osallistujilta. Oppimisprosessissa he jakavat todellisia kokemuksia, haasteita ja käytännön asioita. Luottamuksellisessa ilmapiirissä myös oikeat ongelmat nousevat esille ja pöytäkunnittain käydään hyviä keskusteluja."

Projektijohtaja Eija Kilgast Sotainvalidien Veljesliitosta vetää projektia, joka on tuottanut avustajatoimintaa monilla alueilla jo 14 vuoden ajan. Nyt kehitteillä on uusi konsepti, jossa mukaan voitaisiin ottaa uusia asiakkaita.

"Työministeriön rahoittamalla Avustajatoimintahankkeella on ollut 18 aluehanketta, jotka ovat tuoneet sotiemme veteraaneille kotiin erilaisia kotona selviytymiseen liittyviä palveluita. Yhden asiakaskäynnin kesto on meillä ollut kolmisen tuntia. Hanke on vähitellen päättymässä, jolloin etsimme uusia toimintatapoja ja asiakasryhmiä. Hanke on työllistänyt vuositasolla noin 40 projektityöntekijää ja 600 avustajaa. Selvitämme, olisiko toimintamalli siirrettävissä yrityspohjalta toimivaksi."

Asiakkuusryhmäpäällikkö Liisa Puttonen Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:stä lähti mukaan valmennukseen oppiakseen lisää palvelutoiminnasta ja kuullakseen uusia ideoita.

"Palvelujen kehittäminen ja parantaminen kiinnostavat. Yhdistyksemme ei myy tuotteita vaan edistää Reilun kaupan tuotteiden markkinointia ja myyntiä sekä pyrkii lisäämään Reilun kaupan tietoutta yhteiskunnassamme. Täällä oppii erilaisista toimintatavoista ja saa uusia näkökulmia omaan työhön."

Tiina Kirves Plan Suomi Säätiöstä kehittää työkseen verkkopalveluja.

"Haen teoreettista viitekehystä asioille, joita olen tehnyt jo pitkään työkseni. Haluan parantaa omaa työskentelytapaani niin, että se näkyy työssäni. Uusia toimintatapoja voin hyödyntää kehittäessäni organisaation verkkopalveluja. Myös oma kehittämishankkeeni liittyy tiiviisti työhön, jota teen parhaillaan."

Tiina Kirves, Liisa Puttonen ja Eija Kilgast

Oppisopimustyyppisesti toteutettavan OKM:n rahoittaman täydennyskoulutuksen alkuun sisältyy laaja itseopiskeluosio. Omaan työhön liittyvän kehittämistehtävän tekoon tarjotaan pienryhmäohjausta. Suuri osa opiskelusta tapahtuu työssä oppimalla ja tätä varten jokaisella osallistujalla onkin työpaikallaan nimetty mentor/työpaikkaohjaaja.

Ohjelman alussa mentorit perehdytetään rooliinsa ja vuoden aikana heille on tarjolla kolme yhteistä tapaamiskertaa. Mentorit osallistuvat mentoroitavansa osaamisen kehittymiseen ja kehittämistehtävän arviointiin. Ohjelman lopuksi osallistujat esittelevät omien palvelutuotteidensa kehittämiscaset ja saavat niistä kirjallisen ja suullisen loppupalautteen ohjelman loppuessa joulukuun puolivälissä 2012.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, koulutussuunnittelija Hanna Kari, sposti: hanna.kari(at)aalto.fi, puh. +358408369559.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen