Helsingin yrittäjien jo keväiseksi perinteeksi muodostunut yrittäjyystapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Vanhalla ylioppilastalolla. Pienyrityskeskus esitteli tänäkin vuonna omaa koulutustarjontaansa ja tulevia tapahtumia.

Pienyrityskeskuksen messuosastolla piipahtanut freelance-kirjoittaja Marjo Rautvuori lähti tapahtumaan etsimään uusia ideoita.

"Olen käynyt yrittäjyyden perusteiden kursseja aiemmin. Tuttuja on ollut Pienyrityskeskuksen kursseilla ja ajattelin, että voisin itsekin ottaa opintovapaata ja opiskella jotain kehittämiseen liittyvää. Nyt kiinnostaisi kehittää jotain ihan uutta ja löytää siihen kumppaneita. Jäin miettimään etenkin professori Rehnin ajatusta, ettei kannata tuottaa palveluja 17-vuotiaille, vaan senioreille, sillä heillä on ostovoimaa ja heitä on tulevaisuudessa aina vain enemmän. "

Yksikön johtaja Rasmus Nybergh toimii myynnin ja mainonnan valmentajana Zeeland Oy:ssä. Hän on tullut tutuksi myös Pienyrityskeskuksen myynnin johtamisen opiskelijoille. Yritystä stadissa -tapahtumassa hän järjesti yrittäjille pikatreffejä eli speed networking -tapahtumassa voi tutustua ammatillisesti kiinnostaviin kollegoihin viiden minuutin ajan.

"Verkostoimme ihmisiä keskenään, mikä on osa myyntityötä. Yrittäjyys on mielestäni ennen kaikkea myyntiä ja markkinointia. Yrittäjäksi lähtöä harkitsevan ihmisen pitää olla valmis myymään ja markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan."

Nybergh muistuttaa myös, ettei kannata jäädä omaan poteroon hiomaan valmiiksi täydellistä tuotetta, vaan kannattaa mennä asiakkaan luo.

"Mutta ei riitä, että kysyy, olisiko tällainen kiva tuote tai palvelu. Seuraavaksi pitää kysyä, olisitko valmis ottamaan sen käyttöön teillä, vaikka ensin koekäyttöön, ja sitten joskus maksamaankin sen käytöstä", itsekin yrittäjänä viiden hengen yrityksessä aiemmin toiminut Nybergh muistuttaa.

Professori Alf Rehnin ajatukset ns. yrittäjyyden hang-aroundeista tuntuivat hänestä tutuilta. Nämä mukana hengaajat puhuvat kuin yrittäjät, vaikkeivat sitä ole.

"Startup-meininki on saanut ihmisiä kiinnostumaan yrittäjyydestä, vaikka he eivät itse haluaisikaan yrittäjiksi tai tehdä sen eteen työtä, vaan haluavat olla mukana yhteishengen takia."

Aalto Start-Up Centerin tiimin tuorein jäsen projektiassistentti Asta Kouri oli ensimmäistä kertaa mukana.

"Yrityshautomomme kiinnostaa ja toivotamme kävijöitä tervetulleiksi kuun lopulla järjestettävään Open House -tapahtumaamme aamupäivällä 31.5. Pienyrityskeskuksen koulutustarjonnasta eniten kysymyksiä on tullut aloittaville yrityksille suunnatuista koulutuksista ja valmennuksista."

Pienyrityskeskus kertoi myös laajasta kesäkuun 18. päivä järjestettävästä Tulevaisuus luotsataan NYT -seminaaristaan ja markkinoi omia Facebook ja Twitter -palvelujaan.

"Tunnelma on ollut rento ja fiilis kiva. Ihmisiä liikkuu paljon ja yrittäjyys kiinnostaa aidosti."

Lisätietoja Pienyrityskeskuksen ja Aalto Start-Up Centerin tarjonnasta ja tapahtumista löytyy verkkosivuilta: pienyrityskeskus.aalto.fi ja startup-center.fi sekä Facebookista (facebook.com/aaltopienyrityskeskus ja facebook.com/AaltoStartUpCenter) ja Twitteristä (twitter.com/pienyritkeskus ja twitter.com/startupc).

Kuvat ja teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kyprokselta kotoisin oleva Makrygiannis kehitti ensimmäistä tietokonepohjaista koulua jo 26-vuotiaana kotimaassaan ja esitteli sitä messuillakin, mutta luovutti sitten.

Erilaisissa ICT-alan tehtävissä työskennellyt asiantuntija muutti 1999 Suomeen ja avioitui. Ensimmäinen työpaikka Suomesta löytyi Satama Interactive -yrityksestä, sen jälkeen hän työskenteli Sonera Zedissä ja lopulta 2001 alkaen Nokian palveluksesta, missä hän muun muassa kehitti Nokia Networksin toimintaa ja oli mukana Meego-puhelimen kehitystehtävissä.

"Yt-neuvottelujen alettua sain Nokialta tarjouksen jatkaa Windows-puhelinten kehittelyä, mutta ajattelin, että nyt otan laskuvarjon, hyppään, enkä pelkää."

Makrygiannis halusi varmistaa, että hänen tiimissään työskentelevät ihmiset löytävät Nokian Bridge-ohjelman kautta itselleen uuden alun.

Itse hän valitsi yrittäjyyden ja perusti CBTec -yrityksen elokuussa 2012 rekisteröiden sen Kuusamoon. Koillismaalla toimitusjohtaja tekee etätöitä useita kertoja vuodessa perhesyistä.

"Meitä oli kuusi perustamassa CBTechiä. Bridge-ohjelmaan pääsy ei onnistunut, koska ohjelmaan hyväksyttiin enintään vain neljän perustajan yrityksiä. Toinen rajoitus tuli vastaan, kun esitimme ohjelmaan omaa innovaatiotamme. Se olisi pitänyt tehdä kolme viikkoa aiemmin eli ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tosin pääsimme mukaan, kun rekisteröimme sitä varten toisen yrityksen."

Heti alussa tehtiin liiketoimintasuunnitelma, mutta sitä ei ole noudatettu orjallisesti, vaan on toimittu ketterän strategian pohjalta.

"Tuotekehityksemme pohjaksi testasimme yli 100 verkkopohjaista oppimispalvelua ja varmistimme siten, millä alueella olisi tilaa meille. Kun tekee Internet-palvelua, on tunnusteltava netin pulssia ja oltava valmis reagoimaan nopeasti."

Kassavirta kasvun pohjana

Nyt yritys on 16 osaajan tiimi, jossa on kaksi toimintalohkoa. Yritys tuottaa rahaa kassaan konsultoimalla asiakkaitaan. Konsultoinnin tuotot sijoitetaan tuotekehitykseen ja investoidaan eteenpäin.

Oma tuotekehitys nojaa vahvasti virtuaalisen luokkahuoneen kehittämiseen.

"Haluamme laittaa suomalaisen koulutusjärjestelmän laatikkoon ja myydä sen maailmalle. Ideana on teknologian avulla demokratisoida koulutusta ja myydä sitä uudella tavalla verkkoliiketoimintana."

Yrityksen luoma oppimisympäristö toimii verkossa osoitteessa eliademy.com

"60 päivää palvelun avauksen jälkeen meillä oli 10 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, tarjolla 10 eri kieltä ja meidät tunnettiin 145 eri maassa. Nousimme nopeasti suurimpien koulutuspalveluiden joukkoon."

Eliademy on rakennettu pilvipalveluna, sen käyttö on ilmaista ja paikalliset kulttuurierot on otettu huomioon.

"Opettaja voi valita sopivan työkalun, jonka avulla ryhmä oppii. Käytössä on ns. modulaarinen ekosysteemi eli tekstin lisäksi voi käyttää videota, äänitiedostoja, blogeja ja Internetin mahdollisuuksia. Meistä on tärkeää, että lapset oppivat myös pehmeitä asioita, joten haluamme kannustaa kokemuksellisuuteen."

Tänä vuonna yritys julkaisee kakkosversion oppimispalvelustaan ja aikoo palkata 25 asiantuntijaa lisää niin, että vuoden lopussa palkkalistoilla olisi noin 50 osaajaa.

"Kasvumme on rahoitettu ilman pääomasijoituksia. Mielestäni koulutus on pyhä asia, eikä mikään taistelukenttä. Haluamme kasvaa yhteiskuntavastuullisesti. Mietimme myös sitä, pitäisikö meidän toimia voittoa tavoittelemattomasti osana julkisia palveluita."

Menestysyritys hallitsee tulevaisuutta

Sotiris Makrygiannis uskoo, että yrittäjyys antaa tilaa luovuudelle. Toisaalta kovinta on se, että yrittäjä kantaa aina lopulta vastuun, eikä kukaan katso hänen jaksamisensa perään. Siksi Aalto Start-Up Centeristä löytynyt yhteisöllisyys on ollut tärkeää kasvuyritykselle.

"Pidämme siitä, että täällä työskentelyssä on onnellisuus mukana. Kun jotakin pulmia tulee, niitä voi selvitellä kaikkien yritysneuvojien kanssa. Ensimmäinen asia, mitä täällä opimme, on oikeiden kysymysten esittäminen. Joskushan yrittäjä ei tiedä mitä etsii, eikä siksi kysy oikeita kysymyksiä. Kyse on eräänlaisesta pehmeästä etsimisprosessista."

Tällä hän tarkoittaa sitä, että yritystä autetaan porras kerrallaan eteenpäin sen omaa vauhtia, eikä minkään kaavamaisen opaskirjan pohjalta.

CBTecissä on mukana 12 eri kansallisuutta, mikä on tärkeää senkin takia, että oppimispalvelu osataan lokalisoida oikein kullekin kohdealueelle.

"Monikansallinen tiimi auttaa ajattelemaan globaalisti. Meille on tärkeää, että tiimissämme on ihmisiä, jotka ymmärtävät vaikkapa venäjänkielistä maailmaa, Aasiaa tai Latinalaista Amerikkaa. Globaalisti toimivassa yrityksessä on oltava myös valmius palvella eri aikavyöhykkeillä eläviä asiakkaita."

Verkkoliiketoimintaa kehittävän yrityksen on hallittava sosiaalinen media, että saa äänensä kuuluville.

"Yrityksen on oltava sosiaalisessa mediassa sinnikäs, rohkea, eikä virheitä saa pelätä."

Vaikka yritys kasvaa nopeasti ja on jo lähtökohdiltaan suunniteltu kansainvälisille markkinoille, toimitusjohtaja muistuttaa nöyryydestä ja kovasta työnteosta paitsi omassa yrityksessä myös maailman mitassa.

"Vielä ei voida juhlia, vaan työtä on tehtävä joka päivä nöyrästi ja lujaa. Viiden vuoden kuluttua uskon, että 40 prosenttia ihmisistä pääsee jo netin palveluiden äärelle ja sitä kautta maailmasta tulee älykkäämpi. Tietokoneen tietojenkäsittelyvauhti tuplaantuu joka 18. kuukausi. Menestyäkseen tässä markkinassa yrityksen on hallittava tulevaisuus."

Makrygiannis on vakuuttunut, että Suomi voi halutessaan nousta globaalin yrittäjyyden kasvukeskukseksi.

"Täällä on dynaamisuutta, sosiaalista omaatuntoa ja hyvät työolosuhteet. Toisaalta pääomasijoittajat voivat ostaa täältä yrityksen, jonka kaltainen maksaisi Yhdysvalloissa kymmenen kertaa enemmän."

Pienyrityskeskus arvioi kasvuyrityksiä

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus toteuttaa parhaillaan ESR-rahoitteista hanketta, joka arvioi Bridge-ohjelman yrittäjyysohjelman vaikuttavuutta.

Tutkijoina hankkeessa ovat Pertti Kiuru ja Heikki Rannikko Pienyrityskeskuksesta. Hanke alkoi 1.3. ja se päättyy 30.11.2013.

Suomalaista yrittäjyysekosysteemiä esittelee laajasti myös A Growth Day -kampanja, joka huipentuu tammikuussa 2014 järjestettävään seminaariin Aalto-yliopiston Start-Up Saunassa.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Tekes.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tutkimusjohtaja Jari Handelberg, sposti: jari.handelberg(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

"Mentori on ajatusten peili, jolle yrittäjä esittelee ideoitaan ja ellei hänellä niitä ole, mentori kyselemällä auttaa ideoiden muodostumista. Mentori keskustelee, mutta yrittäjä tekee valinnat ja asettaa tavoitteet", Aalto-yliopiston professori of practice, KTT Erkki Hämäläinen kuvasi kouluttaessaan Pienyrityskeskuksessa mentoriryhmää Mikkelissä toukokuun alussa.

Mentorit laittavat oman osaamisensa peliin niin, että hankkeessa mukana olevat luomuyritykset saavat laadittua yritykselleen strategian. Valmistelutyö pohjaa keskusteluihin yrityksen mahdollisuuksista kasvaa.

"Keskusteluissa nostetaan esille luomuyrittäjän tahtotila 2020, minkälaisia lähtökohtia kasvulle on, minkälaista kasvua tavoitellaan, minkälainen markkinatilanne on, minkälaista panostusta ja osaamista kasvu edellyttää ja mikä on yrityksen erikoisosaamista. On tärkeää testata ansaintalogiikkaa eli miten tuotteistetaan, löytyykö palvelukonsepteja, mistä asiakas on valmis maksamaan ja mistä hän kokee saavansa hyötyä."

Strategian ytimessä on, että tuotteelle löytyy kysyntää, asiakas löytää tuotteet ja ne pystytään hänelle toimittamaan. Laajaa keskustelua koulutustilaisuudessa käytiin muun muassa jakelukanavista, tukkuportaasta, logistiikkaketjuista ja yhteistyökumppanuuksista.

"Strategiaa laadittaessa kannattaa miettiä, mitä tapahtuu silloin, kun asiakkaalta tulee tilaus. Miten tilauksen toimittaminen asiakkaalle aiotaan hoitaa? On hyvä suunnitella erilaisia vaihtoehtoja ja testata niitä käytännössä. Myös sähköisiä myyntikanavia kannattaa harkita."

Strategioita testattaessa kannattaa laatia sekä optimistinen, pessimistinen että realistinen arvio.

"Strategian kannattaa olla riittävän haasteellinen ja sen pohjalta on luotava jotain uutta. Kannattaa miettiä myös, minkälaisia tuloksia odotetaan ja mitä riskejä eri vaihtoehtoisin sisältyy. Kun toimintasuunnitelmia tehdään, niiden toteutumiselle on hyvä olla mittareita. Yrittäjän on tärkeää tehdä itselleen välietappeja ja arvioida myös omaa kyvykkyyttään."

Mentori jakaa omaa osaamistaan

Juvalainen Matti Jaatinen on pitkän linjan luomuyrittäjä. Hän aloitti luomutilan pidon 1979. Luomusikojen pidon hän aloitti ensimmäisenä maassa 80-luvun lopulla, mutta joutui luovuttamaan EU:n myötä. Ykkösongelma oli silloin, että luomusikatiloja oli liian vähän, eikä logistiikkaketjua saatu luotua, eikä rehuakaan silloin vielä tuotettu tarpeeksi omassa maakunnassa.

Sen jälkeen tilalla viljeltiin kymmenisen vuotta monipuolisesti erilaisia vihanneksia yhteistyössä viljelijärenkaan kanssa.

Nyt tilalla leivotaan luomuruisleipää juvalaisesta rukiista, pidetään luomukyyttöemolehmiä ja suunnitellaan sukupolvenvaihdosta.

"Mentorina minua kiinnostaa olla mukana luomun kehittämisessä tässä maakunnassa. Uskon, että saan mentorikoulutuksesta itsellenikin uusia näkökulmia."

Pienyrityskeskus tuli hänelle tutuksi jo 80-luvun lopulla, kun hän suoritti puolitoista vuotta kestäneen yrittäjätutkinnon.

"Saan nyt päivitettyä omaa osaamistani silläkin puolella."

Jaatinen uskoo, että luomussa on paljon mahdollisuuksia eteläsavolaisille tiloille.

"Viljelijäpuoli lähtee nopeasti liikkeelle, kun tukipolitiikka ja markkinointi tukevat sitä. Meiltä puuttuu liki kokonaan vielä luomusta jalostajapuoli."

Mukana mentorikoulutuksessa on laaja joukko pitkän uran maakunnassa yritysneuvonnan parissa eri tehtävissä tehneitä konkareita.

Uudenlainen valmennusmalli

Mentorointikoulutus liittyy luomuyrityksille suunnattuun yritysvalmennukseen ja liiketoimintakoulutukseen, joka alkoi tammikuussa. Koulutusohjelma päättyy joulukuussa 2013, kun yrityksen liiketoiminnan eri osiot yhdistetään kokonaisuutta kuvaavaksi liiketoimintasuunnitelmaksi. Mentorointi jatkuu kesäkuun 2014 loppuun saakka osana hanketta.

"Tavoitteena on, että hankkeen aikana luodut mallit jäävät elämään tänne Etelä-Savoon. Meillä Pienyrityskeskuksessa on ollut jo vuosia laaja mentoriverkosto asiakasyritystemme käytössä ja nyt laajennamme sitä luomuosaajiin", projektiasiantuntija Sinikka Mynttinen sanoo.

"Jo tässä vaiheessa myös muiden kuin luomuliiketoimintakoulutukseen osallistuvien luomuyrittäjien on mahdollista saada oma mentori. Asiassa kannattaa kuitenkin toimia nopeasti."

Valmennukset ovat osa Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hanketta, joka tuo luomualan toimijoiden ulottuville uusina asioina myös mentoroinnin ja vertaistuen.

Pienyrityskeskus on osatoteuttajana tässä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimassa projektissa. Pienyrityskeskus vastaa hankkeessa arvoketjuselvityksestä ja luomuliiketoiminnan kehittämisestä.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektiasiantuntija MMT Sinikka Mynttinen, puh. 050 496 5227, sposti: sinikka.mynttinen(at)aalto.fi, tutkimusjohtaja KTT Markku Virtanen, puh. 040 754 5539, sposti: markku.virtanen(at)aalto.fi ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erikoissuunnittelija, agronomi Jukka Rajala, sposti: jukka.rajala(at)helsinki.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

CB Entreint -hanke sopii hyvin Pienyrityskeskuksen hankesalkkuun, sillä aiemmin on jo kansainvälistetty yrityshautomoja sekä autettu yrittäjiä verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä Itämeren alueella. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun yrittäjyyskouluttajille tarjotaan mahdollisuus kansainvälistyä.

Pilottikoulutukset yrittäjyyskasvattajille

Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin Outi Häggin suunnittelelma yrittäjyysvalmentajan pedagogiset opinnot koulutusohjelma. Ohjelma pilotoitiin Suomessa, Virossa ja Latviassa, ko. maiden koulutustarpeiden analysointiin perustuvana tuotteena.

"Ohjelmaa on osin toteutettu eksploratiivisella otteella eli siinä on opittu erilaisista malleista, kuten esimerkiksi rituaalipedagogiikasta (Hägg 2011) Tämä Ritu oli keskeinen teoria valmennuksessa. Valmennusmallia on kehitetty eteenpäin osallistujilta saatujen kokemusten pohjalta peilaten niitä uusimpiin teorioihin", sanoo rituaalipedagogi Outi Hägg Pienyrityskeskuksessa.

Pienyrityskeskuksen tiloissa toteutetun valmennuksen aikana osallistujat perehtyivät yrittäjämäiseen käyttäytymiseen, yhteisölliseen oppimiseen, yrittäjäidentiteetin kehittymisen prosessiin, itsetuntemuksen vahvistamiseen, dialogiin, pedagogiseen johtajuuteen ja valmennusprosessiin.

Viimeisen intensiivijakson aikana osallistujat tutustuivat yrittäjämäisiin oppimisympäristöihin, kuten Protomoon, Aalto Start-Up Centeriin, EntreMill-koulutusmalliin. Viimeisen koulutuspäivän vetovastuu oli Kalev Kaarnalla, Virosta ja Fionn Dobbinilla, Latviasta. Heidän esityksensä painottui erilaisiin yrittäjyyden opetuksen menetelmiin.

Hollannin ja Ison-Britannian mallit tulevat tutuiksi

Hankkeen asiantuntijatahoille on järjestetty omia verkostoitumis- ja kouluttautumispäiviä työpajojen yhteydessä.

Lisäksi hankekumppanit ja tutkijat ovat tutustuneet yhdessä tutustuvat yrittäjyyskasvatuksen malleihin Hollannissa ja Isossa-Britanniassa.

"Asiantuntijaryhmä tutustui Hollannissa yliopistojen yrittäjyysympäristöjen tuloksiin ja näki minkälaiset yhteistyömallit toimivat Hollannissa. Seuraavaksi ryhmä tutustuu toukokuun aikana Isossa-Britanniassa yliopistojen yrittäjyysvalmennuksiin sekä yrittäjyysympäristöihin. Kokoamme kokemukset raportiksi ja jaamme tietoa toimivista malleista niin, että tuloksia voidaan hyödyntää myös Pienyrityskeskuksen koulutuskehittämisessä. Suunnitelmissa on tuottaa myös erillinen julkaisu, johon koottaisiin hankkeen kokemukset", projektipäällikkö Natalia Narits sanoo.

Tuloksia esitellään laajasti

Hankkeen tuloksia esitellään laajasti yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille eri maissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Seuraava hankkeen oma tilaisuus järjestetään 6.-7.6. Tallinnassa.

Baltian maiden käytäntöjä sekä hankkeen tuloksia esitellään myös Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura ry:n ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämässä YKTT-konferenssissa 26.-27.9.2013 Aalto-yliopistossa, jonka teemana on Entrepreneurial ecosystems.

"Konferenssiin on saatu viitisenkymmentä ehdotusta alustusten aiheiksi, ja odotamme mukaan noin 100-150 osallistujaa, joten tapahtumasta on tulossa varmasti mielenkiintoinen ja moninäkökulmainen", koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen sanoo.

Lisäksi tuloksia esitellään Baltic Dynamics -konferenssissa Latviassa syyskuun puolivälissä.

Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa partnereina ovat Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto, Tukholman kauppakorkeakoulun yksikkö Riiassa ja Latvian Technological Center.

Lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Suomen Yrittäjät ry, Tallinnan kaupungin hallinto, Tarton kaupungin hallinto, Latvian teknologiapuistojen, -keskusten ja yrityshautomojen yhdistys, Latvian Institute of Physical Energetics sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Mentors Club Latviasta.

Hanke saa rahoitusta Interreg IVA 2007-2013 -ohjelmasta (EAKR) ja kansallisena rahoittajana toimii Varsinais-Suomen liitto.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Natalia Narits, puh. +358405638453 ja sposti: natalia.narits(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Paavo Hynynen vasemmalla ja Jean Smedman oikealla

Idea yrityksestä alkoi hahmottua viitisen vuotta sitten, kun Paavo Hynynen alkoi harrastaa kaupunkikulttuuria. Hän teki Helsingin kaupungin kulttuurikohteista ääniselosteita verkkoon, valokuvasi ja tallensi tuotokset verkkosivuille. Sivuilta löytyi karttapohja, jonka kuvia klikkaamalla sai kuunnella hänen tekemänsä tarinat.

Kun Nokian aikeet vähentää työntekijöitä alkoivat tulla julki, Hynynen keskusteli työkavereidensa Jean Smedmanin ja Petri Stenmanin kanssa, kiinnostaisiko heitä kehittää mediaopasteiden ympärille liiketoimintaa eri kohderyhmille.

"Siinä vaiheessa olin käynyt jo puhumassa ideastani YritysHelsingissä, Keksintösäätiössä ja Diges ry:ssä Pekka Krookin kanssa. Netin lisäksi käytössä oli jo mobiiliversio", yrityksen sisällöntuotannosta vastaava Hynynen sanoo.

Helsingin Tarinaseikkailut Oy perustettiin syksyllä 2011. Yrityksen perustamista vauhditti pääsy Nokia Bridge-ohjelmaan.

"Meillä on kullakin takana yli 20 vuoden historia erilaisista tuotekehitystehtävistä ja olemme tehneet yhdessä töitä pitkään. Olemme samoissa liemissä keitettyjä. Bridge-ohjelmaan mukaan pääsy edellytti, että ennen avustusten hakemista piti olla yritys perustettuna. Tämä vauhditti aloitustamme muutamalla kuukaudella."

Liikeidea muuttui nopeasti

Alkuperäinen liikeidea kehittyi ja laajeni nopeasti. Sen sijaan, että yritys olisi tuottanut asiakkailleen vain kuvaa ja ääntä sisältäviä mediaopasteita, se on työstänyt myös kaksi työkalua: Tarinasoittimen ja Tarinatallentimen.

"Alussa ajatuksena oli luoda lähimatkailupolku ja tehdä kohdennettuja tarinoita yritys- ja organisaatioasiakkaille. Koska omat resurssimme eivät riitä kaiken tuottamiseen, piti löytää keinoja luoda skaalautuvuutta. Aluksi myös kuvittelimme, että yritys saisi mainostuloja toiminnan pyörittämiseen. Jostain on kuitenkin aloitettava", myynnistä ja markkinoinnista vastaava Smedman sanoo.

Ensimmäiseksi asiakkaaksi löytyi Nykytaiteen museo Kiasma, jolle tehtiin rakennuksen arkkitehtuuriin liittyvä mediaseloste. Museoiden määrä yrityksen asiakaskunnassa kasvaa koko ajan.

"Museot ovat tässä taloustilanteessa haastava, mutta samalla hyvin mielenkiintoinen asiakasryhmä, jolla on selkeä tarve tämänkaltaisille palveluille. Museot arvostavat teknistä helppoutta ja avaimet käteen -palvelua."

Palveluille ja työkaluille nähdään selviä käyttömahdollisuuksia myös yrityspuolella.

"Haluamme keskittyä ensin kotimaan markkinoille. Sitä kuvastaa myös yrityksemme nimi ja tuotenimet: tallennin ja soitin. Tosin tallentimen logossa on tuotenimi Storymaker."

Viime vuosi käytettiin palvelujen tuottamiseen nykyisille asiakkaille sekä uusien demoversioiden luomiseen ja testaukseen heidän kanssaan. Kuluvan vuoden aikana palvelut ja työkalut hiotaan valmiiksi.

"Tavoitteena on, että mobiililaitteilla pystyy jatkossa tekemään selosteen. Kun työkalumme ovat valmiita, lisenssimalli on mahdollinen. Nyt meillä on työn alla muutama hyvä referenssi, joiden avulla kehitämme palveluita eteenpäin. Etumme on, että palvelumme avulla pienetkin toimijat voivat räätälöidä itselleen mediaopasteita jo tunnin tai kahden opastuksella."

Käytännössä yrityksen luoman sovelluksen käyttöön tarvitaan jatkossa vain älypuhelin. Puhelimella otetaan kuvat, äänitetään selostus, sovellukset takaavat lopputuloksen hyvän laadun ja valmis tuotos siirtyy nappia painamalla yrityksen palvelimille, joilta palvelu toimii ja on asiakkaan käytettävissä. Yritys hyödyntää ilmaisen lähdekoodin ohjelmistoja.

Kilpailua mobiilimarkkinoilta löytyy tällekin alueelle. Smedmanin ja Hynysen mielestä kilpailu on vain merkki siitä, että sovellukseen liittyy liiketoimintamahdollisuuksia.

"Kun teemme ensin yritysversion, siitä on helppoa räätälöidä kuluttajille yksinkertaisempi versio", Smedman arvioi.

Kasvu syntyy verkostojen avulla

Yritys aikoo kasvaa yhteistyöverkostojen avulla etsimällä hyvät alihankkijat ja sisällöntuottajia. Tämän vuoden aikana tavoitteena on tehdä tuottamisesta helppoa ja kustannustehokasta omille asiakkaille.

"Meillä on nyt meneillään hektinen kehittämisvaihe. Tuotekehityksen myötä voi löytyä uusia sovellusalueita ja asiakasryhmiä. Etsimme nyt yhteistyökumppaneita, jotka voisivat täydentää palveluvalikoimaamme niillä osa-alueilla, joilla emme itse toimi. Lisäarvoa voi löytyä niin liiketoiminnasta kuin teknologisista ratkaisuista."

Bridge-ohjelma vauhditti yritystä nopeaan käynnistykseen. Yritys on mukana myös Tekesin Shok-ohjelmassa ja tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa.

"Yliopiston kanssa kehitämme liiketoimintaa ja liiketoimintamalliamme. Olemme myös antaneet parille pro gradu -työn tekijälle käyttäjätutkimukseen liittyviä aiheita."

Myyntitaidot pitää opetella

Yrityksellä on jo varhaisessa vaiheessa ollut ensimmäiset asiakkaat. Mitään helppoa myyntityö ei kuitenkaan ole ollut. Esimerkiksi museoita yritys on lähestynyt kirjeitse lähettämällä tarjouksen ja soittamalla parin viikon kuluttua perään.

"Näppituntumalta voi sanoa, että 40 kontaktista syntyy ehkä kolme kauppaa noin yhdeksän kuukauden aikana. On tärkeää, että kontakti syntyy asiakkaalle sopivana ajankohtana. Hankintapäätöksen teko vaatii myös ostajalta työtä. Toisaalta asiakkuuksista tulee todennäköisesti pitkäaikaisia, jotka perustuvat kuukausilaskutukseen."

Aalto Start-Up Centerissä toimiva yritys on hyödyntänyt hautomon tarjoamia koulutuksia.

"Etenkin hautomon tarjoamista myyntikoulutuksista on ollut iso hyöty meille. Olemme opiskelleet myynnin perusteita ja miettineet strategiasta lähtevää myymistä. Olemme myös menneet kentälle testaamaan ideoita yhdessä asiakkaiden kanssa."

Kesän jälkeen mietitään, palkataanko yritykseen lisää työntekijöitä vai hoituuko kasvu alihankkijoiden avulla.

"Alihankkijoiden kanssa työskentely voisi olla turvallisempi malli. Vuoden sisällä haluaisimme kuitenkin palkata myyntiin osaajan."

Kansainväliseksi kasvuyritykseksi aikanaan mielivälle yritykselle jokainen päivä merkitsee kasvua, joko henkistä tai liiketoiminnan kasvua.

"Kasvu on hyvä tavoite, vaikka välillä tuleekin takapakkeja", Jean Smedman sanoo.

"Joka päivä oppii jotain uutta ja joutuu hallitsemaan stressiä. Stressikäyrä nousee aalloittain. Tekeminen on kokonaisvaltaista, joten pitää kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin. Toisaalta fiilis on yleensä hyvä ja on vapaa päättämään mitä tekee. Toki asiakkaat ja heidän aikataulunsa määräävät asioita, mutta se on hyvää määräämistä, minkä tekee mielellään. Eikä tunnu huonolta, vaikka jonkin asian tekisi illallakin. Peruspositiivinen elämänasenne auttaa", Hynynen pohtii.

Yrittäjyys on opettanut monenlaisia uusia taitoja ja muuttanut omia suhtautumistapoja.

"Menen jalat maassa ja teen tätä ilman ulkoisia paineita", Smedman sanoo.

"Yrittäjyyden myötä olen oppinut kärsivällisyyttä ja realismia. Sitä, että asiat eivät tapahdu nopeasti. Yrittäjyyteen liittyy monesti harhakäsitys, että asiat tapahtuvat yön yli. Pikemminkin miellän tämän pitkäjänteiseksi poluksi, jolla edetään tietyin askelin eteenpäin ja tehdään tästä tuotteesta menestystuote. Toki tulorahoitus on tärkeää ja rauhoittaa tekemisessä. Myös se on tärkeää, että kehittämiseen saa tukea ja eri osapuolilla säilyy usko siihen, mitä ollaan tekemässä", Hynynen korostaa.

Pienyrityskeskus arvioi kasvuyrityksiä

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus toteuttaa parhaillaan ESR-rahoitteista hanketta, joka arvioi Bridge-ohjelman yrittäjyysohjelman vaikuttavuutta.

Tutkijoina hankkeessa ovat Pertti Kiuru ja Heikki Rannikko Pienyrityskeskuksesta. Hanke alkoi 1.3. ja se päättyy 30.11.2013.

Suomalaista yrittäjyysekosysteemiä esittelee laajasti myös A Growth Day -kampanja, joka huipentuu tammikuussa 2014 järjestettävään seminaariin Aalto-yliopiston Start-Up Saunassa.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Tekes.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tutkimusjohtaja Jari Handelberg, sposti: jari.handelberg(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nyt tarjolla on uudistettu soft-landing palvelu, joka antaa mahdollisuuden sijoittua uudelle markkinalle sovituksi ajaksi ja selvittää tarkemmin sen toimintaympäristöä ja kilpailutilannetta. Samalla ilman suuria riskejä voi hallita oman etabloitumisensa ja saada apua yritystoiminnan aloitusvaiheen ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Start-Up Centeriin valitaan hakemusten ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Hakevan yrityksen on periaatteessa oltava rekisteröity ennen hautomoon sijoittumista. Lisäksi muut vaatimukset yrityksen perustamisesta EU:n alueella on hoidettava vaatimusten mukaisesti. Tyypillistä Start-Up Centerin hautomoyrityksille on ollut suuntautuneisuus kansanvälisille markkinoille. Tämä piirre tai oikeammin verkosto houkuttelee myös Venäjältä kv-markkinoille pyrkiviä yrityksiä hautomoon. Start-Up Centerin henkilökunta omissa puheissaan hautomosta käyttääkin jo nykyään usein nimitystä kiihdyttämö, joka kuvastaa ehkä tarkemmin heidän toimintaansa.

Pienyrityskeskuksen Pietarin yksikön kautta Start-up Centerissä vieraili ja hakuprosessin aloittamista kävi viimeksi selvittämässä Aleksei Udovichenko ja Gleb Shavlev Pietarista.

Juha Stenholm

PulseOn Oy:n tarina alkaa Nokian wellness-alueen tuotekehitystiimistä. Tiimi kehitti rannelaitetta, joka pystyy mittaamaan pulssia, mutta on helpompi käyttää kuin sykevyö.

Kesällä 2012 tiimi kuuli, ettei kehitysohjelmaa jatketa ja avainhenkilöt voivat halutessaan perustaa idean ympärille oman ns. spin off -yrityksen.

Uusi yritys aloitti viime vuoden lopulla kuuden osaajan tiiminä. PulseOn allekirjoitti ns. irtautumissopimuksen Nokian kanssa ja voi sen pohjalta lisenssoida sovelluksen.

Kolme tiimin jäsenistä oli ollut alusta saakka kehittämässä sovellusta ja lisäksi palkattiin yksi ohjelmoija, joka oli myös työskennellyt Nokialla. Tiimin jäsenillä on tekniikan yliopistokoulutus toimitusjohtajaa lukuun ottamatta. Tero Mennander on opiskellut kaupallisia aineita maailmalla Genevessä ja Brysselissä. Ainoa tiimin puolipäiväinen jäsen, joka ei ole entisiä nokialaisia, työskentelee Tampereen teknillisen yliopistossa professorina ja kuuluu osakkaisiin.

"Meillä on tiimissä tuotekehityksen kannalta jokaisen kriittisen osa-alueen ydinosaamista."

Yritys on toiminut Aalto Start-Up Centerin ns. virtuaalisena hautomoyrityksenä Otaniemessä sijaitsevassa Start-Up Saunassa alkuvuodesta.

"Olemme saaneet Start-Up Centerin yritysneuvoja Matti Karjanlahdelta vinkkejä ja sijoituspuolen kontakteja", itsekin pääomasijoitusmarkkinoilla aiemmin toiminut Mennander kertoo.

PulseOn pääsi mukaan Nokia Bridge -ohjelmaan. Käytännössä se tarkoitti 30 000-40 000 euron tukea, jonka yritys käytti omarahoitusosuutena päästäkseen Tekesin Innovation Mill -rahoitusohjelmaan.

"Jos Bridge-rahoitus ei olisi ollut, olisimme joutuneet repimään omarahoitusosuuden jollain muulla tavalla. Bridge-rahoitus nopeutti yrityksemme liikkeelle lähtöä ja toi rahoitukseen hyvän lisän."

Tuote valmistuu tämän vuoden aikana

Parhaillaan yritys viilaa liiketoimintasuunnitelmaansa. Tuotteistuksessa on edetty suunnitelmien mukaan.

"Kehitämme tuotetta kuluttajamarkkinoille, ja sen valmistus edellyttää tiettyjä sijoituspanoksia. Olemme nyt prototyyppivaiheessa. Proof of concept on tehty eli konsepti toimii käytännössä, mutta haluamme kehittää sitä vielä edelleen ja tuoda design-osaamista mukaan muotoiluun."

Yrityksen väki uskoo vakaasti, että tuotteelle on kysyntää. Sykevyöt ja urheilukellot ovat maailmanlaajuisesti valtava bisnes, sillä kaupaksi käy noin 30 miljoonaa laitetta vuodessa ja markkina kasvaa. PulseOn uskoo voivansa omalla tuotteellaan korvata osan nyt markkinoilla olevista tuotteista.

"Varsinaista killer-tuotetta markkinoilla ei ole, mutta me uskomme voimamme sellaisen tuottaa. Uskomme myös, että saamme tuotteellamme laajennettua käyttäjäjoukkoa. Meidän sovelluksemme voi olla ympärivuorokautisessa käytössä ja sen käyttäjä voi seurata myös omaa stressiään, kilokaloreiden kulutustaan ja mitata, miten hän palautuu urheilusuorituksesta tai kuinka hyvää hänen unensa laatu oli. Myös erilaiset terveyssovellukset voivat olla mahdollisia, vaikka haluammekin itse pysytellä ainakin tässä vaiheessa pois siltä alueelta."

Tavoitteisiin kuuluu tuoda tuote markkinoille vuoden lopulla.

"Tuomme markkinoille sovelluksen, jota voi käyttää iPhonen tai android-älypuhelimen kanssa. Sykemittarin voi unohtaa ranteeseen ja katsoa kertyneen tiedon päivän päätteeksi kännykästä. Tieto kerääntyy pitkältä ajalta pilvipalveluumme."

Parhaillaan etsitään markkinoilta myös sijoittajia. Yritystä on rakennettu jo lähtökohtaisesti kansainvälisille markkinoille.

"Ensin meillä on tavoitteena valloittaa markkinoita OECD-maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Maailmalle lähdemme ensi vuoden alussa. Ajatuksena on alkuvaiheessa myydä tuotetta oman verkkokaupan kautta sekä yhteistyökumppaneiden verkkokaupoissa. Toisessa aallossa otamme mukaan vähittäiskaupat, kuten urheilukaupat ja terveydenhuollon tuotteita myyvät liikkeet."

Valmistus on ulkoistettu alihankkijalle, joka on Kiinassa toimiva taiwanilainen yritys ja tiimin jäsenille ennestään tuttu.

Kasvua ei kaihdeta

Yritys aikoo kasvaa kunnianhimoisesti ja riskejä kaihtamatta. Nokialla palkkatöitä tehneille yrittäjyys näyttäytyy erilaisena.

"Nyt painamme tukka putkella. Toisaalta nyt voi keskittyä tärkeinä pitämiinsä asioihin, eikä aikaa kulu isoille yrityksille tyypilliseen päätöksentekoketjuun. Tekemisestä on tullut tehokkaampaa. Olemme tavallaan oman onnemme seppiä. Onnistumiset ja epäonnistumiset näkyvät heti."

Mennander kuvaakin, että startup-yrityksen arkipäivään kuuluu niin soutamista kuin huopaamistakin.

"Mutta toivottavasti mennään oikeaan suuntaan, vaikka välillä tuleekin takapakkia ja liiketoimintasuunitelmaa joutuu muuttamaan. Aloittavalle yritykselle on tärkeää kokeilla erilaisia toimintamalleja. Erityisen tärkeää se on silloin, kun tehdään tuotteita ja palveluja kuluttajille."

Kasvuyrityksiin kohdistuu paljon yhteiskunnallisia odotuksia. Mennander muistuttaa, että viimeisten 15 vuoden aikana myös yrittäjyyden arvostus on noussut kohisten.

"Nyt alkaa olla muodikkaampaa perustaa kasvuyritys kuin mennä toisen palvelukseen. On kuitenkin hyvä, että vaikka kasvuyrittäjyydestä puhutaan paljon, keskisuuria ja suuria yrityksiäkään ei saisi unohtaa."

Mennander on huomannut, että suomalainen startup-kuhina on herättänyt jo kansainvälisten sijoittajienkin kiinnostuksen.

"On fantastista, että yritykset rikkovat rajoja. Startup-yrittäjien joukossa on uskomattoman päteviä ja loistavia tyyppejä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää realiteetit ja muistaa, että lopulta vain murto-osa onnistuu lyömään itsensä läpi kansainvälisillä markkinoilla. Me aiomme vakaasti olla yksi näistä."

Pienyrityskeskus arvioi kasvuyrityksiä

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus toteuttaa parhaillaan ESR-rahoitteista hanketta, joka arvioi Bridge-ohjelman yrittäjyysohjelman vaikuttavuutta.

Tutkijoina hankkeessa ovat Pertti Kiuru ja Heikki Rannikko Pienyrityskeskuksesta. Hanke alkoi 1.3. ja se päättyy 30.11.2013.

Suomalaista yrittäjyysekosysteemiä esittelee laajasti myös A Growth Day -kampanja, joka huipentuu tammikuussa 2014 järjestettävään seminaariin Aalto-yliopiston Start-Up Saunassa.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Tekes.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tutkimusjohtaja Jari Handelberg, sposti: jari.handelberg(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolmas lähde on jakanut tietoa, tukenut, kouluttanut ja koonnut hyviä käytäntöjä yhteen. Viisi vuotta sitten oli vielä uusi ajatus, että yhdistykset voisivat hinnoitella ja tuotteistaa omia palvelujaan. Myös käsitteiden kanssa jouduttiin tekemään töitä.

"Hyvinvointipalvelut oli terminä uusi. Nyt tietoisuus sen merkityksistä on syventynyt ja laajentunut", hankkeen tiedotuksesta vastaava Pirita Tolvanen sanoo.

Yhdistykset ovat eri kokoisia ja niillä on erilaisia tavoitteita. Osalle maksullisten palvelujen tuottaminen on luontevaa, osalle se ei sovi. Osa löytää myös helposti yhteistyömahdollisuuksia muiden yhdistysten kanssa.

"Hankkeen alussa keskustelimme paljon siitä, minkälaisia mahdollisuuksia yhdistyksillä olisi tuottaa palveluja ja mitä palveluista pitäisi kertoa tilaajille", nuorisoalan projektipäällikkö Arsi Veikkolainen Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:stä sanoo.

Hyvät käytännöt kootaan kahteen julkaisuun

Nyt on menossa hyvien käytäntöjen jakaminen ja juurrutus. Hanke julkaisee Casebook -kirjan toimivista käytännöistä ja yhteistyömalleista. Syksyllä julkaistava Handbook – Yhdistysten palvelutoiminnan opas tuo selkeitä työkaluja yhdistysten arkeen ja kannustaa tekemään yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa niin kuntien kuin muidenkin yhdistysten kanssa.

"On tärkeää saattaa eri alojen ihmisiä yhteen suunnittelemaan, mitä voisi tehdä yhdessä. Esimerkiksi nuorisoalalla tuotetaan palveluna mahdollistamista eli nuoret saavat tilaa muovata itse palveluja ja osallistua. Hyvinvointi syntyy kokemisen ja yhdessä tekemisen kautta", Veikkolainen kuvaa.

Pilottihankkeissa on onnistuttu luomaan uudenlaisia yhteistyömalleja, jotka auttavat myös työllistämään ihmisiä. Onnistumisen takana on yleensä vahva tahtotila eli koko yhdistys kokee asian tärkeäksi ja mieltää sen osaksi toimintastrategiansa ytimeen kuuluvaksi.

"On tärkeää, että palvelutoiminta kiinnittyy alkuperäiseen ajatukseen siitä, miksi yhdistys on olemassa. Kun jäsenillä on omistajuuden tunne siitä, mitä tehdään, he myös sitoutuvat toimintaan. Yhdistykset voivat olla mukana ratkaisemassa yhteiskunnan kannalta keskeisiä ongelmia eli luoda syrjäytymisvaarassa oleville mahdollisuuksia osallistua työelämään ja lisätä seniorien hyvinvointia", kulttuurialan projektipäällikkö Elina Vanhapiha Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Esimerkiksi Jääkiekkoliitto on ideoinut mallin, jossa koulunkäyntiavustaja vetää iltapäivällä lapsille kerhoa. Hän työskentelee kesät seurassa ja työllistyy näin kokopäiväisesti. Tai Lempäälässä kutsukerhona toimiva Kaverisirkus luo lapsille kaveripiiriä sirkuksen keinoin.

Mietittäessä maksullisten palvelujen tuottamista yhdistys joutuu pohtimaan, miten organisoida palvelutuotanto. Pitäisikö sitä varten perustaa yritys tai uusi yhdistys vai tuotetaanko palveluita yhdistyksen sisällä omana toimintonaan?

"Liikuntapuolella yhtiöitä on ollut pitkään yhdistysten kyljessä. Kulttuuripuolella toimii osuuskuntia ja freelancereita. Palvelutuotanto voi hyvin olla liikuntapuolellakin yhdistyksen puolella, sillä yhtiöittämistä ei aina koeta hyväksi. On kuitenkin tärkeää pohtia, kuka kantaa riskit, kun toimitaan työnantajana ja miten veroasiat hoidetaan", Kolmas lähde -tiimi muistuttaa.

Kolmas lähde paljastaa myös pieleen menneitä kokeiluja. Alkuinnostuksen jälkeen yhdistykseltä ei olekaan löytynyt laajempaa tahtotilaa yhteiskunnan palvelemiseen tai riittävää ansaintalogiikkaa ei ole löytynyt.

Hankerahoitus on mahdollistanut sen, että pilottihankkeissa on voitu kokeilla ennakkoluulottomasti. Yhteistä kokeiluille on ollut se, että on haluttu tehdä laadulla kohderyhmälle, joka on ennestään tuttu. Omilla valinnoillaan asiakas on osoittanut, minkälaisia palveluja hän arvostaa.

"Kaiken takana on holistinen ihmiskäsitys eli ihminen tarvitsee monenlaisia kokemuksia", projektikoordinaattori Ulla Karhu Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Koulutuksia ja tapahtumia tulossa

Yhdistykset voivat tuottaa elämyksellisiä, täydentäviä hyvinvointipalveluja julkiselle sektorille. Hankinta- ja kilpailutussäädökset tuovat oman lisänsä alkuvaiheeseen.

"Kun toimitaan liiketoimintalogiikalla pelaavassa maailmassa, on otettava huomioon verotus ja muut seikat. Yhdistykset voivat olla kilpailuttamisessa vahvoilla, jos kilpailutuksessa painotetaan laatutekijöitä, osaamista ja vaikutuksia sen sijaan, että paino olisi mahdollisimman alhaisessa hinnassa", Vanhapiha ja Veikkolainen arvioivat.

Kolmas lähde -hanke jatkuu kesäkuuhun 2014 saakka. Uudet pilottihankkeet voivat hakea mukaan ohjelmaan 17.5.2013 mennessä. Koulutukset jatkuvat ensi vuoden maaliskuuhun saakka.

"Yhdistyksillä olisi tarvetta kilpailutusosaamisen koulutukseen. Myös yhdistysyrittäjyyttä ja omistajuutta on syytä pohtia vielä lisää koulutuksissa. Toiminnan vaikuttavuutta aletaan puolestaan tutkia lokakuussa", Vanhapiha kertoo.

Marraskuussa alkaa myös uusi yhdistys- ja yritysneuvojille suunnattu vuoden kestävä Muuntuva yrittäjyys Kehittäjä-asiantuntija -koulutus. Koulutuksen yhteydessä osallistujilla on mahdollisuus suorittaa Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

Uutta on myös tällä hetkellä parhaillaan organisoituva Yhdistyskehittäjäverkosto, joka antaa jatkossa neuvontaa yhdistyksille.

Toukokuun 15.-16. päivä järjestetään Espoon Hanasaaressa Kolmas lähde -huipennus 2013, jonka aikana voi osallistua työpajapäivään ja seminaariin. Esillä on yhdistysten kehittämien palvelumallien helmiä. Työpajoissa voi kokeilla, minkälaista olisi olla näiden palvelujen käyttäjänä ja miten palvelutuokiot rakentuvat. Ilmoittautua voi 10.5. saakka verkkosivuston kautta: www.kolmaslahde.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja oikeustieteen kandidaatiksi aikanaan valmistunut Rajahonka on työskennellyt pitkään Pienyrityskeskuksen tutkijatiimissä ja sitä ennen LTT-Tutkimuksessa. Viime vuodet hän on tehnyt soveltavaa tutkimusta ja ollut mukana arviomassa muun muassa Tekesin ja ESR-rahoitusohjelmia. Lisäksi hän on jakanut työpanostaan myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan laitokseen.

Väitöskirjassaan "Towards service modularity – Service and business model development" Rajahonka tutki erityisesti logistiikkapalveluyritysten mahdollisuuksia tuottaa modulaarisia palveluja.

"Palvelujen modularisointia on vielä tutkittu vähän. Palvelujen merkitys kuitenkin kasvaa koko ajan, joten oli kiinnostavaa tutkia palvelutuotannon tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden yhdistelmää."

Logistiikkapalvelut ovat hyvä kohde tutkia palvelujen modulaarisuutta, koska erilaisten logistiikkapalvelujen kirjo on suuri ja toisaalta myös teollisen tuotannon modularisointi vaikuttaa suoraan myös logistiikkapalveluihin.

Teollisuus viilaa toimintatapojaan

Yksi esimerkki tuotannon pitkälle edenneestä modularisoinnistta löytyy autoteollisuudesta. Autoteollisuudessa on parhaillaan meneillään kolme trendiä. Ensinnäkin halutaan palvella asiakkaita entistä paremmin ja nopeammin. Toiseksi valtaa siirtyy autoteollisuudelta alihankkijoille.

"Alalle tyypillistä alkaa olla, että alihankkijat kokoavat autot kokonaan, joten voidaan miettiä, mihin autotehdasta oikeastaan tarvitaan ja miten brändi saadaan säilytettyä."

Kolmanneksi myynti- ja jakelumallit muuttuvat vauhdilla, mikä luo tilaa uudenlaisille palvelumalleille. Internetin merkitys markkinointikanavana on kasvanut, ja asiakkaat tietävät autoista enemmän kuin aiemmin.

"Se merkitsee sitä, että tarvitaan vähemmän kauppoja ja varastoja, mutta enemmän tehokkuutta logistiikkaketjuihin ja suoria kuljetuksia suoraan asiakkaille. Toisaalta myymälät voisivat jatkossa esitellä laajemmin useiden valmistajien autoja. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kokonaan uusille palvelumalleille. "

Yksi jo nyt näkyvistä tulevaisuuden trendeistä on kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus.

"Kuluttajavalinnoissa se voi näkyä esimerkiksi niin, että tulee vihreämpi sukupolvi, joka haluaakin vuokrata autoja silloin, kun autolle on tarvetta. Käytännössä silloin syntyisi liiketoimintaa yrityksille, jotka siirtäisivät näitä vuokra-autoja paikasta toiseen", Rajahonka kuvaa.

Uutta liiketoimintaa voi piillä myös käytettyjen autojen markkinoilla.

"Kappalemääriltään käytettyjen autojen markkinat ovat uusien autojen markkinoita suuremmat. Autojen valmistajia tai autokauppiaita käytetyt autot eivät kuitenkaan kiinnosta hirveästi. Tässäkin voi piillä mahdollisuuksia kokonaan uudentyyppisille palvelumalleille. Yleensäkin ne alueet, jotka eivät juuri kiinnosta ketään, ovat niitä, joille voi syntyä uutta liiketoimintaa."

Rajahongan väitöskirja koostui tieteellisistä artikkeleista eli sekin on syntynyt modulaarisena prosessina. Hän myös jalkautui SE Mäkinen Logistics -yritykseen perehtyäkseen perinteikkään perheyrityksen tapaan selvitä alan lukuisista murroksista.

"Yritys on keskittynyt kuljettamaan pieniä tavaravirtoja, jotka voidaan viedä yhtä hyvin asiakkaan pihaan saakka. 1950-luvulla perustettu yritys on lisännyt palveluvalikoimaansa uusia elementtejä ja osannut luopua vanhoista palveluista. Yritys ei ole myöskään hirttäytynyt siihen, että bisnes laskee, vaan on osannut katsoa kannattavuutta laajemmin. Yritys on myös ollut valmis investoimaan uusiin asioihin ja hyödyntänyt tietotekniikkaa jo ensimmäisten joukossa. He ovat esimerkiksi kehittäneet oman järjestelmän, jolla voi seurata asiakkaan auton logistiikkaketjua ja varmistaa, että auto menee oikeaan paikkaan."

Strategia kannattaa valita pelipaikan mukaan

Väitöstutkimustaan varten Rajahonka haastatteli yli 20 logistiikkapalveluyrityksen edustajia. Logistiikkapalvelujen tuottajat Rajahonka jakaa neljään eri ryhmään.

Alihankkijat tuottajat logistiikkaketjun tiettyä osaa asiakkailleen. Erikoistumattomat alihankkijat ovat yleensä pieniä yhden henkilön pyörittämiä kuorma-autoyrityksiä, jotka tekevät mitä asiakas tilaa ja joilla on tavallisesti yksi suuri päämies, integraattori. Yleensä nämä yritykset eivät ole kovin innovatiivisia ja niiden liiketoimintamahdollisuudet ovat rajalliset.

"Ongelma tässä on, että usein integraattorin ja alihankkijan välinen suhde muistuttaa työnantajana ja työntekijän välistä suhdetta. Alihankkijat käyttävät usein myös integraattoreiden tietojärjestelmiä. Jos myös autot on maalattu päämiehen väreihin, voidaan kysyä, paljonko pienelle toimijalle jää tilaa innovoida."

Integraattorit ovat suuria yrityksiä, joiden alihankkijoita pienet toimijat ovat. Integraattorit tarjoavat isoja kokonaisuuksia ja kokonaisvaltaisia palveluja erilaisin painotuksin.

Kolmas joukko toimijoita hoitaa ulkoistettua tuotantoa, joka liittyy vaikkapa pakkaamiseen, säätöjen tekemiseen, testaukseen tai kokoonpanoon.

"Osa alan logistiikkatoimijoista silittää kuljetettavat vaatteet asiakkailleen, kokoaa mopot, kypsyttää banaaneja ja tuottaa lisäarvoa hyvin monin keinoin. Näillä yrityksillä on rajattomat mahdollisuudet olla innovatiivisia."

Neljäs strategia on toimia yrityksen sisällä tuottaen logistiikkapalveluja.

"Nämä yritykset näyttävät erillisiltä yrityksiltä, mutta käytännössä niillä on vain yksi asiakasyritys. Usein nämä yritykset neuvottelevat isäntäyrityksen puolesta logistiikkapalveluja ja suunnittelevat logistisia ketjuja. Myös näillä osastoilla ja tytäryhtiöillä on rajattomat mahdollisuudet olla innovatiivisia."

Markkinoilla toimii myös näiden yritysten ns. sekamuotoja.

Räätälöinti kannattaa

Mervi Rajahonka päätyi tutkimuksessaan tulokseen, että palvelujen räätälöinnille on eniten tarvetta ja siitä tulee kannattavinta palveluprosessin alussa ja lopussa.

"Etenkin silloin erilaisten liiketoimintamallien luominen on mahdollista. Palvelujen massaräätälöinti moduulien avulla onnistuu parhaiten ketjun loppupäässä. Moduulien luominen vaatii jatkuvaa testausta ja asiakkaiden kuuntelemista."

Liiketoimintamallien luomisen kannalta Rajahonka erottelee kolme tasoa. Palveluja voidaan tarkastella palvelutuotteen tasolta, prosessien tasolta tai organisaation ja verkostojen tasolta.

"Jos palvelut ovat kaikilta osin modulaarisia, myös liiketoimintamallista tulee modulaarinen. Silloin yrityksen on mahdollista pohtia, mikä eri tulevaisuuden skenaarioissa on yhteistä omalle liiketoimintamallille."

Menestyvän yrityksen liiketoimintamallikin voi toimia modulaarisesti.

"Silloin malli toimii alustana, jossa on vaihdettavia osioita. Tällöin varaudutaan siihen, että osa osioista on helposti vaihdettavissa. Samalla se on kuten ydinosaamisajattelua, johon kuuluvat ydinresurssit, palvelut, prosessit ja toiminnan organisointi. Näin toimintamallista tulee ketterä."

Modulaarisuus voi olla kansan kielellä myös asioiden toteuttamista palasina.

"Myös investointeja voi pohtia tästä näkökulmasta eli jollei investointi varmasti ole kannattava, olisiko syytä vuokrata tai rahoittaa investointi jollain erilaisella tavalla. Silloin voi ehkä myös huomata, ettei investointi olekaan toiminnan ytimessä."

Pienyrityskeskus tekee paljon soveltavaa tutkimusta

Pienyrityskeskuksen toimintaan on viime vuosina tullut monia uusia kohderyhmiä ja niitä varten on räätälöity uudentyyppisiä koulutuskokonaisuuksia. Myös Mervi Rajahongan tutkimustyössä kuvastuu tämä murros.

Rajahonka oli muutama vuosi sitten mukana tekemässä kasvuyritysseurantaa. Parhaillaan hän arvioi Luovien alojen kehittämisohjelmaa ja tekee hyvinvointipalvelujen vaikuttavuusselvitystä. Hän tutkii myös Innofokus-hankkeessa, miten korkeakoulut voisivat hyödyntää EU-hankkeita niin, että hankkeet olisivat strategian mukaisia ja tulokset olisivat entistä vaikuttavampia ja juurtuisivat osaksi organisaatioiden toimintaa.

"Pienyrityskeskus on ihana paikka tehdä töitä. Täällä tehdään hyvin aallon harjalla olevaa juttua ja täällä pääsee siksi seuraamaan hyvin sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tämä ei ole mikään virasto, vaan täällä on kivaa pöhinää."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Mervi Rajahonka, sposti: mervi.rajahonka(at)aalto.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ensimmäinen koulutus alkoi tiiviillä katsauksella Venäjään toimintaympäristönä. Venäjän vientikaupassa erilaisissa asiantuntijatehtävissä yli 30 vuotta toiminut Erja Laakso avasi osallistujille venäläisen liiketoimintakulttuurin erityispiirteitä ja taustoja, kävi läpi venäläisten arvoja ja uhkina pitämiä asioita. Hän käsitteli myös suomalaisten tyypillisimpiä ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan.

Erilaiset toimintatavat ja kulttuurierot värittävät Venäjän-kauppaa. Esimerkiksi rahaliikenteessä käytetään edelleen paljon käteistä rahaa. WOPE-koulutuksen osallistujia kiinnostikin kuulla, pitäisikö perustaa tytäryhtiö Venäjälle, jos paikallinen yhteistyökumppani sitä suosittelee.

"Ensin pitää selvittää perusteellisesti, vahvistaisiko tytäryhtiön perustaminen omaa asemaa tai liiketoimintaa. Osakeyhtiön perustaminen ei ole Venäjällä vaikeaa, tarvitaan vain virallinen osoite, eikä vaadittu osakepääoma ole korkea. Kirjanpito, verotus ja muut käytännön asiat ovatkin sitten ihan oma juttunsa, joten kannattaa selvittää tarkasti etukäteen, mitä tytäryhtiön toiminta edellyttää", Laakso muistutti.

Moni WOPE-koulutuksen osallistujista on jo ehtinyt tehdä puunhankintaa Venäjällä, joten kokemuksia riittää eri vuosikymmeniltä niin tullauksesta, koneiden viennistä rajan yli, rahaliikenteestä, hakkuuluvista kuin paikallisesta toimintaympäristöstä muutenkin.

"Hakkuuoikeudet huutokaupataan. Oikeuksia hankittaessa on tärkeää selvittää hakkuu-määrät ja mitä velvoitteita liittyy vaikkapa metsien uudistamiseen. Koko ravintoketju on syytä selvittää etukäteen eli mitä teet, missä roolissa, kenelle ja millä kalustolla", Laakso sanoo.

Luoteis-Venäjän metsissä piilee liiketoimintamahdollisuuksia

Luoteis-Venäjän metsävaroihin liittyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

"Venäjä tuo nyt paperia, vaikka maalla olisi paljon omaa hyödyttämätöntä potentiaalia metsätaloudessa. Venäjältä puuttuu investointeja ja pääomia. Jotenkin metsäsektori koetaan vanhanaikaiseksi, eikä puukaupalle ole rakennettu infraa. Investointiketju olisi niin jättiläismäisen suuri, että mielestäni Venäjän valtion pitäisi lähteä mukaan, kuten Suomessa tapahtui aikanaan", Laakso sanoo.

Yksi WOPE-koulutuksen osallistujista on savonlinnalainen Petri Temonen Timber Agency Finland Oy:stä. Hän toimi Venäjällä vuosina 1997-2000.

"Venäjälle menevän yrityksen pitää olla hyvässä iskussa rahallisesti. Jos on velkaiset koneet ja vastassa venäläinen tullijärjestelmä, täytyy varata riittävästi rahaa. Meillä oli venäläinen kumppani, joka hoiti asiat ja hyvä tulkki."

Venäjän jälkeen Temonen toimi Keski-Euroopassa vuoteen 2010. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt koneurakointia ja hauduttanut uudenlaista liikeideaa.

"Tulin tähän koulutukseen päivittämään tietojani Venäjästä. En aio enää lähteä sinne urakoimaan metsäkoneen kanssa, mutta haluaisin helpottaa muiden toimijoiden sinne menoa joko yhteisyrityksen tai oman yrityksen kautta Leningradin alueella tai Karjalan tasavallassa."

Petri Temonen kuvassa äärimmäisenä oikealla

Temonen on varannut itselleen vuoden aikaa selvittää, miten paluu Venäjän markkinoille olisi järkevintä tehdä.

"Sinne on turha mennä kiireellä, kun rahoitusasiat ja rajamuodollisuudet ovat sitä luokkaa. Käyn ensin tämän kurssin ja selvittelen asioita rauhassa."

WOPE auttaa päivittämään omat tiedot

WOPE eli Wood procurement entrepreneurship -hanke toteuttaa alan yrityksille räätälöidyt koulutukset tänä ja ensi vuonna. WOPE on Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoima ENPI-hanke (South-East Finland – Russia ENPI CBC 2007-2013), jota rahoittavat EU, Venäjän federaatio ja Suomen valtio.

"Hankkeen taustalla ovat meille tulleet viestit kentältä, että tämäntyyppistä koulutusta kaivataan suomalaisissa puunhankinta- ja korjuuyrityksissä. Meillä on tässä hankkeessa kolme kohderyhmää eli suomalaiset korjuuyritykset sekä venäläiset Leningradin alueella toimivat korjuuyritykset ja venäläisten metsäkoulujen opettajat", hankkeen projektipäällikkö Kirsi Itkonen MAMK:n metsätalouden laitokselta sanoo.

Venäläisinä yhteistyötahoina hankkeessa ovat Pietarin metsäteknillinen yliopisto ja Viipurin autonominen toisen asteen ammatillinen oppilaitos Leningradin alueelta. Kotimaisina partnereina ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Etelä-Savon ammattioppilaitos Esedu.

Edessä seisovat Kirsi Itkonen oikealla ja Sinikka Mynttinen vasemmalla

Pienyrityskeskus toteuttaa hankkeelle kuusipäiväisen Puunhankinnasta liiketoimintaa Venäjällä -koulutusohjelman. Koulutukset jatkuvat 15.-16.10. ja silloin syvennytään talouteen, rahoitukseen, verotukseen, vakuutuksiin ja tullauskäytäntöihin Venäjällä. Ensi vuoden huhtikuussa vuorossa ovat sopimukset, riskienhallinta, puunkorjuu, -kuljetus ja metsänparannustoiminta Venäjällä.

WOPE-koulutuksen lopuksi suomalaisryhmä tekee kolmen päivän opintomatkan Leningradin alueelle Podporozeen syyskuussa 2014. Matkan aikana esitellään tullaus- ja työlupa-asioita Venäjällä ja tutustutaan suomalaisen metsäyhtiön puunkorjuuseen ja puunhankinnan käytäntöihin Venäjällä.

Pienyrityskeskus vastaa myös hankkeeseen koulutuksiin liittyvän virtuaalimateriaalin tuottamisesta puunhankintayrityksille sekä suomeksi että venäjäksi.

Pienyrityskeskus viettää parhaillaan juhlavuotta. Pietarin toimisto on vauhdittanut suomalaisten pk-yritysten matkaa Venäjän markkinoille jo 20 vuoden ajan.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektiasiantuntija MMT Sinikka Mynttinen, sposti: sinikka.mynttinen(at)aalto.fi, puh. +358 50 4965227 ja Mikkelin ammattikorkeakoulu WOPE-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Itkonen, sposti: kirsi.itkonen(at)mamk.fi, puh. +358 40 842 0623.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Heimosen väitöskirja "Characteristics of innovative high growth and highly successful SMEs" tarkastettiin Aalto-yliopistossa äskettäin.

Tomi Heimonen tarkastelee väitöskirjassaan innovatiivisten kasvuyritysten menestystekijöitä. Yhteiskunnallinen keskustelu kohdistaa tällä hetkellä kovia odotuksia kasvuyrittäjyyteen. Heimosen mielestä keskustelu kärsii jo inflaatiosta, eivätkä erilaiset määrittelyt ole kovinkaan selkeitä.

"Nyt on meneillään eräänlainen innovaatioparadoksi. Rahoitetaan innovaatioita, mutta ei sitä, miten ne viedään yhteiskuntaan. Mielestäni nyt tarvittaisiin erilaisia toimintamalleja, prosesseja, johtamistapoja ja yhteisöllisyyttä, joiden kautta syntyy uusia palvelumalleja yhdessä uusien fyysisten tuotteiden kanssa."

Erityisesti Heimonen muistuttaa, että uusia innovatiivisia palveluita ja fyysisiä tuotteita syntyy, kun kuunnellaan asiakkaita ja luodaan uusia palveluja yhdistämällä olemassa olevia asioita.

"Tällä hetkellä näkyy selvästi, että teollisuus saa jo nyt parhaan katteen palveluista. Luodessaan jotain uutta innovatiivisuus myös tuhoaa jotain olemassa olevaa ja synnyttää siten uudenlaista luovan tuhon dynamiikkaa toimintaympäristöönsä."

Innovatiivisuus toi tulla myös uudesta toimintaympäristöstä eli jokin Etelä-Savolle tyypillinen tuote tai palvelu muuttuu innovatiiviseksi, kun se viedään vaikkapa Intiaan, missä sitä ei ole aiemmin ollut.

Aina innovatiivisuus ei välttämättä tuota rahallistakaan arvoa, vaan se voi tuoda yrittäjälle riippumattomuutta, perhearvoja, arvostusta tai yhteisöllisyyttä.

"Kun ihminen lähtee yrittäjäksi, hän ottaa riskin ja hänen on voitava kokea saavansa sille katetta. Hänen toivomaansa katetta voi tuoda vaikka yhteisöllisyys, kuten jäsenyys osuuskunnassa tai avoin innovaatioympäristö, jossa jaetaan tietoa ja kehitetään yhteiskuntaa eteenpäin tuoden yhteisöllistä kyvykkyyttä esiin."

Väitöskirjassaan Heimonen tarkasteli innovatiivisuuden, kasvun ja menestyksen samanaikaisia yhteisvaikutuksia.

"Innovatiivisille kasvuyrityksille on leimallista se, että ne tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä yhdessä asiakkaiden kanssa alusta saakka eli esimerkiksi palveluita ja fyysisiä tuotteita kehitetään asiakkaiden tarpeisiin tai asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta."

Tämäntyyppisiin keskusteluihin Heimonen kehottaakin varaamaan aikaa, jotta dialogi asiakkaan kanssa syntyy ja voidaan alkaa luoda arvoa yhdessä.

"Yrityksen ja asiakkaan on pystyttävä luomaan yhteiset pelinsäännöt. Jokin yhteinen intressi on oltava, mutta kaikkien tavoitteiden ei kuitenkaan tarvitse olla yksi yhteen. Onnistuuko yhteinen synergistinen kehittäminen, sen ratkaisee lopulta ihmisten välisen vuorovaikutuksen sujuminen."

Nopea kasvu ei välttämättä näy yrityksen kassassa lyhyellä aikavälillä. Heimonen muistuttaakin, että hyvää kasvuvauhtia kannattaa pohtia.

"Usein kasvuyrityksessä mennään ääripäästä toiseen. Lyhyellä aikavälillä ongelmaksi saattaa muodostua, se että yritys voi tukehtua kasvuun. Nopea kasvu nostaa esille myös ajanhallintaan liittyvät asiat eli minkälaista on hallittu ja mielekäs kasvu, jotta aikaa jää myös omalle elämälle. Yrittäjän pitää pystyä hahmottamaan myös ympärillä olevaa kokonaisuutta koko ajan: tänään kilpailijana näyttäytyvä taho voi olla huomenna yhteistyökumppani ja kilpailija. "

Nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten odotetaan luovan uusia työpaikkoja.

"Itse en arvottaisi erilaista yrittäjyyttä työpaikkojen luomisen perusteella. Erilaisissa yrityksissä saattaa olla erilainen liiketoiminnan logiikka, ja näitä erityispiirteitä pitäisi tutkia. Sillä on kuitenkin merkitystä, onko yrityksen ympärillä rikas yrityskenttä. Samoin kuin luonnossa, monipuolinen yritysten ekosysteemi on rikkaus ja mahdollisuus."

Heimosen mielestä työllistämisen logiikkaa pitäisi ymmärtää paremmin. Isojen yritysten osuus työpaikoista on edelleen merkittävä, esim. USA:ssa viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia ja pk- sekä mikroyritysten osuus noin 60 prosenttia uusista syntyvistä työpaikoista.

"Yrittäjyysnäkökulmaa pitäisi tutkia niin mikroyrityksissä, pk-yrityksissä kuin suurissakin yrityksissä. Yrittäjyystekijä on kompleksinen ja merkityksellisin. En usko, että pelkästään veroratkaisuilla saadaan yrityksiä työllistämään lisää ihmisiä. Pitäisi tutkia sitä, mikä kannustaa erityyppisiä yrityksiä ja heidän omistajayrittäjiä työllistämään."

Yritysten kasvu sinänsä on normaalia liiketoiminnan muutosta ja vaihtelua ja tämä näkökulma ei saa Tomi Heimosta innostumaan, toisaalta hän haluaisi lisää tutkimustietoa kasvun eri piirteistä ja poikkeavuuksista.

"Kasvun pitäisi olla sellaista, että se on taloudellisesti tuottavaa, eikä syö yrityksen kannattavuutta. Menestyvissä kasvuyrityksissä näkyy yksilön merkitys, vuorovaikutteisuus ja pitkäjänteinen usko omaan tekemiseen. Usein joudutaan lyömään päätä seinään montakin vuotta. Siksi kasvu on myös mielenkiintoinen tutkimusaihe. Kun keskustelua kasvuyrittäjyydestä käydään, keskustelua rikastamaan kannattaisi ottaa mukaan myös tutkijoita. Vahinko vain, että me tutkijat emme juuri tyrkytä itseämme mukaan."

Heimonen keräsi neljän vuoden aikana aineiston 567 yrityksen tilinpäätöksistä ja patenteista. Vuodet 1988-2005 kattava aineisto on poikkeuksellisen laaja ja mukana on 466 kaupungeissa toimivaa kasvuyritystä ja 101 kasvuyritystä maaseudulta.

"Tutkimustyön mahdollisti se, että työnkuvaani Pienyrityskeskuksessa kuuluivat niin tutkimus, koulutukset kuin hankkeetkin. Pääsin näin yhdistelemään kentältä nousevia asioita tutkimukseen. Koska väitöskirjani perustuu kansainvälisissä tutkijakonferensseissa esiteltyihin papereihin ja konferensseista saadun palautteen perusteella tehtyihin artikkeleihin, sain prosessin kuluessa myös kollegoilta vertaisarvioita ja voin muokata tutkimustani kiinnostavaan suuntaan."

Tomi Heimosen oma polku kuvastaa tutkijan käytännönläheistä hands on -toimintatapaa eli hän on työskennellyt Ylä-Savon kehitysyhtiössä tutkimusasiamiehenä, Iisalmen kaupungin hankesuunnittelijana ja opettanut Kuopion yliopistossa pk-yritysten taloutta, hallintoa ja rahoitusta.

Tällä hetkellä hän on kolmen vuoden virkavapaalla Pienyrityskeskuksesta ja työskentelee Aalto-yliopiston englanninkielisen BScBA-ohjelman kehittämispäällikkönä vastaten ohjelman sisällön, laadun ja verkostojen kehittämisestä. Työtehtäviin kuuluu edelleen akateeminen tutkimus.

"Pienyrityskeskuksesta on selvästi tullut viime vuosina tohtoroitumisen kasvualusta, eikä nykyinen vauhti näytä lähiaikoinakaan hyytyvän. Pienyrityskeskukseen on syntynyt myös yrittäjyyspuolen vahva dynaaminen ja kansainvälinen tutkijaporukka."

Lisätietoja: Aalto-yliopisto kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, sposti: tomi.heimonen(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kun vuonna 2010 vain prosentti venäläisistä haki terveyspalveluja ulkomailta, määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja sen arvioidaan nousevan lähivuosina 30 prosenttiin, sillä venäläiset eivät ole tyytyväisiä kotimaassa saamiinsa palveluihin. Odotusajat ovat pitkiä ja hyvästä hoidosta joudutaan usein maksamaan lisää pimeästi, Toivainen kertoi.

Tällä hetkellä ulkomailta terveyspalveluja hankkivat venäläiset suuntaavat ennen kaikkea Israeliin, eikä matkantekoon tarvita viisumia. Seuraavaksi suosituimpia ovat Saksa, Sveitsi ja Turkki.

Venäläisasiakkaille on tärkeää, että palveluja saa äidinkielellä, lääkäriltä voi kysyä asioita verkon välityksellä reaaliaikaisesti ja palvelun tarjoajia on suositeltu. Usein ulkomailla palveluja tarjoavilla tahoilla on venäläisiä yhteistyö- ja sopimuskumppaneita, jotka suosittelevat palveluja omille asiakkailleen.

"Arviolta 5-8 prosenttia venäläisistä voi ostaa palveluja mistä vain. On muistettava, että esimerkiksi Pietarissa vain kymmenen prosenttia asukkaista tienaa yli tuhat euroa kuukaudessa", Toivainen kuvasi rajuja tuloeroja.

FinlandCare tuo yhteen suomalaiset palvelujen tarjoajat, joilla on valmiuksia ottaa vastaan venäläisiä asiakkaita ja luo yhteistä brändiä sosiaalisessa mediassa. Ohjelma edistää venäläisten terveysmatkailua Suomeen ja tukee kasvuhakuisten suomalaisyritysten sijoittumista Venäjän markkinoille.

Virossa varaudutaan terveysmatkailun kasvuun

Suuri muutos terveyspalvelujen tarjoamisessa tapahtuu vielä tänä vuonna, kun 25.10.2013 tulee voimaan EU:n potilasdirektiivi 2011/24/EU. Sen nojalla EU-maiden kansalaisilla on oikeus hakeutua hoitoon toiseen maahan ja saada siitä korvaus samoin kuin kotimaassa annetusta hoidosta.

Virossa terveyspalvelujen klusteria, Medicine Estonia Clusteria, luo kehitysjohtaja Tiina Mikk. Klusteri tarjoaa tietoa, järjestää vierailuja ja toimii laadun takeena. Tähän mennessä on selvitetty, paljonko Virossa olisi kapasiteettia tarjota palveluja ulkomaalaisille.

Virolainen terveydenhuoltojärjestelmä on kolmiportainen: perhelääkärit, yleis- ja erikoislääkärit ja aluekeskussairaalat.

"80 prosenttia virolaisista on tyytyväisiä maan terveydenhuoltojärjestelmään. Sairaalahoitojaksot ovat lyhyempiä kuin EU-maissa keskimäärin, käytössä on sähköinen reseptijärjestelmä, sirukorttiin perustuva Internet-ajanvarausjärjestelmä on laajasti käytössä, hinnoittelu on avointa ja selkeää, monet alan toimijat ovat työskennelleet Suomessa ja osaavat suomea, palvelu on potilaskeskeistä ja tietotaito on eurooppalaisella tasolla", Mikk tiivisti maan sote-alan vahvuuksia.

Virossa on erikoistuttu etenkin silmäsairauksien kirurgiaan ja hoitoon. Itä-Tallinnan keskussairaala on yksi kymmenestä Euroopan silmälääkäreiden yhdistyksen tunnustamasta klinikasta. Myös isotooppihoidoissa ollaan edelläkävijöitä.

Tiina Mikk	Aire Allikas

Yksi kansainvälisyydestä kasvua etsivistä virolaisyrityksistä on iGen, jonka liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Aire Allikas kertoi yrityksen tarjoamista geenitestaukseen liittyvistä palveluista. Yritys sai alkunsa kuutisen vuotta sitten toteutetusta syöpätutkimukseen liittyneestä tutkimushankkeesta. Nyt 2007 perustettu yritys tarjoaa yksityisiä kliinisen lääketieteen laboratoriopalveluja erityisesti syöpään liittyen.

"Teemme edelleen paljon tutkimusta, olemme selkeästi erikoistuneita ja käytämme itse kehittämiämme menetelmiä."

Tarton yliopistollisen keskussairaalan johtoryhmään kuuluva Margus Ulst oli toista kertaa mukana Hewenet-valmennustilaisuudessa. Hänen tavoitteenaan on kehittää Tarton yliopistollisesta keskussairaalasta entistä kansainvälisempi.

"Meillä on yli 300 vuoden päähän ulottuva historia eli meidät tunnetaan. Emme voi olla mielestäni todellinen eurooppalainen yliopistollinen sairaala, jos keskitymme vain yhteen maahan, vaan meillä pitää olla asiakkaita monista maista."

Monille suomalaisille lääkäriopiskelijoille tutussa Tartossa on erikoistuttu ainoana virolaissairaalana keuhkojen, munuaisten ja maksan siirtoihin.

"Yhteistyöverkostomme takaavat sen, että todennäköisesti jo tänä vuonna voimme saada elinten siirtoon siirrännäisiä koko Skandinavian alueelta. Sopimuksen laadinta on loppusuoralla", Ulst kertoi uusista avauksista.

Tällä hetkellä Tartossa käy venäläisasiakkaita synnyttämässä ja suomalaisia kylpyläasiakkaita hoidattamassa etenkin silmiin, korviin ja sydämeen liittyviä sairauksia.

Suomalaissairaala kansainvälistyi

Keväisen seminaaripäivän päätteeksi Hewenet-hankkeen osallistujille tarjoutui tilaisuus vierailla Docrates-sairaalassa. Moderneja syöpähoitoja kehittävä, 2006 perustettu Docrates-sairaala sijaitsee Helsingissä meren äärellä.

Sairaalan perustajiin kuuluva Harri Puurunen muistutti syöpäsairauksien olevan ikääntyvän väestön ongelma. Joka vuosi 30 000 suomalaista saa syöpädiagnoosin. Vaikka tapausten määrä nousee, kuolleisuusluvut eivät kasva samaan tahtiin eli syöpähoidoissa on edistytty huimasti viime vuosina.

Ulkomaalaisia asiakkaita sairaalassa on käynyt vuodesta 2010, ja määrä on nousussa. Sairaalassa työskentelee äidinkielenään suomea, ruotsia, englantia, saksaa, venäjää, puolaa, viroa, liettuaa, islantia, tanskaa ja ranskaa puhuvia. Tähän mennessä asiakkaita on ollut yli 30 maasta, jopa Etelä-Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Australiasta.

"Tärkein ulkomainen asiakasryhmämme ovat venäläiset. Meillä on vahva, kuuden venäjää puhuvan asiantuntijan tiimi. Lisäksi meillä käy etenkin virolaisia, ruotsalaisia ja ukrainalaisia."

Potilaista noin 20 prosenttia on tällä hetkellä ulkomailta, mutta määrän arvioidaan kasvavan 40 prosenttiin. Sairaalalla on kapasiteettia tuplata liikevaihtonsa, joka oli viime vuonna yhdeksän miljoonaa euroa.

Sairaalalla on useita suomalaisia alihankkijoita ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Venäläisiä yhteistyökumppaneita on tällä hetkellä kymmenen. Yhteistyötä tehdään myös kotimaisten potilasjärjestöjen kanssa. Sairaala on mukana kansainvälisissä tutkimushankkeissa, mikä mahdollistaa uusien lääke- ja hoitokokeilujen tekemisen eturintamassa.

Hewenet on Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yhteinen hanke, jonka rahoituslähde on Central Baltic Interreg IV A Programme 2007-2013 European Development Fund. Hankkeessa on meneillään nyt kolmas toimintavuosi.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus KTL Jorma Pohtola, puh. 040 353 8269, sposti: jorma.pohtola(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Työhistoriansa aikana Reunanen on päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan myyntistrategioita erilaisissa kotimaisissa ja kansainvälissä yrityksissä. Hänen uransa alkoi kuitenkin ohjelmoijana. Siitä tie vei tiettävästi maan nuorimmaksi valuuttakauppiaaksi.

"Olin juppi silloin, kun se oli muotia eli valuuttadiilerinä pankissa. Seurasin näköalapaikalta, kun raha virtasi maasta ulos ja valuuttariskit jätettiin huomioimatta."

Sen jälkeen hän vaihtoi puolta ja alkoi myydä riskienhallintajärjestelmiä pankeille ja muille suurille rahoituslaitoksille Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

"Isojen, kymmenien miljoonien markkojen arvoisten järjestelmien myynti kesti yli vuodenkin, joten se kysyi pitkää pinnaa. Mutta se oli myyntityön ytimessä eli siinä pääsi ratkomaan asiakkaiden ongelmia."

Seuraavaksi hän myi toisen kansainvälisen yrityksen teknologiaa, suurtietokoneita.

"Kansainvälissä myyntitehtävissä hahmottuivat asiakaskeskeinen ajattelutapa ja myynti. Aloimme yhdessä muutaman kollegan kanssa tutkia aihetta enemmän ja perustimme yhteisen yrityksen yli kymmenen vuotta sitten."

Reilut viisi vuotta sitten hän alkoi vetää ensimmäisiä valmennuksia Pienyrityskeskuksen opiskelijoille. Reunanen on tullut vuosien varrella tutuksi Key Account Manager -valmennuksen opiskelijoille, myynnin johtamisen eli MyJo-opiskelijoille, Ratkaisumyyntivalmennusten osallistujille, pakelaisille eli Palveluratkaisujen kehittäjä -ryhmille, Aalto Start-Up Center -hautomon asiakasyrityksille, Kolmas tie -hankkeen koulutusten osallistujille ja monille muille yrittäjyyskoulutusten opiskelijoille.

Yhteistä eri opiskelijaryhmien kokemuksille on se, että oivallus asiakaskeskeisestä myyntityöstä tulee yleensä suurena helpotuksena.

"Harmittavan usein myyntityötä aliarvioidaan ja sitä pidetään jonkinlaisen veivauksena. Siksi ihmisiä helpottaa ajatus siitä, että myynti onkin asiakkaan auttamista ja siihen liittyvää, arvostavaa vuorovaikutusta."

Takavuosina myyjä puhui hienosti tuotteestaan ja asiakas kuunteli. Arvostava vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että myyjä tarkkailee tilannetta yleisön joukosta ja asiakas on tähti.

"Myynti on asiakkaan auttamista. Asiakkaan toiveita ja murheita katsotaan yhdessä asiakkaan kanssa eri näkökulmista parhaan ratkaisun löytämiseksi. Tämä tekee myynnistä hyväksyttävää ja mielenkiintoista tekemistä."

Reunasen valmennuksille on tyypillistä se, että keskustelua käydään paljon.

"Mielestäni yrityksissä on oleellista miettiä jo etukäteen, minkälaista keskustelua halutaan käydä potentiaalien asiakkaiden kanssa ja mitä heistä halutaan oppia. Entä mikä olisi paras arvaus tuotteen tai palvelun arvosta?"

PowerPoint-esityksiä Reunanen ei käytä, mieluummin hän piirtää itse helposti hahmotettavia malleja ja on työstänyt erilaisista canvas-malleista omannäköisiään.

"Haluan jakaa etenkin työkaluja, joiden avulla voi nikkaroida arvoa. Miettiä, miten lisätä liikevaihtoa, tulosta, tehokkuutta, helppoutta, toimivuutta ja onnellisuutta. Samaan aikaan vähenevät huolet, riskit, vaiva, epävarmuus ja pelot."

Reunasen vetämille valmennuspäiville ovat leimallisia visuaalisuus, toiminnallisuus ja yhteisöllisyyttä luova tilan käyttö.

"Yritän kannustaa ihmisiä tekemään itse, käymään arvostavaa vuoropuhelua, oivaltamaan uusia asioita ja oppimaan toisiltaan. Palautteista näkee, että ihmiset kokevat oppineensa eniten, kun ovat saaneet tehdä itse mahdollisimman paljon."

Pienyrityskeskuksella on keskeinen merkitys yrittäjyysvalmennusten kehittäjänä Aalto-yliopistossa.

"Viime vuosina etenkin luovien alojen yrittäjyyskoulutukset ovat tuoneet paljon uudenlaista näkökulmaa ja rikastaneet Pienyrityskeskuksen opiskelijayhteisöä hyvään suuntaan. Maailma on lopulta muutakin kuin matematiikkaa."

Perspektiiviä löytyy myös oman yrityksen toimipisteestä, joka sijaitsee 30-luvulla rakennetussa Malmin lentokentän päärakennuksessa. Sieltä lentämistä harrastava valmentaja sujauttaa pienkoneella tunnissa Mikkeliinkin kouluttamaan Pienyrityskeskuksen valmennusryhmiä.

Omia valmennuksiaan hän haluaa kehittää niin, että niissä on jatkossa entistä enemmän ketterän liiketoiminnan ja strategian kehittämisen työkaluja.

"Minua kiinnostavat erilaiset näkökulmat. Uskon siihen, että ihminen menestyy, kun hän välittää ihmisistä, haluaa nähdä asioita toisen ihmisen perspektiivistä sekä arvostaa toisia ihmisiä ja heidän kohtaamistaan."

Seuraava Key Account Manager -valmennus käynnistyy huhtikuun lopulla, Ratkaisumyyntivalmennus ensi syyskuussa ja KAM-ohjelman jatkovalmennus alkaa marraskuussa,

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Anne Sihvola, puh. 040 353 8435, sposti: anne.sihvola(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuonna 2009 perustettu Intellipocket on malliyritys nuoresta iästään huolimatta - tai sen ansiosta. Suomi huutaa nyt uusien vientiyritysten, Nokioiden tai Rovioiden perään. Juhlapuheissa kasataan suuria toiveita start up -yrityksiin.

Juuri Aalto-yliopiston taiteiden ja insinööri- ja kauppatieteiden liitosta toivotaan uusia keksintöjä, joiden ympärille perustettuja yrityksiä saatetaan maailmalle yrityshautomon puolella.

Hyvät liikeideat ovat yksinkertaisia, kuten muovikorttien kasan korvaaminen kännykän vilautuksella. Intellipocketin asiakkaita ovat muun muassa Kesko, RAY, vakuutusyhtiöitä, ammattiliittoja sekä hotelli- ja ravintolaketjuja.

- Olemme siitä harvinainen yhtiö, ettemme ole tarvinneet riskirahaa. Kaikki pyörii kiihtyvästi mutta terveellä tavalla asiakkailta saadulla kassavirralla, Rehtijärvi kertoo.

Toimitusjohtajan mukaan tarkoituksena on laajentaa markkinoita ensi alkuun Pohjoismaihin ja Baltiaan, myöhemmin Eurooppaan ja aina Yhdysvaltoihin. Laajetessa myös pääomasijoittajille voi tulla tarvetta.

Pienet kasvuyritykset liitetään yleensä Intellipocketin kaltaisiin netti- ja mobiilipalveluihin. Aalto-yliopiston noin 70 hautomoyrityksestä viitisenkymmentä on tietoteknologiapohjaisia. Parikymmentä edustaa luovia aloja. Toimialoista löytyy kaikkea mahdollista pelifirmoista virtuaaliopetukseen ja työhyvinvointikonsultointiin.

Hautomo on tarkoitettu alle kolmevuotiaille yrityksille, joilla on liikeidea, liiketoimintasuunnitelma ja vakaa halu lähteä yrittämään. Ketä tahansa ei kelpuuteta hengailemaan.

- Edellytämme, että tiimistä löytyy teknistä, operatiivista ja myyntiosaamista. Katsomme myös aiempia saavutuksia, mitä he ovat tehneet ja opiskelleet ja mitkä ovat suhdeverkostot. Sitten tulee vielä arvioitavaksi "soft-puoli" eli heidän draivinsa ja motivaationsa, kertoo hautomon yritysneuvoja Matti Karjanlahti.

Noin 200 vuosittaisesta hakemuksesta hautomoon hyväksytään 35-40. Karjanlahden mukaan tiimi on valinnassa jopa olennaisempi tekijä kuin itse liikeidea. Hyvä porukka kykenee muokkaamaan ideaansa joustavasti.

Hautomossa yrityksiä autetaan maksimissaan kolme vuotta, minkä jälkeen niiden on tultava toimeen omillaan ja tehtävä tilaa uusille tulokkaille.

Käytävällä bisneksen teon perusteet on esitetty yhdellä kankaalla ison kaavion muodossa.

- Mikä on ansaintalogiikka, kustannusrakenne ja realistinen markkinaosuus? Mikä on se asiakkaan ongelma, mitä yritys pyrkii ratkaisemaan? Nämä elementit pitäisi olla mietittynä, Karjanlahti luettelee.

Aloittelevien yritysten omat arviot kasvustaan ovat usein ylioptimistisia. Karjanlahden mukaan niiltä ei vaaditakaan absoluuttisia lukuja vaan huomio kiinnitetään ajatusprosessin laatuun ja logiikkaan.

Koska yritysten välille halutaan hautomossa avointa kanssakäymistä, ei sinne oteta yhtä aikaa suoria kilpailijoita.

- Emme halua, että kellekään tule tunne, että pitäisi varoa liikaa, Karjanlahti sanoo.

Julkisuudessa on voivoteltu Nokian tai metsäteollisuuden menetettyjen työpaikkojen perään. Kuitenkin maailmantaloudessa vain muutos on pysyvää. Kansantalouksien kilpailussa ratkaisee dynamiikka eli se, syntyykö vanhojen tuhkasta uusia keksintöjä ja yrityksiä.

Karjanlahden mukaan ex-nokialaiset voivat olla moottori, joka synnyttää jotain uutta, kun se osataan oikein kanavoida.

Seitsemän vuotta Nokialla työskennellyt Naba Kumar perusti vanhojen kollegojensa kanssa Stramos Oy:n, joka on kehittänyt elektronisen esittelystandin. Ledimodulin avulla standin pintaan voidaan heijastaa grafiikoita ja animaatioita.

- Olemme puoli vuotta vanha yritys. Aloitimme Aalto-yliopiston esihautomossa, missä viivyimme viisi kuukautta. Olemme olleet täällä pari viikkoa, ja vaikuttaa todella hyvältä, Kumar sanoo.

Viiden hengen yritys työskentelee tiiviisti yhdessä huoneessa, mutta tavoitteena on valloittaa maailma. Kansainvälisille markkinoille ja täysimittaiseen valmistukseen tähdätään jo ensi vuonna.

Startupit ovat tyypillisesti korkean riskin yrityksiä, jotka kaipaavat pääomasijoittajia tuekseen. Yritys voi testata tuotettaan kotimarkkinoilla, mutta suunta on globaalille markkinoille, mistä halutaan vallata siivu jollakin kapealla sektorilla.

Ydinvaatimuksena on tällöin tuotteen tai palvelun skaalautuvuus aina isompaan suuruusluokkaan.

Startup-hypessä väitetään, etteivät ne halua vain tehdä bisnestä vaan myös parantaa maailmaa. Tämä pätee ainakin kehitysavun nettipalveluun Bank4hopeen, jonka pyrkimyksenä on tehdä hyväntekeväisyys läpinäkyväksi. Asiakkaaksi ryhtyvä kuukausilahjoittaja perustaa nettitilin, valitsee avustuskohteen ja saa reaaliaikaista tietoa avun perillemenosta.

Bank4hope haluaa olla osaltaan vastaus kritiikkiin, jossa kehitysapua moititaan tehottomaksi.

- Epäilevät tuomaat sanovat, ettei apu mene perille, mutta me voimme osoittaa vaikuttavuuden suoraan, sanoo Joel Takala, yksi yrityksen perustajista.

Bank4hopen kumppanina on kolme suomalaista kehitysyhteistyöjärjestöä, Fida, Suomen Pakolaisapu ja Solidaarisuus. Kasvun edellytyksenä on saada asiakkaaksi uusia järjestöjä, viime kädessä jokin maailmanlaajuinen avustusjärjestö.

Talvi-iltapäivän lopulla Aalto-yliopiston naapurissa kuntokeskus Elixiassa on meneillään saunajoogaharjoitukset.

Oikeita saunajoogatunteja pidetään noin 50-asteisessa saunassa pienryhmille. Sauna Yoga -yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Tiina Vainio vetää jumppasalissa "kuivaharjoituksia" tuleville ohjaajille.

Saunajoogakin on nopeasti kasvanut menestystarina, jota ohjaa jo 123 ohjaajaa 30 paikkakunnalla Helsingistä Saariselälle. Tähtäimessä on lanseeraus ulkomaille, sillä vaikka sauna kuulostaa perusuomalaiselta, on laji syntynyt Vainion mukaan globaaliksi.

- Minua kiinnosti joogan, pilateksen ja hiljaisuuden yhdistelmä ja halusin kehittää jokamiehelle ja -naiselle sopivan rentoutusmuodon, Vainio kertoo.

Tunnit ovat lisensoituja Sauna Yogalle samoin kuin vaikkapa maailmanlaajuisen Les Millsin bodypumpit ja bodybalancet. Liikesarja vaihtuu neljä kertaa vuodessa samaan tapaan kuin ylikansallisissa ryhmäliikuntakonsepteissa.

Tiina Vainio on toiminut ryhmäliikuntatuntien vetäjänä ja kouluttajana 14 vuotta. Juuri Les Millsistä, "liikunta-alan McDonald'sista", hän sai idean omasta yrityksestä ja massoille suunnatusta rentoutustunnista.

Yritysneuvoja Karjanlahti arvioi, että start up -yritysten merkitys kasvaa jatkossa, mutta menee vielä pitkään, että ne ovat todella merkittävä osa kansantaloutta.

- Kasvuyritykset toimivat myös esikuvina ja innostajina. Todennäköisempää on, että tulee pieniä minimenestystarinoita kuin suuria. Nämä ovat myös keveitä yrityksiä verrattuna kaivokseen tai tehtaaseen, joiden koneisiin voi upota miljardeja heti kättelyssä.

Kasvuyritysten alkuinvestoinnit ovat yleensä pieniä, mikä pienentää riskiä huomattavasti.

- Jos kaikki menee pieleen, on kuitenkin tehty kaksi vuotta töitä, opittu paljon ja hukattu ehkä muutama kymmenen tonnia. Menetykset ovat kohtuulliset, vaikka homma kaatuisikin.

Teksti: Sami Vainio/Sunnuntaisuomalainen (17.3.2013)

Kurio sai alkunsa vuosi sitten, kun Lähdevuori perusti mainostoimistovuosien jälkeen oman yrityksen opiskelukaverinsa kanssa. Ideana on tarjota sosiaaliseen mediaan liittyviä strategisia palveluja asiakkaille niin, että pohjana on myös tieteellistä tutkimusta.

Tammikuussa yritys julkaisi tekemänsä tutkimuksen, jota varten haastateltiin 18 suomalaista some-gurua. Tulokset tiivistyivät yhdeksäksi trendiksi.

Trendit haastavat mainonnan tekotavat

Mobiilimarkkinoinnin tulosta on puhuttu jo vuosikymmen, mutta nyt se on totta. Tällä hetkellä netin käyttäjän ensimmäinen ja tärkein ruutu on mobiili. Käytännössä tämä tarkoittaa Lähdevuoren mukaan sitä, että joku pelätyn mobiilin taitaja saattaa mustana hevosena voittaa isotkin pelurit.

"Tabletit ja kännykät ovat tuoneet netin taskuun ja laukkuun. Mobiilinetin käyttö on jo 13 prosenttia kaikesta nettiliikenteestä."

Muuttuvassa toimintaympäristössä pärjää se, joka hallitsee monikanavaisen tarinankerronnan. Tästä esimerkkinä Lähdevuori käyttää kotimaisen Iron Sky -elokuvan markkinointia, joka alkoi jo viisi vuotta ennen elokuvan valmistumista ja hyödynsi useita eri jakelukanavia. Tai Saunalahden luomaa Kristal-kampanjaa, jossa julkisuuteen esiteltiin oikeana ihmisenä mainoskampanjaa varten luotu hahmo.

Sosiaalisen median kipupisteisiin kuuluu ihmisresurssien riittämättömyys. Sosiaalinen media edellyttää aitoa läsnäoloa, eikä se onnistu ilman ihmistyötä. Resurssipula on alkanut jo 2009 ja sen ennakoidaan jatkuvan tänäkin vuonna.

"Valitettavasti some ei pyöri kunnolla kuin sosiaalisella toiminnalla eli ihmisillä."

Suurennuslasin alla on myös se, miten erilaisia suuria tietomassoja eli big data -aineistoja voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa. Tämäntyyppisiä tietomassoja kertyy sosiaalisen median profiileista ja vaikuttajien ylläpitämistä palveluista, erilaisen toiminnan myötä syntyvästä aineistoista, pilvipalveluista, yritysten omista datavarannoista, arkistoista ja verkossa avoimena olevasta datasta.

Big datalle tyypillistä on tekninen saatavuus eli se on helposti käsiteltävässä muodossa, maksuttomuus, oikeus käyttää aineistoa uudelleen, helppo löydettävyys ja ymmärrettävyys.

Mielenkiintoinen ja ajankohtainen sisältö on edelleen yksi tärkeimmistä vahvuustekijöistä eli omalle kohderyhmälle voi tuottaa merkityksellistä sisältöä. Esimerkkeinä onnistuneesta sisällöntuotannosta Lähdevuori esitteli Disney-konsernin tavan hyödyntää vanhoja tuttuja tarinoita digiaikaan päivitettynä ja Red Bull -virvoitusjuomabrändin oman mediatalon luomat kunnianhimoiset kampanjat näkyvyyden saamiseksi.

Kuvallinen kerronta ratkaisee sen, minkä sisällön parissa vietetään eniten aikaa. Videoiden rinnalla myös perinteiset valokuvat ovat merkittäviä. Tämä aika tuottaa massiivisen määrän uusia valokuvia.

"Kahdessa minuutissa kuvataan nyt yhtä paljon kuin koko 1800-luvulla kuvattiin. Kuvat ovat sosiaalisessa mediassa vuorovaikutteista sisältöä, jota jaetaan ja kommentoidaan paljon."

Onnistunut sosiaalisen median tiimi toimii niin, että organisaatioissa perinteisesti olevat siilot purkautuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että some-tiimissä on jäseniä eri osastoilta. Hyvä esimerkki Lähdevuoren mielestä löytyy vaikkapa Finnairilta, missä somea on hyödynnetty osana tuotekehitystä ja eri ammattiryhmät on muun muassa päästetty jakamaan kuvia omasta työympäristöstään osana työtään.

Sosiaalisen media ansaintalogiikka on alkanut muuttua suuntaan, jossa markkinoijat joutuvat yhä enemmän palvelujen maksumiehiksi. Esimerkiksi Facebook on listautumisensa myötä miettinyt ansaintatapojaan ja saanut kassavirtansa nousuun hinnoittelemalla osan palveluistaan. Rahaa sosiaalisen median puolella liikkuu jatkossa entistä enemmän. CMO Survey 2013 ennakoi, että some-markkinoinnin osuus kasvaa 8,4 prosentista seuraavien viiden vuoden kuluessa 21,6 prosenttiin.

Samaan aikaan käyttäjät ovat alkaneet suhtautua palveluihin yhä kriittisemmin. Tämä tekee erottautumisesta sosiaalisessa mediassa entistä haastavampaa mainostajille.

"Kukaan ei kaipaa yhtään brändiä sorkkimaan sinne, missä ollaan kavereiden kanssa", Lähdevuori tiivistää.

Loppukevään aikana useita some-koulutuksia

Pienyrityskeskus järjestää kevään aikana joukon uusia sosiaalisen median koulutuksia.

25.4. syvennytään hakukoneoptimoinnin salaisuuksiin iltapäivän kestävässä koulutustilaisuudessa, jonka vetää Iisakki Pirilä. Ideana on keksiä keinot, jotta kävijät löytävät verkkosivustoille.

Myynti on pääosassa 14.5. koko päivän kestävässä valmennuksessa, jossa KTM Sari Olsio vauhdittaa yrittäjiä oivaltamaan uusia asioita kaupallisuudesta, markkinoinnista ja myynnistä.

Facebook-markkinointi avautuu uudella tavalla 21.5. koko päivän kestävässä valmennuksessa, jonka vetää Marko Pyhäjärvi. Esimerkkeinä käytetään suomalaisia yrityksiä, joiden liikevaihto kasvaa Facebookin avulla.

Uutuus on myös some-kävely 6.6. iltapäivällä. Janne Ruohisto johdattelee kävelylle Mikkelin keskustaan ja testaamaan, minkälaisia sovelluksia älypuhelimiin ja tabletteihin voisi ja kannattaisi asentaa.

Business Breakfast -tilaisuuden järjesti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Asiakkuudet ja myyntityö yrityksen kilpailukykytekijänä -hanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Tuula Kämäräinen, puh. 040 7247 467, sposti: tuula.kamarainen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Forumin avasi Norjan suurlähettiläs Jørg Willy Bronebakk, jonka jälkeen Keynote-puhuja ICT 2015-työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä valotti tapoja, jolla Suomi siirtyisi staattisen kilpailun tilasta kohti dynaamista ja parantaisi kilpailukykyään globaaleilla markkinoilla. Työryhmän mukaan Suomen tulisi hyödyntää paremmin korkeaa ICT-osaamistaan ja tulla suosituksi kohteeksi startup- yrityksille, jotka hakevat korkeampaa kilpailukykyä ICT-palveluiden kautta. Yhä suurempi osa ICT-teollisuuden lisäarvosta luodaan palveluilla, jotka edellyttää kykyä soveltaa korkeaa tieto- ja informaatioteknologiaa. Tilaisuudessa kuultiin myös Pia Erkinheimoa Tivit Oy:stä, hän kertoi joukkoistamisesta, joukkorahoittamisesta sekä avoimesta innovaatiosta. Kuulimme myös Nordean aluejohtaja Jussi Mekkosta Pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksista haastavissa markkinatilanteissa.

Forum antoi yhdeksälle yritykselle mahdollisuuden esittäytyä pääomasijoittajille. Tällä kertaa kuusi yritystä oli Suomesta, yksi Virosta ja yksi Iso-Britanniasta. Jokainen yritys piti ensin 30 sekunnin pituisen tehomyyntipuheen ja sitten seitsemän minuutin varsinaisen puheenvuoron. Koko tilaisuus kesti ainoastaan aamupäivän, eikä siten vaadi sijoittajilta suuria aikaresursseja. Forumiin osallistuneet yritykset ovat kaikki käyneet läpi tarkan esivalinta- sekä valmennusprosessin, joiden tarkoitus on valmentaa yritykset uskottavaan myyntipuheeseen, varmistaa yritysten soveltuvuus sijoituskohteeksi pääomasijoittajille ja ylläpitää tilaisuuden laatu.

Seed Forumin perustaja, norjalainen Steinar Hoel Korsmo mainitsee että noin 5-10 % esittäytyneistä yrityksistä saa sijoituksen forumin kautta. Tilaisuutta edeltävä valmennus ja sijoittajien kohtaaminen kannustaa yrityksiä osallistumaan, koska kokemuksesta on aina hyötyä.

Seed Forumin jalkauttaminen Suomeen on ollut osa EU:n Central Baltic Interreg IV A-ohjelmaan kuuluvaa Single Home market- projektia, jota hallinnoi latvian investment and development agency. Hankkeen tärkein tehtävä Seed Forumin ohella on edistää suomalaisten, virolaisten ja latvialaisten startup-yritysten kansainvälistymistä lähimarkkinoilla sekä tukea hautomoyhteistyötä näiden maiden välillä. Projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka.

Katri Liekkilä

Lasse Karjalainen Highline Oy:stä opasti Simulo-mallin käyttöä talouden suunnittelussa.

Kirjanpitäjä katsoo taaksepäin, mutta yrittäjän on oltava luova ja rohkea ja katsottava eteenpäin, Karjalainen korosti. Kahden päivän koulutuksen aikana liikeideoissa ja ajattelussa nähtiin huimaa kehitystä, kun talouden tärkeimpiä tunnuslukuja ryhdyttiin käytännössä käyttämään osana suunnittelua. Liikeideoiden fokus kirkastui ja suunnitellut toimintatavat tehostuivat. Osallistujat innostuivat mahdollisuudesta kokeilla, miten eri luvut vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Yleisesti sosiaalialan yrittäjät ajattelevat, etteivät he ymmärrä taloudesta juuri mitään. Tällaiset pinttyneet ajatusmallit kaikkosivat useimmilta. Osallistujien into ja heiltä saatu palaute vahvistivat olettamustamme, että suomalaisosaaminen voi täydentää venäläistä yrittäjyyskoulutusta ja toisiltamme oppimalla voimme päästä yhä parempiin tuloksiin.

Taloussuunnittelun valmennus Hatsinassa oli kolmas jakso Pienyrityskeskuksen vastuulla olevasta Sosiaalialan yrittäjien koulutusohjelmasta. Valmennus toteutetaan osana Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC ohjelman GATE-hanketta, jota rahoittavat Euroopan unioni yhdessä Suomen ja Venäjän kanssa. Hallinnointivastuu on Etelä-Savon ammattiopistolla.

Lisätietoja: koulutuksista ja hankkeesta Pienyrityskeskuksessa antaa Niko Arola. niko.arola(at)aalto.fi

This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

Teksti ja kuva: Niko Arola

Alkujaan sosiologiaa opiskellut Lillrank on toiminut vuodesta 1994 teollisuustalouden, erityisesti laadunohjauksen ja palvelutuotannon. Kymmenisen vuotta sitten hänen omat kokemuksensa pitkittyneestä diagnoosin saamisesta saivat hänet kirjoittamaan kirjan Keskeneräinen potilas. Sittemmin hän on ollut mukana tutkimassa ja konsultoimassa alan hankkeita. Aalto-yliopistossa voi myös opiskella Healthcare operations management -oppiainetta ja alaa tutkii Hema-tutkimuskeskus.

Mallintaminen auttaa hahmottamaan toimintakenttää

Sote-palveluja järjestetään hallinnollisesti kolmella eri tasolla. Makrotaso kattaa julkisen tason toimet, rahoituksen ja säädökset. Varsinainen palvelujen tuotanto tapahtuu mikrotasolla. Niiden väliin jäävä ns. meso-taso on se, joka on herättänyt etenkin Suomessa paljon keskustelua viime aikoina eli se, miten palvelut järjestään maakunnallisesti.

Lillrank esitteli useita malleja, joiden avulla voidaan järjestää sote-alan palveluja. Yksi malleista jakaa potilaan tarvitsemat palvelut sen mukaan, ovatko ne ennaltaehkäiseviä (prevention), vaaditaanko ensiapua (emergency), voidaanko hoitotoimet suorittaa yhden käynnin aikana (one visit), mitä ennakoivia toimia on tehtävä ennen toimenpidettä (elective), mitä on tiedettävä ennen kuin hoito voi edetä (cure) tai mitä säännöllistä hoitoa tai valvontaa potilas tarvitsee, jotta hänen terveydentilansa säilyy riittävän hyvänä (care). Hankalin hallita on ns. projektityyppinen tapaus, johon liittyy epätavallisia, usein monimutkaisia ja kalliita toimia, jotka edellyttävät useiden tahojen ja erikoisosaajien mukanaoloa (project).

Terveydenhuollon järjestäjien näkökulmasta kukin näistä toimintatavoista edellyttää erilaista tulonmuodostusta ja toimintalogiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden innovaatiot voivatkin Lillrankin mukaan syntyä aina yhden toimintamallin sisällä.

Esimerkkejä näistä ovat ennaltaehkäisyyn keskittyvät diabetes-hoitoa antavat yksiköt, ensiapua täydentävät traumakeskukset, yhden käynnin aikana kaikki asiakkaan hampaat paikkaavat yritys, yksittäisiin kirurgisiin toimenpiteisiin erikoistuneet klinikat, syöpähoitoon erikoistuneet sairaalat, täyden palvelun ikääntyville asiakkaille tarjoavat hoivapalvelut tai vaikeisiin kipu- tai migreenipotilaisiin keskittyneet klinikat. Tämäntyyppisten erikoispalvelujen tarjoaminen edellyttää kuitenkin laajaa väestöpohjaa.

Tallinnassa uskotaan mobiilisovellusten luovan uutta bisnestä

Tallinnan teknillisen yliopiston vararehtori Alar Kolk vastaa yliopistonsa innovaatio- ja kansainvälisyystoiminnasta. TUTissa voi opiskella englanniksi Healthcare Technology -oppiainetta. Yliopistolla on myös oma toimisto Kalifornian Piilaaksossa.

Kolk kävi hewenetiläisten kanssa läpi innovaation ideointiprosessia, esitteli erilaisia ansaintalogiikoita ja visioi tulevaisuuden palveluja eri kohderyhmille.

Uusina nousevina trendeinä hän näki, että myös terveydenhuoltoon ovat tulossa erilaiset pelipohjaiset ratkaisut. Hän korosti, että selvitysten mukaan terveystiedon käyttö matkapuhelinten avulla on tuplaantunut parissa vuodessa eikä vastaavaa kasvua ole nähty millään muulla liiketoiminnan alalla länsimaissa. Toisaalta seuduilla, joilla terveyspalveluja on niukasti saatavilla, kuten Afrikassa, hän uskoo, että mobiilisovelluksilla voidaan jakaa elintärkeää terveystietoa, joka muuten jäisi ihmisten ulottumattomiin.

Työpaikoilla jo käytössä olevista peleistä hän esitteli muun muassa sellaisen, jota pelaamalla yrityksen joukkue voi kohentaa kuntoaan, saada pisteitä suorituksistaan, motivoida toisiaan, kilpailla muita tiimejä vastaan ja saavuttaa tuloksia, jotka voivat saada vakuutusyhtiö alentaa vakuutusmaksujaan. Tällaiset ratkaisut luovat aivan uudenlaisia liiketoimintamalleja, Kolk korosti.

Trendinä hänen mukaansa on, että rahoittajat eivät halua enää rahoittaa terveysalalle uusia laitteita, vaan mieluummin rahoitusta annetaan erilaisten digitaalisten sovellusten kehittämiselle. Kolk uskookin, että seuraavien 10-20 vuoden aikana uusia sovelluksia syntyy erityisesti terveydenhuollon palveluiksi.

Huhtikuussa Helsingissä keskitytään vientiin

Seuraava Hewenet-tapahtuma järjestetään 9.4. Helsingissä kansainvälisyys- ja vientiteemalla.

Päivän kestävässä seminaarissa alustaa FinlandCare-ohjelman projektijohtaja Eero Toiviainen tiiminsä kanssa. FinlandCare-ohjelman tavoitteena on edistää terveysmatkailua Venäjältä Suomeen ja tukea suomalaisen yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvointialan kansainvälistymistä.

Teemapäivän aikana vieraillaan myös yksityisessä Docrates-syöpäsairaalassa Ruoholahdessa.

Huhtikuun tapahtumaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki virolaiset ja suomalaiset alan toimijat, joita kiinnostaa palvelujen vienti ulkomaille.

Hewenet on Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yhteinen hanke, jonka rahoituslähde on Central Baltic Interreg IV A Programme 2007-2013 European Development Fund.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus KTL Jorma Pohtola, puh. 040 353 8269, sposti: jorma.pohtola(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hollanti on yksi yliopistollisen yrittäjyyden edelläkävijöistä EU:n alueella ja vierailun aikana oli mahdollista tutustua hollantilaisten yliopistojen ja korkeakoulujen parhaisiin käytäntöihin yrittäjyyden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edistämisessä.

Ensimmäisenä oli vierailu University of Twente:hen (Enshede), josta käytetään myös nimitystä yrittäjyysyliopisto kuvaamaan tiivistä yhteistyötä alueen ja yritysten kanssa. Yliopistolla on ollut iso rooli tekstiiliteollisuuden rapautumisen jälkeen nostaa alue yhdeksi Euroopan kasvukeskuksista ja kehitysintensiivisimmistä alueista. Yliopistolla on käytössään monipuolinen kokonaisuus yrittäjyyttä ja yritysyhteistyötä edistäviä koulutusohjelmia sekä palveluja. Näistä mainittakoon mm. NIKOS, VentureLab ja Kennispark. Esim. Kennispark:in puitteissa Twente:n yliopisto on keskittynyt yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen alueen elinkeinoelämän, muiden korkeakoulujen ja kaupungin kehitysorganisaatioiden kansa. Tavoitteena ei niinkään ole esim. patenteista saatavien tulojen maksimointi vaan enemmänkin laaja-alainen yrittäjyyttä vahvistava yhteistyö alueen kanssa monipuolisten kehitysprojektien muodossa.

Twenten yliopistossa (vasemmalta): Aard Groen, Pentti Mustalampi, Kalev Kaarna ja Tõnis Mets. (Kuva: Natalia Narits)

Seuraavaksi vierailtiin Eindhovenin teknologiayliopistossa, jossa perehdyttiin yliopiston innovaatio- ja yrittäjyyspalveluihin. Kuten Twentessä niin myös täällä yhteistyö alueen yritystoiminnan ja kaupungin kanssa korostui mm. pitkälle viedyn Brainport Development –konseptin muodossa. Brainport on yksi kolmesta Hollannin tärkeimmistä aluekehityspilareista, muiden ollessa keskittyminen meritieyhteyksiin Rotterdamissa ja lentoliikenteen mahdollisuuksiin Amsterdamissa. Yhtenä painopisteenä oli vahvistaa kasvuyrittäjyyttä terveysteknologian alalla.

Eindhovenin yliopistossa. (Kuva: Natalia Narits)

Rotterdamissa tutustuttiin RDM Campus:een, jolla on samaten vahva yhteistyö paikallisten muiden asteiden koulujen, kaupunki- ja alueviranomaisten sekä paikallisten yritysten kanssa. RDM:ssä toteutetaan lukuisia isoja alueellisia meriliikenteeseen ja satamalogistiikkaan liittyviä hankkeita yhteistyössä em. partnereiden kanssa yhdistäen myös eri koulutusalat ja kouluasteet. Nämä hankkeet hyödyntävät koko alueen kehitystä ja työllisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vierailu RDM kampuksella Rotterdamisa. (Kuva: Natalia Narits)

Lisäksi tutustuttiin vielä Utrechtin yliopiston varsin tuoreeseen yrittäjyyskeskukseen. Utrecht on klassinen yliopisto lukuisine nobelisteineen ja on nyt käynnistänyt uuden yrittäjyyskeskuksen vahvistamaan yrittäjyyden ja yritysyhteistyön roolia perinteisessä yliopistossa. Erityisesti lääketieteen sovellukset ovat olleet yritysyhteistyössä merkittävimmässä roolissa.

Ryhmä kokoontuneena Utrechtin yliopiston kampuksella. (Kuva: Marcis Avenitis)

Matkan aikana osallistujat saivat paljon tietoa parhaista yrittäjyyskasvatuksen käytännöistä ja yrittäjyyden tukemisesta Hollannissa sekä uusia ideoita hankkeen pilottikoulutuksen ja muiden hankkeen toimenpiteiden suunnittelua varten.

Tapahtuma on osa CB ENTREINT hanketta, joka saa rahoitusta Interreg IVA 2007-2013 -ohjelmasta (EAKR) ja kansallisena rahoittajana toimii Varsinais-Suomen liitto.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Natalia Narits, puh. +358405638453 ja sposti: natalia.narits(at)aalto.fi

Kurki ryhtyi yrittäjäksi 1970-luvun taitteessa vasten kaikkia aiempia ajatuksiaan ja aloitti yritystoiminnan alhaisin riskein tehden töitä kotoa käsin. Aiemmin Kuusisen tavaratalossa yritysvaatetuspalveluissa työskennelleen Marja Kurjen alkuperäinen liikeidea ei suinkaan ollut huivit, solmiot tai asusteet, vaan suomalaisten käsintehtyjen tuotteiden vienti maailmalle. Vuosi ahkeraa työskentelyä ja ulkomaanmatkailua riitti vakuuttamaan Kurjen ideansa kannattamattomuudesta. Hän päätti jättää käsintehdyt tuotteet sikseen ja palata takaisin alueelle, jonka hän tiesi osaavansa; vaatteiden suunnitteluun ja teettämiseen yritysasiakkaille. Kurki suunnitteli useille eri yrityksille virka-asuja ja liitti asusteiksi huiveja ja solmioita, jotta ne soveltuisivat paremmin kaikenikäisille työntekijöille.

Tuolloin arvokkaat silkkisolmiot ja – huivit kuuluivat vain ranskalaisten muotitalojen, kuten Chanelin tai Hermèsin tuotevalikoimiin, ja valtaosa tarjonnasta valmistettiin polyesterista. Marja Kurki ajatteli tuolloin, kuinka upeaa olisi tuoda silkkituotteet myös suuremman yleisön saataville. Kun silmään osui artikkeli Suomen solmimasta verovapaan kaupan sopimuksesta Kiinan kanssa vuonna 1979, nainen marssi matkatoimistoon ostamaan lentoliput Kiinaan. Omatoimimatka suuntautui Kantoniin alan messuille, joista Kurki muistelee saaneensa tiedon matkatoimiston avustuksella. Messuilta löytyi Shanghai Silk Branch, joka oli ainoa kansainvälisestä kaupasta kiinnostunut kiinalainen valmistaja. Marja Kurjelle tarjoutui mahdollisuus alkaa tuoda silkkisiä huiveja ja solmioita Suomeen järkevin hinnoin.

Suuremmat päätökset ovat aina olleet Marja Kurjelle helpompia kuin pienet. Jo yrittäjäpolkunsa alussa Kurki teki kolme suurta päätöstä; yrittäjäksi lähteminen, alkuperäisin liikeidean hylkääminen sekä Kiinaan suuntaaminen vuonna 1979. Yksittäisistä riskeistä suurimmaksi hän mainitsee ensimmäisen tilauksen Kiinasta. Päätöksentekokyvyn on sanottu liittyvän Kurjen omaamaan suureen määrään tunneherkkyyttä ja intuitiota. Itse Kurki uskoo myös hituseen onnea matkan varrella.

Kiinasta tuodut raakasilkkihuivit ja - solmiot suunniteltiin alusta asti itse, koska kiinalaiset kuvioinnit olivat liian vieraita suomalaiseen makuun. Keskeinen kriteeri taideteollisessa suunnittelussa Kurjen mukaan on muistaa yhdistää taide teolliseen valmistukseen myös todellisuudessa; tuotetta on pystyttävä valmistamaan teollisesti. Marja Kurki ei pidä itseään enempää taiteilijana, taideteollisena suunnittelijana kuin yrittäjänäkään. Sen sijaan hän kokee omaavansa joukon pieniä lahjakkuuksia, jotka tasapainottavat ja täydentävät toisiaan. Yrittäjyydessä hän pitää tärkeänä maltillisia riskejä, rohkeutta, päätöksentekokykyä, terveen järjen käyttöä ja työniloa. Hän haluaa myös muistuttaa siitä, että myös pieni voi olla kaunista.

Kysyessä Marja Kurjen rakkainta tuotetta, hänen on vaikea sellaista nimetä, mutta mieleen on kuitenkin jäänyt Nobel Biocarelle suunnittelemat huivi ja solmio, joka on ollut ainoa toimeksianto johon hän on saanut täysin vapaat kädet. Ne on suunnitellut puhtaasti taiteilija Marja Kurki.

Marja Kurki palaa Mikkeliin Osaaminen liiketoiminnaksi-valmennukseen huhtikuussa kertomaan markkinoinnista. Lähtökohtana ei tulisi olla hyvä tuote vaan loistavat tuote ja jos sinulla on sellainen, pitää se kertoa myös muille. Oma tietämys loistavuudesta ei riitä.

Katri Liekkilä