Yrittäjyyskasvatus tekee läpimurtoa kouluihin

26.04.2012

”Oppilaitoksissa kaivataan yrittäjämäistä toimintatapaa, joka aktivoi opiskelijoita ja tukee heitä tarttumaan asioihin tavoitteellisesti”, yrittäjyyden dosentti Tarja Römer-Paakkanen sanoo.

Römer-Paakkanen on opettanut vuodesta 2004 yrittäjyyttä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa, missä yrittäjyys sisältyy liiketalouden opintosuunnitelmaan ja opintoja tarjotaan myös muissa koulutusohjelmissa opiskeleville. Hän on myös ohjannut Jyväskylän yliopistolle väitöskirjoja tekeviä opettajia.

"Emme halua pyörittää erillistä yrittäjyyslinjaa niille, joista tulee joka tapauksessa yrittäjiä. Pikemminkin haluamme säteilyttää kaikille opiskelijoille yrittäjyyttä, mikä on vaikeampi asia toteuttaa."

Oppilaitoksessa on jo vuosia ollut aktiivista esihautomo- ja yrityshautomotoimintaa ja opiskelijat ovat osuuskuntia.

"Tälläkin hetkellä meillä on eri kampuksilla omat esihautomotilat ja kaikkia opiskelijoita palveleva Start-up school -projekti, joka järjestää muun muassa yrittäjyysleirejä. Esihautomot ja Start-up School ovat matalan kynnyksen toimintamalleja, joita voi toteuttaa oppiainerajat ylittäen."

 

DSC_0305_verkko.jpg

Koulussa opittu yrittäjämäisyys voi jopa vauhdittaa opiskelijan valmistumista.

"Tavoitteellisesti toimiva tarttuu asioihin ja saa päättötyönsäkin ajallaan valmiiksi."

Yrittäjyys on kuulunut Römer-Paakkasen perheen arkeen 28 vuotta. Kauppiasmies lopetti K-kauppansa 90-luvun lamassa, mutta perheyritys on jatkanut toimintaansa sieltä lähtien kaupan alalla.

"Yrittäjyyteen ei kannata lähteä soitellen sotaan -tyyliin. Erilaiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät voisivat olla paras vaihtoehto suurimmalle osalle ihmisiä."

Opiskelijoillekin hän muistuttaa käytännönläheisestä tavasta kokeilla yrittäjyyttä.

"Ei heti tarvitse miettiä tehtaan rakentamista, yrittää voi muun ohella ja katsoa mihin se vie. Kunhan tekee asioita tietoisesti ja muistaa, miten peruutusvaihteen saa päälle. Nyt kun kasvuyrittäjyydestä puhutaan paljon, pitäisi hyväksyä myös pienet askeleet ja kasvutavoitteet. Yrittäjyydessä on paljon välimuotoja ja ihmisen tavoitteetkin muuttuvat."

YKOONTI arvioi hankkeita

Yrittäjyyskasvatushankkeiden hankkeiden arviointityötä on valtakunnallisesti tehty syksystä 2010 alkaen. Tulokset alkavat näkyä ja niiden voi sanoa olevan varsin mairittelevia, kuvaa koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen. YKOONTI tutkii vuosina 2000–2010 toteutettuja, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia yrittäjyyskasvatushankkeita. Arvioitujen hankkeiden ESR rahoituksen yhteissumma oli 18,5 miljoonaa euroa.

"Yrittäjyyskasvatushankkeita tehdään todella paljon kaikilla tasoilla ja alueilla. On tärkeää käydä hankkeita järjestelmällisesti läpi. Usein jäljelle jää vain käytänteitä kohtalaisen suppealle alueelle. Hankkeet kaipaavat lisää näkyvyyttä ja laajempaa yhteistyötä" kuvaa Römer-Paakkanen

"Yrittäjyyskasvatukseen liittyy liki infoähkyä. Tekeillä on paljon ja on monia osa-alueita, joita kannattaisi tutkia lisää. Tutkijaverkostoissa jaamme ilosanomaa, ja lisää ihmisiä mahtuu hyvin mukaan."

YKOONTI -hankkeessa tavoitteena on moninäkökulmaisuus.

"Mukana on toimijoita niin monilta eri puolilta ja moninaisista hankkeista, että väkisinkin erilaisia näkökulmia tulee esille koko ajan."

"Tutkijan täytyy tehdä monia asioita yhtä aikaa, uskottava siihen mitä tekee ja osattava myydä tutkimusideansa. Hän tekee tiimityötä, jakaa asioita ja ohjauskin tapahtuu tiimissä."

Yrittäjyyskasvatuksen professori Jaana Seikkula-Leino muistuttaa, että yrittäjyyskasvatuksen arviointi on perinteisesti mielletty vaikeaksi.

"YKOONTI on suunnannäyttäjä paitsi yrittäjyyskasvatuksen sisällölliseen kehitykseen myös siihen, miten yrittäjyyskasvatukseen voi ja tulee liittää arviointia."

Hänen mielestään hanke on onnistunut, kun toiminta juurtuu organisaatioon.

"Uutta hanketta käynnistettäessä tulisi pohtia tarkennetummin sitä, mitä toimintamme on, kun hanke päättyy. Miten tavoitteet etenevät eteenpäin, kun hanke päättyy? Olen itse huomannut, että tätä asiaa ei ole välttämättä riittävästi pohdittu jo hankkeen aikana."

Yrittäjyyskasvatus juurtuu oppilaitoksiin

Hankkeen projektipäällikkö, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen tekee itsekin parhaillaan yrittäjyyskasvatuksesta väitöskirjaa. Hän on ollut vaikuttunut eri hankkeiden tuloksista.

"Yrittäjyyskasvatus on nyt selkeästi vahvemmin osa oppilaitosten opetussuunnitelmia, on syntynyt uusia koulu –yritys–yhteiskunta verkostoja, löytynyt välineitä luovaan ongelmanratkaisuun ja uudet pedagogiset mallinnukset ovat avautuneet toimijoille ja jalkautuneet oppilaitoksiin."

"Opettajataustaiset vastaajat kokivat, että he antavat nyt enemmän tilaa oppilaiden aloitteellisuudelle, luottavat enemmän ja sallivat jopa epäonnistumisia. Epäonnistuminenhan kuuluu osana yrittäjyyden oppimiseen."

Myös alueellisia eroja näkyi siinä, mitä yrittäjyyskasvatushankkeilla tavoiteltiin.

"Itäsuomalaiset painottivat enemmän kovia tavoitteita eli puhtaasti oman yrityksen perustamiseen tähtääviä toimia ja kokivat, että yrittäjyyden sanomaa pystytään levittämään. Länsisuomalaiset hankkeet taas painottuivat enemmän yrittäjyyspedagogiikkaan ja uudenlaiseen oppimiseen."

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Y-KOONTI on valtakunnallinen Opetushallituksen Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa -kehittämisohjelman hanke. Hanke alkoi syyskuussa 2010 ja jatkuu lokakuun loppuun 2012.

131274_OPH_hankelogo.jpg

Takaisin

Bookmark and Share