Julkisen tiedon vapautuminen kasvattaa pk-yritysten liikevaihtoa
19.06.2012
”Pienet innovatiiviset suomalaisyritykset voivat kehittää jo alle vuodessa uusia tuotteita ja palveluita ja laajentua kotimaan markkinoilla, kun ne saavat käyttöönsä julkisesti tuotettua tietoa maksutta ja helposti käytettävissä olevassa muodossa. Euroopassa julkisen tiedon vapautuminen on kasvattanut sitä hyödyntävien toimialojen yritysten liikevaihtoa keskimäärin 17 prosentilla vuodessa”, vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta sanoo.
Suomessa tuotetaan julkisin varoin muun muassa paikka-, sää-, väestö- ja yritystietoa. Hallitus teki maaliskuussa 2011 periaatepäätöksen, että julkisen sektorin tuottaman tietoaineksen on oltava avoimesti saatavilla ja uudelleen käytettävissä.
Suomessa julkisen sektorin hallinnoimat tietovarannot ovat laajat, kattavat ja korkeatasoiset. Tiedon vapautuminen tapahtuu nyt portaittain. Julkisen sektorin toimijoiden on määriteltävä, mitä tietoja avataan, minkälaisessa muodossa ja minkälaisille teknisille alustoille. Yrityspuolella suuria odotuksia kohdistuu muun muassa paikkatietoon, säätietoon, väestötietoon ja yritystietoon.
"Suurin hyöty saadaan yleensä, kun viranomaiset avaavat kaikki tietolajit. Esimerkiksi Maanmittauslaitos on vapauttanut runsaasti julkisesti tuotettua tietoa. Väestörekisterikeskus on myös aloittanut tiedon vapauttamisen yrityskäyttöön. Sen sijaan esimerkiksi Ilmatieteiden laitos on vielä odottavalla kannalla. Tilanne luonnollisesti helpottuisi, jos kaikilla julkisen tiedon tuottajilla olisi sitä varten budjettirahoitusta", Kiuru kuvaa.
Nyt valmistunut Pienyrityskeskuksen koordinoima Tekes-rahoitteinen tutkimus vahvistaa käsitystä, että pienet innovatiiviset suomalaisyritykset odottavan julkisen tiedon vapautumisen kasvattavan liikevaihtoaan.
"Euroopassa on selkeää faktaa siitä, että pk-yritykset ovat hyötyneet eniten julkisen tiedon vapauttamisesta. Ne pystyvät kehittämään nopeasti monipuolisia tuotteita ja palveluita, kun julkinen tieto on helposti niiden saatavilla. Nyt monet yritykset käyttävät kansainvälisiä ilmaispalveluita, ja silloin vaarana voi olla, että tiedossa mahdollisesti olevat virheet kertautuvat ja leviävät."
Pienyrityksen kasvu voi tuplaantua
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä pienimmät odottivat, että julkisen tiedon vapautuminen niiden käyttöön voisi tuplata niiden työpaikat muutamassa vuodessa.
"Yritykset uskovat, että julkisen tiedon vapauttaminen synnyttää uusia yrityksiä, lisää yritysten halua innovoida sekä kehittää ja parantaa tuotteitaan ja palveluitaan nopeasti. Tässä on suuri potentiaali. Mielenkiintoista oli, ettei toimialakohtaisia eroja juuri näkynyt. Mukana olleista yrityksistä 75 prosentilla oli tietotuotteita ja samat yritykset myös käyttivät julkisten tiedontuottajien tuotteita. Suurimman hyödyn ovat saaneet ne, jotka ovat välittömästi ryhtyneet käyttämään tietoja."
Yksi vapautuvista tiedoista on paikkatieto. Sen määrittelyyn Pertti Kiuru toivoisi täsmällisyyttä.
"Kaikki tieto, kuten väestöä, säätä, liikennettä tai yrityksiä koskeva, liittyy samalla myös johonkin paikkaan eli tieto on aina määritelty myös paikallisesti. Paikkatiedossa kuvataan jotakin tietoa tietyssä paikassa. Toinen läpi kaiken substanssitiedon menevä määre on aika. "
Myös yritystieto kuuluu vapautettavan tiedon piiriin.
"Nyt yritystiedosta pitää yleensä maksaa. Tietoa on toki saatavilla, mutta se ei välttämättä ole niin hyvälaatuista kuin julkinen tieto, vaan rajatumpaa. Iso kysymys onkin, minkälaista ilmaisen tiedon pitäisi olla. Usein raakatiedon käsittely voi olla monimutkaista ja vaatia erilaisia ketjuja."
Jotta raakadatasta voi syntyä liiketoimintaa, yritysten pitää saada julkinen tieto käyttöönsä käyttäjäystävällisessä muodossa, toimitusvarmuuden pitää olla tasainen ja tiedon on oltava helposti löydettävissä.
"Puolet vastaajista piti maksuttomuutta tärkeänä. Erityisen tärkeä se oli pienille yrityksille."
Missä vaiheessa raakadata muuttuu maksulliseksi?
Kiuru kuvaa, että ketjuihin voivat kuulua raakadatan tuottajien lisäksi tiedon jatkojalostajat, tiedon tuotteistajat ja lopulta tiedon käyttäjät.
"Julkisen tiedon käyttöehdot ovat epäyhtenäiset, joten ne kaipaavat yhtenäistämistä. Maailmalla on käytössä erilaisia malleja, joiden mukaan tieto on ilmaista tiettyyn rajaan saakka tai kun käytössä on tietynlaisia rajapintoja."
Oleellinen kysymys on myös se, kuka tiedosta lopulta rahastaa tuotteina ja palveluina.
"Ainakin jatkojalostajan ja tuotteistajan välillä tiedolle tulee hinta. Olellista onkin miettiä, kuka tekee mitäkin. Mikä on tiedon saatavuus, miten jalostettua tietoa hinnoitellaan ja miten sitä voi lisenssoida, jos raakatieto on maksutonta? Tähän liittyy myös useita eri lakeja, kuten tekijänoikeuslakeja. Etenkin tiedon jakaminen verkossa on ongelmallista."
Jo vuonna 2006 arvioitiin, että EU:ssa ja Norjassa julkisen tiedon ympärille syntyvän liiketoiminnan arvo olisi yhteensä noin 27 miljardia euroa. Myös Yhdysvalloissa julkisen tiedon ympärille on syntynyt merkittävää yritystoimintaa.
"Siellä liittovaltion tuottama julkinen tieto, raakadata, on ollut ilmaista. Se on synnyttänyt valtavan yritysmassan, joka jatkojalostaa tietoa omille asiakkailleen. Pohjoismaista esimerkiksi Norjassa säätiedot on vapautettu."
Seurantatutkimukselle olisi tilausta
Kyselytutkimukseen vastasi yli 530 yritystä etupäässä Etelä- ja Länsi-Suomesta. Tutkijat myös haastattelivat seitsemää pientä innovatiivista yritystä sekä seitsemää keskisuurta tai suurta yritystä.
Vastanneista yrityksistä liki 300 hyödyntää julkista tietoa, 100 käyttää tätä tietoa ja vain 150 ei ole vielä hyödyntänyt saati käyttänyt.
"Tietoa hyödyntävät yritykset arvioivat pystyvänsä kasvattamaan työpaikkojensa määrää tiedon vapautuessa enemmän kuin tietoa käyttävät. Tutkijan näkökulmasta olisi kiinnostavaa seurata, miten suomalaisyritykset lopulta saavat hyödynnettyä julkisen tiedon vapautumisen omassa liiketoiminnassaan. Seurantatutkimusta tarvitaan."
Pienyrityskeskus koordinoi Tekesin rahoittamaa "Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaali suomalaisissa yrityksissä" -tutkimushanketta, jossa olivat mukana Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitos ja Diges ry. Tutkimus liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa ovat mukana myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Helsingin yliopisto ja Free University of Amsterdam.
Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, vanhempi tutkija Pertti Kiuru, sähköposti: pertti.kiuru(at)aalto.fi
Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
