Fiksu pitää huolta älyllisestä kunnostaan
21.06.2012
Älyllisesti hyvässä kunnossa oleva ihminen sopeutuu muutokseen, pystyy kohtaamaan jatkuvasti kasvavia älyllisiä haasteita, oppii ketterästi, tekee päätöksiä, ratkaisee ongelmia, sietää stressiä, hallitsee tunteitaan ja selviää muutoksista, tekniikan tohtori, dosentti Leenamaija Otala kertoi salilliselle Pienyrityskeskuksen asiakkaita Mikkelissä ennen juhannusta.
Samaan aikaan, kun työelämä kuormittaa ja jatkuvia muutoksia on pakko sietää, ihmisiltä odotetaan myös oivalluksia, luovuutta ja innovaatiokykyä. Yhtälö on mahdoton, ellei ihminen opi pitämään huolta aivoistaan.
"Hyvässä älyllisessä kunnossa olevalla ihmisellä on mahdollisimman suuri määrä hermosoluja ja aktiivisia kytkentöjä eli muistijälkiä. Hänen aivoissaan myös välittäjäaineet ovat tasapainossa", Otala muistuttaa.
Älyllistä kuntoaan voi kartuttaa, kun pitää terveydestään huolta, opettelee koko ajan uutta, viettää toimeliasta vapaa-aikaa, opettelee hallitsemaan stressiään, syö terveellisesti, liikkuu monipuolisesti, pitää yllä sosiaalisia suhteita muihin ihmisiin, käyttää aikaansa järkevästi ja osaa jättää tilaa myös joutilaisuudelle ja huville.
"Tutkimusten mukaan taide lisää tervettä elämää 2-3 vuodella, sillä taidekokemukset lisäävät kytkentöjä, jotka ovat luovuuden ja luovan ongelmanratkaisun edellytys. Uni taas siivoaa ja huoltaa aivoja, korjaa stressin aiheuttamia vaurioita, tukee oppimista ja auttaa luomaan uusia muistijälkiä. Paras tapa säilyttää tiedollisiä kykyjään 40. ikävuoden jälkeen on kuitenkin kävellä."
Asiantuntijuus karttuu iän myötä, mutta se myös vanhenee nopeammin kuin ennen.
"Iän myötä syvällinen asiantuntijuus lisääntyy ja tulee kiteytynyttä ymmärrystä. On tärkeää säilyttää eri-ikäisenä palo johonkin asiaan, josta on kiinnostunut."
Stressiä voi luoda ja torjua itse
Pitkäaikainen stressi syöttää aivoihin stressihormoneja ja kuluttaa energiaa, jolloin välittäjäaineiden tasapaino järkkyy. Kun muistirakenteet ja aivosolut tuhoutuvat, aivot alkavat kutistua. Stressin ja mielen hallinta on nykyään yksi työelämän tärkeistä taidoista.
"Meditaatio eli mietiskely on tullut monille työpaikoille myös täällä Suomessa. Sen avulla ihmiset oppivat keskittymään kulloiseenkin työtehtävään, huomiokyky paranee, tunne työn hallinnasta lisääntyy ja intensiivisen uppoutumisen flow-kokemuksia tulee lisää. Myös työmuisti paranee ja yhteisöllinen älykkyys lisääntyy."
Ihminen kaipaa myös yhdessä oloa muiden kanssa.
"Sosiaalisia suhteita kannattaa vaalia. Vuorovaikutus on elinehto aivojen hyvinvoinnille, se vähentää stressiä ja toimii tehokkaana palauttajana. Sosiaalisen hylkäämisen ihminen kokee usein myös fyysisenä loukkaantumisena ja sosiaalisena kipuna. Sosiaalisten suhteiden puute sairastuttaa."
Oman työn ja mielen johtamistaidoista löytyy työkaluja työelämän haasteisiin.
"Kannattaa selkeyttää tavoitteet ja omat arvot, tehdä ne näkyviksi, toimia eettisesti ja kurinalaisesti, harjoittaa tunneälyä ja opetella hallitsemaan etenkin negatiivisia tunteita."
Oman työn johtaminen sujuu, kun keskittyy tärkeimpiin tehtäviin ensin, ei yritäkään tehdä useita asioita samaan aikaan, ajoittaa työt järkevästi vireystilansa mukaan, karsii häiriötekijät, pitää taukoja 2-3 tunnin välein, huolehtii omasta energian saannistaan, pyrkii flow-tilaan, lepää ja nukkuu riittävästi ja huolehtii omasta palautumisestaan.
"Älyllistä kuntoa tukevalla työpaikalla työtilat on tehty työn tarpeiden mukaan, turha stressi on karsittu, tekniikka tukee yhdessä tekemistä ja oppimisen jakamista, ihmiset oppivat uusia työtaitoja, terveydestä huolehditaan ja mielen hallintaa harjoitellaan."
Aivot hyötyvät positiivisesta ajattelusta.
"Kun ihmisellä on positiivinen tunnereaktio, hän ajattelee sujuvammin, oppii nopeammin ja on luovempi. Silloin syntyy enemmän ideoita, erilaisia näkemyksiä, parempia päätöksiä ja tuloksia."
Y- ja Z-sukupolvi pakottavat työpaikkoja uusiutumaan
Y-sukupolvi eli 80-90 -lukujen taitteessa syntynyt nettisukupolvi haastaa työelämän tapoja toimia. Nuoret arvostavat globaalia yhtenäiskulttuuria ja ovat perhe- ja yksilökeskeisiä samaan aikaan.
"Esimiesten pitäisi muistaa, että nuoret hakevat yhteisöllisyyttä. Luokattoman lukion käyneinä heillä ei enää ole luokkakavereita, joten he saattavat hakea yhteisöllisyyttä työpaikalta. Heidän aivonsa muotoutuvat vielä 25-vuotiaksi. He sitoutuvat tehtäviin, eivät työnantajaan. Työn sisältö on heille ykkönen."
Y-sukupolvea voi motivoida arvostamalla heidän osaamistaan.
"Nuoret haluavat, että heitä arvostetaan osaajana, joka hallitsee työn ja saa yhä kiehtovampia haasteita. Hän haluaa päättää työhönsä liittyvistä asioita itse ja kokea kuuluvansa hyvään ryhmään, jossa on paljon osaajia. He haluavat myös oikeudenmukaista kohtelua ja ennustettavuutta johtamiseen eli varmuuden siitä, että johtaja reagoi samoin tänään kuin huomenna. Nuoret voivat uupua kuten muutkin, jos innostus vie heidät liiaksi mennessään, eivätkä esimiehet huomaa sitä."
Leenamaija Otala kannustaa työpaikoilla nostamaaan hyviä asioita tekeviä ihmisiä esille.
"Ihmiset, jotka työskentelevät eettisten arvojensa mukaan, ovat tehokkaampia, sitoutuneempia ja luovempia. Parhaat organisaatiot kehittävät itse itsestään brändiä, edistävät luottamusta ja viestintää ja innostavat hyviin suorituksiin. Siinä kun hyviä tekoja nostetaan esiin yhteiskunnassa, niitä pitäisi nostaa esille myös työpaikoilla ja valita hyvän työn sankareita."
Otalan alustus herätti ennätysmäisen keskustelun. Mukana ollut taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM Metsästä työskentelee noin 30 osaajan työyhteisössä Joroisissa.
"Tilaisuus oli aivan loistava. Meillä on töissä eri-ikäisiä ihmisiä. Esimiestyö on haastavaa, mutta meillä ihmiset nauttivat selvästikin siitä, että olemme niin erilaisia. On tärkeää ymmärtää aivojen toimintaa ja koen tärkeäksi ymmärtää myös nuorten maailmaa."
Esimiesvalmennukset alkavat Mikkelissä ja Savonlinnassa lokakuussa
Tuoretta ruutia omiin esimiestaitoihin voi hankkia Pienyrityskeskuksen valmennuksissa syksyllä. Mikkelissä ryhmä starttaa 17.10. ja Savonlinnassa 18.10.
Valmennuksessa käydään läpi keinoja innostaa ryhmää, puretaan motivaation ja innostuksen esteitä, otetaan talousasioita suunnittelun tueksi, syvennytään sisäiseen ja ulkoiseen asiakkuuteen, etsitään ratkaisuja EsimiesVoimalassa ja mietitään jatkotyöskentelyfoorumissa, miten esimiehenä voi kehittää omaa työpaikkaa.
Nyt toteutettu seminaari, teemapäivät ja esimiesvalmennukset ovat osa Uudistuva johtajuus -hanketta, jota rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
"Uutena hankkeessa alkavat yrityskohtaisesti räätälöidyt koulutukset, joita voimme toteuttaa eteläsavolaisten yritysten toiveiden pohjalta. Tämä on hieno mahdollisuus, joka yritysten kannattaa nyt hyödyntää", Eila Avelin sanoo.
Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Eila Avelin, sähköposti: eila.avelin(at)aalto.fi, puh. 044 5050 404 ja koulutuspäällikkö Leena Kivistö, sähköposti: leena.kivisto(at)aalto.fi, puh. 0400 568 608
 |
 |
 |
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
