Sorin Sirkus on mukana kehittämässä sosiaalista sirkusta
15.12.2011
Tamperelainen nuorisosirkus Sorin Sirkus on mukana ESR:n Vaikuttava Sirkus –hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää metodeja, joilla voi todentaa, miten sirkus lisää nuorten hyvinvointia. Samaan aikaan sirkus hakee Pienyrityskeskuksen hallinnoimasta Kolmas lähde -ESR-koordinaatiohankkeesta vinkkejä erilaisten uusien hyvinvointipalvelujen tuotteistukseen.
Vuonna 1985 perustettu Sorin Sirkus tunnetaan huikeista esityksistään ja laajasta sirkusopetuksestaan.
Ihmispyramideihin ja kireällä nuoralla taiturointiin aikoinaan erikoistunut Tytti Vesamäki on ohjannut eri-ikäisiä harrastajia vuosia. Tällä hetkellä hän myös käynnistelee projektivastaavana Vaikuttava Sirkus -hankkeen toimintaa.
Tytti Vesamäki kuvassa keskellä
"Kehitämme sosiaalista sirkusta, joka pitää sisällään esimerkiksi vision siitä, että voisimme tuottaa hyvinvointipalveluja, joita vaikkapa kunta voi ostaa. Suomessa sosiaalinen sirkus on terminä varsin uusi, vaikka esimerkiksi Hollannissa sitä on toteutettu yli 60 vuotta. Kyse on sellaisen sirkuksen tekemisestä, missä tavoittaa kaikenikäiset kohderyhmät ja missä päätavoite ei liity sirkusteknisiin asioihin."
Sirkusharrastus ehkäisee syrjäytymistä
Sorin Sirkuksen perustoiminnassa on mukana 350 lasta ja nuorta.
Sosiaalinen sirkus voi laajentaa sirkuksen tekijöiden joukkoa.
Lähihoitajaksi valmistunut Vesamäki kuvaa sosiaalista sirkusta työkaluksi, jonka avulla erilaiset ryhmät voivat saavuttaa omia tavoitteitaan.
"Kun sirkusta tehdään vaikkapa asperger-nuorten kanssa, tekemisessä on erilaisia piilotavoitteita. Sirkus voi parantaa nuorten itseilmaisua ja helpottaa toimimista ryhmässä. Sirkusta voi tuoda erityislapsille osaksi esiopetusta. Joustavassa perusopetuksessa oleville nuorille eli jopo-nuorille sirkus voi olla keino lisätä itseluottamusta, sisua ja tuoda positiivista asennetta. Sirkus on väline, joka ei rajaa ketään ulos."
Sorin Sirkuksessa mietitään parhaillaan, minkälaisia palvelutuotteita sosiaalisen sirkuksen ympärille voisi kehittää. Tuotteistuksessa auttaa Kolmas lähde -hankkeen marraskuussa käynnistämä Polku-koulutus.
"Kohderyhmänä olisivat lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Sosiaalinen sirkus on ennaltaehkäisevää ja osin korvaavaa.
Kyse ei ole terapiasta, vaikka sirkus onkin terapeuttista ja voimaannuttavaa."
Kolmas lähde -hankkeen koulutuksesta vinkkejä
Kolmas lähde -hankkeen Polku–koulutuksen lähijaksolla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa marraskuun lopussa Vesamäki innostui.
"Koulutus oli monin verroin hyödyllisempi, kuin olin odottanut.
Päällimmäiseksi jäivät ajatukset yksityiskohtaisten palvelutuotteiden kehittämisestä eli jäin miettimään asiakkaiden tarpeita ja minkälaisilla tuotteilla niihin voisi vastata."
Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi ovat asioita, joita hän pohdiskelee päivittäin.
"Kun mietin vaikkapa mainostekstejä, tekstin pitää olla erilaista rahoittajille, taustaorganisaatioille ja osallistujille."
Myös järjestökentän moninaisuus herätteli sirkuksen erityispiirteisiin.
"Koulutusryhmällä oli valtavan suuri arvo, sain kontakteja ja caseja pystyi pohtimaan yhdessä syvemmin. Mukana oli liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen ihmisiä. Tavallaan sirkus on kaikkien näiden keskellä."
Polku-koulutusta hän suosittelee mielellään myös muille.
"Minusta koulutus sopii hyvin kenelle tahansa, joka miettii hyvinvointipalvelujen tuotteistamista. Koulutus on käytännönläheistä, eikä se vaatinut paljoa taustatietoa, vaan kärryillä pysyi hyvin."
Seuraava koulutus helmikuussa Tampereella
Kolmas lähde Polku-koulutukset on räätälöity kulttuuri-, liikunta ja nuorisoalojen yhdistyksissä hyvinvointipalveluja toteuttaville.
Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja jäsentää oman hyvinvointipalvelunsa erottumiskykyiseksi, käyttäjälähtöiseksi ja helposti ymmärrettäväksi tuotteeksi.
"Yhteiskunnallisten palvelujen tuotantoon etsitään parhaillaan uusia ratkaisuja. Tämä tuo yksityisille yrityksille varmasti lisätilauksia.
Yhdistykset voivat puolestaan tuoda ratkaisuja niille palvelutuotannon alueille, joihin normaali yritystoiminta ei ulotu. Meidän vahvuutemme Pienyrityskeskuksessa on antaa yhdistysten käyttöön Aalto-yliopistossa oleva liiketoimintaosaaminen. Yliopistona meillä on myös tilausta tutkia meneillään olevaa murrosta ja hankkia kokemuksia erilaisista kokeiluista yhdessä eri osapuolten kanssa", tutkimusjohtaja Jari Handelberg kuvaa.
Polku-koulutusjaksot kestävät kukin 2,5 päivää. Koulutuksia järjestetään eri paikkakunnilla, ja ne ovat maksuttomia. Mukaan on valittu 30 osallistujaa, joista puolet kehittää taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja ja toinen puoli liikunta- ja nuorisopuolella vastaavia palveluja. Mukana on myös muutama kylätoiminnan sekä maahanmuuttajatyön kehittäjä. Kaikilla on taustallaan paikallinen tai alueellinen yhdistys.
Kolmas lähde koordinoi ESR-kehittämisohjelmaa "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2011". Parhaillaan on menossa uusi kolmivuotinen hankekausi, josta on jäljellä vielä kaksi vuotta.
Kolmas lähde -hankkeen kulttuuriosiota vetää projektipäällikkö Nelli Koivisto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa, liikunta-alaa Taneli Tiilikainen Suomen liikunta ja Urheilu ry:ssä, nuorisoalaa Arsi Veikkolainen Allianssi ry:ssä ja tiedottaja Pirita Tolvanen työskentelee Pienyrityskeskuksessa. Lisäksi mukana on hämeenlinnalainen Sosiaalikehitys Oy erityisesti hankkeen arviointi-, selvitys- ja tulosten juurruttamistyössä.
Hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskus OKM:n kehittämisohjelmasta.
Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Kolmas lähde -hankkeen kulttuurin projektipäällikkö Nelli Koivisto, puh. +358 50 315 2163, sposti: nelli.koivisto(at)aalto.fi, www.kolmaslahde.fi
 |
 |
 |
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva: Nelli Koivisto
