Referenssit
Yritykset ja yritystoiminnan kehittäminen
Työvoimapolitiikka, työllistymisen mallit ja työelämän kehittäminen
T&K rahoitus ja ohjelmatoiminta
Sosiaalitalous ja kolmas sektori
Ohjelma- ja hanketoiminnan tuki
Toimialakohtaiset selvitykset ja arvioinnit
Yritykset ja yritystoiminnan kehittäminen
Kasvuyritysten seurantatutkimus (Tekes 2007-2008, -2013)
Tutkimuksen tavoitteena on mitata ja selittää innovatiivisten yritysten kasvua Tekesin asiakaskunnassa pitkällä 5 - 7 vuoden aikavälillä sekä arvioida nuorten innovatiivisten yritysten kohdalla myös uuden rahoitusinstrumentin vaikuttavuutta. Tämän tutkimuksen kohdeyritysjoukko koostuu Tekesin yritysasiakkaista, joiden Tekes-hankkeet päättyivät vuonna 2001 ja 2004 sekä nuorista innovatiivisista yrityksistä, jotka hakevat rahoitusta Tekesin vuoden 2008 alussa lanseeraaman rahoitusinstrumentin piiristä. Tutkimuksessa hyödynnetään eri kohderyhmien vertailuja verrokkiryhminä. Työn ensimmäinen vaihe kattaa vuoden 2008. Tarkoitus on jatkaa seurantaa noin 6 seuraavaa vuotta.
Selvitys yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksen vaikutuksista (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2005).
Yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksen vaikutuksia koskevassa selvityksessä täytettiin valtionavustuslainsäädännön vaatimus yritystukiohjelmien vaikuttavuuden, toimivuuden, tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista. Selvityksessä arvioitiin yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksella tuettujen hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tuotettiin taustatietoa kansainvälistymisavustusta koskevan ohjeistuksen tarpeisiin sekä avustuksen tarkoituksenmukaista kohdentamista varten.
http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C221DCF54118FE90C22570AC002ECCF3/$file/jul22mos_2005_netti.pdf
Selvitys pk-yritysten menestysedellytyksistä pääkaupunkiseudulla (Uudenmaan liitto, 2004).
Selvitystyö toteutettiin osana LEMPI Pääkaupunkiseutu -hanketta. Työssä kerättiin ja analysointiin olemassa olevaa tutkimustietoa yrittämisen ja yritystoiminnan sekä elinkeinoelämän menestystekijöistä. Tutkimuksen havainnot ja johtopäätöksiä yrittämisen ja yritystoiminnan menestysedellytyksistä koottiin pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämistä koskeviksi toimenpidesuosituksiksi. Suositukset laadittiin hyödynnettäväksi pääkaupunkiseudun työllisyys- ja elinkeinostrategioiden laadintatyössä
http://www.uudenmaanliitto.fi/modules/publishbank/julkaisupankki_files/219_yrittajyysjulkaisuC45.pdf
Sivutoiminen yrittäjyys ja sen kehittämismahdollisuudet (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2003).
Selvityksessä kartoitettiin haastatteluihin ja alan kirjallisuuteen perustuen sivutoimisen yrittäjyyden tilaa ja edellytyksiä Suomessa. Selvityksen kohteena olivat erityisesti yrittäjyyden motiivit ja kannustimet, toiminnan esteet sekä syyt siihen, miksi sivutoimiset yrittäjät eivät halua ryhtyä päätoimisiksi yrittäjiksi. Tutkimuksen lopputuloksena esitettiin johtopäätökset yrittäjyyden ja sivutoimisen yrittäjyyden kehittämismahdollisuuksista Suomessa.
EU:n työllisyysstrategian yrittäjyyden edistämiseen ja työpaikkojen luontiin liittyvän II pilarin kansallinen arviointi (NEP-fi) (Työministeriö, 2002).
Arviointityössä arvioitiin Euroopan Unionin työllisyysstrategian (ESS) II pilarin mukaisten teemojen 5. Administrative simplification and self-employment ja 6. Employment creation in services and in the local and social economy kansallista vaikuttavuutta. Arviointityössä selvitettiin miten kyseiset EU:n työllisyysstrategian II pilarin mukaiset suuntaviivat ovat vaikuttaneet kansalliseen politiikkaan sekä mitkä ovat EU:n työllisyysstrategian mukaisen kansallisen politiikan vaikutukset yrittäjyyden lisääntymiseen ja työpaikkojen syntyyn.
Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman toimintalinjan 1. (Yritystoiminnan edistäminen) väliarviointi (Sisäasiainministeriö, 2003)
Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman toimintalinjan 1 (yritystoiminnan edistäminen) väliarvioinnissa tuotettiin tietoa toimintalinjan ja sen toimenpidekokonaisuuksien painotusten ja toimeenpanon mahdolliseksi korjaamiseksi sekä toimintalinjan fokuksen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Lisäksi arvioitiin toimintalinjan ja sen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteenasettelun määrällistä ja ajallista onnistumista.
Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman toimintalinjan 1. (Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen) väliarviointi (Sisäasiainministeriö, 2003)
Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen) väliarvioinnissa tuotettiin tietoa toimintalinjan ja sen toimenpidekokonaisuuksien painotusten ja toimeenpanon mahdolliseksi korjaamiseksi sekä toimintalinjan fokuksen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Lisäksi arvioitiin toimintalinjan ja sen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteenasettelun määrällistä ja ajallista onnistumista.
Työvoimapolitiikka, työllistymisen mallit ja työelämän kehittäminen
Julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuusarviointi (Työministeriö 2006-2008)
Työssä arvioitiin tilastollisin ja ekonometrisin menetelmin vuosina 2004 - 2006 toteutetun julkisen työvoima¬palvelun palvelurakenteen uudistamisen kokonaisvaikuttavuutta. Arvioinnin kohteena oli työvoimapalvelurakenteen uudistamisen työvoimapoliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksessa erityishuomio kiinnitettiin uudistuksen erillisvaikutusten ja kokonaisvaikuttavuuden
http://www.tem.fi/files/19713/TEMJul_19_2008_tyojayrit.pdf
Tutkimus romanihenkilöiden työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2007-2008)
Tutkimuksen selvitettiin Suomessa asuvien romanien työllistymisen esteitä sekä työhallinnon roolia ja keinoja romanien työllistämisen edistämisessä. Tutkimuksessa tuotettiin kokonaiskuva romaneista työhallinnon asiakkaina, heidän työmarkkinatilanteestaan, työllistymisestään ja työttömyydestään sekä mahdollisista esteistä työllistymiseen. Työssä esitettiin myös kehitysehdotuksia romanien työllistämisen edistämiseksi
http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf
Selvitys maahanmuuttajien ohjauksen ja palvelujen organisoimisesta pääkaupunkiseudulla (Uudenmaan TE-keskus 2007-2008)
Hankkeessa selvitettiin maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen toimivuutta ja ohjauksen organisointia pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä kartoitettiin pääkaupunkiseudun työvoimatoimistojen nykyisiä ohjauskäytäntöjä sekä halukkuutta yhteistyöhön ja laadittiin arvio siitä, voidaanko maahanmuuttajien kotoutumispalveluja tuottaa nykyistä koordinoidummin ja hyödyntää palveluiden osuvuutta tietojärjestelmiä kehittämällä. Hankkeen lopputuotteita olivat kehittämisehdotukset toimintamallien yhtenäistämisestä, koordinoinnin ja ohjauksen organisoinnista sekä tietojärjestelmien tehokkaammasta hyödyntämisestä.
http://www.te-keskus.fi/Public/download.aspx?ID=11608&GUID={101A96D3-2B7D-4CCC-A811-C70D7A084219}
Selvitys Uudenmaan TE-keskuksen FEC-mallista (Uudenmaan TE-keskus 2007)
Selvitystyössä kartoitettiin ohjelmiin osallistuneiden yritysten kokemuksia FEC-mallista yrityksen rekrytointikanavana sekä ulkomaalaistausten henkilöiden työllistymiskanavana. Selvitys antoi täsmätietoa siitä, tarjoaako malli tavoitteensa mukaisesti PK-yrityksille riskittömän tavan rekrytoida uusia työntekijöitä ja mitä lisäarvoa ohjelmiin sisältyvä teoriaosuus yritykselle tuottaa. Selvitys tuotti myös suosituksia kysyntälähtöisemmän FEC-mallin suunnitteluun.
Tutkimus muutosturvan toimeenpanosta ja toteutuksesta (Työministeriö 2007)
Irtisanomistilanteiden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Toimintamalli sisältää irtisanotun palkallisen vapaan uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunutta tiedotusta, henkilöstön kanssa tehtävän toimintasuunnitelman ja työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat. Tutkimuksessa selvitetään muutosturvan tähänastista vaikuttavuutta, mallien toimivuutta eri osapuolten kannalta sekä esitetään kehittämisehdotuksia ja ideoita toiminnan edelleen kehittämiseksi. LTT toimii tutkimuksessa Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen alihankkijana. Työ valmistuu keväällä 2007.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt331.pdf
EURES-työnvälityspalvelun kansallinen evaluointi (Työministeriö 2007)
Työssä arvioitiin kansallisen työhallinnon EURES-toimintasuunnitelman toimeenpanoa kaudella 2004 - 2007, EURES-asiakaspalvelujen laatua, päätoimijoiden yhteistyötä alueellisella ja kansallisella tasolla sekä EURES-työnvälitysverkoston vaikuttavuutta.
Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) väliarviointi (Työministeriö 2006)
TYKES-ohjelmalla (2004-2009) pyritään edistämään laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua suomalaisilla työpaikoilla. Ohjelman väliarvioinnissa tuotettiin arviointitietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta sekä ohjelman toteutuskonseptin onnistuneisuudesta. Arvioinnin fokuksena oli erityisesti ohjelman generatiivisen tason vaikutusten arviointi. Arvioinnilla pyrittiin tukemaan ohjelman jatkokauden toteutusta siten, että ohjelma pystyisi mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.
Tutkimus työhallinnon roolista alueellisissa kehittäjäverkostoissa - sidosryhmien näkökulma työhallinnon rooliin ja verkostoyhteistyön kehittämismahdollisuuksiin alue- ja paikallistasolla (Työministeriö, 2005)
Tutkimuksessa selvitettiin työhallinnon keskeisten sidosryhmien näkökulmasta työhallinnon roolia ja verkostoyhteistyön kehittämismahdollisuuksia alue- ja paikallistasolla. Tutkimuksessa lopputuloksena esitettiin johtopäätökset ja suositukset siitä, miten työhallintoa voitaisiin verkostoyhteistyön kautta kehittää entistä vahvemmaksi paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden osaajaksi ja kehittäjäksi.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt288.pdf
ESR -tavoite 3-ohjelman toimintalinjan 4. (Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä) väliarviointi (Työministeriö, 2001-2003)
Tavoite 3- ohjelman toimintalinjan 4 yleistavoitteena on vauhdittaa työelämän uudistumista, uusien työpaikkojen syntymistä sekä elinkeinorakenteen monipuolistumista. Väliarviointityössä arviointiin toimintalinjan ja sen kolmen toimenpidekokonaisuuden toimeenpanoa, toiminnan tähänastisia tuloksia ja vaikutuksia sekä toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Väliarviointityössä analysoitiin myös ohjelman toimeenpanoa sekä hanketoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta edistäviä hyviä käytäntöjä sekä annettiin suosituksia toiminnan kehittämiseksi ohjelman loppukautta ajatellen.
Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman loppuarviointi (Työministeriö, 2003).
Työssä jaksamisen ohjelman (2000-2003) päämääränä oli edistää ja ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman loppuarvioinnissa arvioinnin kohteena oli ohjelmakokonaisuus kaikkine toimintamuotoineen. Arvioinnissa selvitettiin ohjelmastrategian ja valittujen toimintamuotojen tarkoituksenmukaisuutta ja onnistuneisuutta sekä arvioitiin ohjelmalla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia yhteiskunta- ja järjestelmätasolla, työyhteisötasolla sekä yksilötasolla. Erityishuomio arvioinnissa kiinnitettiin ohjelman aikaansaamien työssä jaksamista edistävien vaikutusmekanismien sekä luotujen hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen tunnistamiseen.
T&K rahoitus ja ohjelmatoiminta
NewPro-ohjelman ja muiden metallinjalostusta kehittävien Tekesin ohjelmien arviointi (Tekes 2009)
Tilastoanalyysi Tekesin hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista (2007)
Tutkimuksessa testattiin erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessia ja sen hyödyntämistä käyttäen vaihtoehtoisia menetelmiä (esim. perusmenetelmät kuten ristiintaulukointi, korrelaatiot yms. ja kehittyneet tilastolliset menetelmät, ekonometria). Innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta koskevat hypoteesit nojaavat additionaliteetti-käsitteeseen. Tutkimuksessa käytettävä aineisto pohjautui Tekesin kyselyihin tuotekehityshankkeille, tutkimuslaitosten tutkimushankkeille sekä yritysten tutkimushankkeille. Tutkimus valmistui tammikuun 2008 lopussa.
http://www.tekes.fi/julkaisut/Tilastoanalyysi.pdf
Terveydenhuollon biomateriaalit (COMBIO 2003 - 2007) -teknologiaohjelman loppuarviointi (Tekes 2007)
COMBIO-teknologiaohjelma on suunniteltu edelleen lisäämään Suomen vah-vaa biomateriaaliosaamista sekä tukemaan liiketoimintateknologioiden keinoin sen kaupallistamista. Arvioinnissa kuvattiin ja analysoitiin terveydenhuollon biomateriaalien kaupallistamisen haasteita sekä tuotettiin arvioitua tietoa COMBIO-teknologiaohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista näihin haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi arvi-oinnissa tuotettiin strategista näkemystä siitä, miten ohjelmassa kehitetyt ja käytetyt menetelmät ja ohjelman lisäarvopalvelut ovat toimineet verrattuna tärkeisiin kilpailijamaihin ja niiden toimiin biomateriaalien kaupallistamisessa.
http://www.tekes.fi/julkaisut/Combio_arviointi.pdf
Verkostomaisen liiketoiminnan edistäminen teknologiaohjelmatoiminnan keinoin - Elo-ohjelman arviointi (Tekes 2006)
ELO - Elektronisen liiketoiminnan logistiikka -teknologiaohjelman taustalla on ollut tarve uudistaa verkostoituvassa toimintaympäristössä toimivien suomalaisen teollisuuden ja palvelualojen yritysten toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Arviointityössä kuvattiin ja analysoitiin yritysten toimintatapojen ja liike-toimintamallien uudistumisen haasteita verkottuvassa liiketoimintaympäristössä sekä arvioitiin ELO - ohjelman strategiatyön, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä laajemmin Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan relevanssia suhteessa verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Viitekehyksenä työssä käytettiin strategisten liiketoimintaverkkojen kehityslogiikkaa. Arvioinnin päämääränä oli tuottaa näkemyksellistä tietoa ja suosituksia verkottuneen liiketoiminnan painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle jatkossa
http://www.tekes.fi/julkaisut/Kohti_verkostomaista_liiketoimintaa.pdf
Arviointiraportteihin perustuva analyysi teknologiaohjelmatoiminnan vaikuttavuudesta (2006)
Työssä arvioitiin Tekesin ohjelmatoiminnan vaikuttavuutta arviointiraporttien (n. 50 arviointiraporttia) analyysin perusteella. Arviointikysymyksiä olivat: Miten ohjelmat ovat edistäneet verkottumista, miten ohjelmat ovat parantaneet eri alojen osaamistasoa, miten ohjelmissa kehitetyt teknologiat ja innovaatiot ovat välillisesti vaikuttaneet yritysten tai toimialojen tuottavuuden kehitykseen sekä mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia ohjelmilla on ollut? Analyysissa poimittiin arviointiraporteista vastauksia kuhunkin kysymykseen sekä onnistuneita esimerkkejä että kehittämistä vaativia kohteita. Työ valmistui joulukuussa 2006. Analyysin tuloksia Tekes pyrkii hyödyntämään osana laajaa kokonaisuutta, jossa kuvataan innovaatiotoiminnan merkitystä ja julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksia.
http://www.tekes.fi/tekes/netra/seuranta/raportit06/03_Tekesin_vaikuttavuus_katsaus203-07.pdf
Selvitys liiketoimintatutkimuksen ja teknologisen tutkimuksen yhteistyön nykytilanteesta (Tekes 2004-2005).
Selvityksessä kartoitettiin liiketoimintatutkimuksen ja teknologisen tutkimuksen välisen yhteistyön tilannetta sekä yritysten osallistumista yhteistyöhankkeisiin. Selvityksen avulla luotiin yhteistyön volyymeistä, luonteesta sekä erityispiirteistä yleiskuva Tekesin uuden liiketoimintaosaamisen teknologiaohjelman valmistelun tueksi.
Tekesin NETS - Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelman loppuarviointi (Tekes, 2005)
NETS - Tulevaisuuden verkot 2001-2005 -teknologiaohjelman loppuarvioinnissa arvioitiin ohjelman tuloksia ja vaikutuksia, ohjelmarakenteen ja keinojen toimivuutta sekä yleisemmin Tekesin tietoliikennealalle suuntautuneen teknologiaohjelmatoiminnan merkitystä ja lisäarvoa alalle. Ohjelmaa on loppuarvioinnissa tarkasteltu laajemmin osana Tekesin koko tietoliikennealalle suuntautunutta teknologiaohjelmatoimintaa ja kiinnitetty erityistä huomiota NETS-ohjelmakonseptin sisäisen rakenteen ja toimivuuden sekä ohjelmassa kokeiltujen ohjelmallisten palvelujen ja toimenpiteiden lisäarvon ja merkityksen arviointiin.
http://www.tekes.fi/julkaisut/NETS_arvio_engl.pdf
http://www.tekes.fi/julkaisut/NETS_arvio.pdf
TESLA- ja Jätteiden energiankäyttö -teknologiaohjelmien loppuarviointi (Tekes, 2002)
Tesla - Informaatioteknologia sähkönjakelussa (1998-2002) ja Jätteiden energiakäyttö (1998-2001) yhdistävänä lähtökohtatekijänä on ollut yhteiskunnalle elintärkeiden infrastruktuuripalvelujen kysynnän muutosten kautta syntynyt tarve uusille teknologioille ja palveluille. Arviointityössä selvitettiin, miten kyseiset teknologiaohjelmat ja ohjelmakonseptit ovat vastanneet alojen yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja niiden muutoksiin sekä alan markkinoihin ja kysynnän muutoksiin. Työssä arviointiin myös yksityiskohtaisemmin ohjelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta suhteessa ohjelmille asetettuihin erityistavoitteisiin.
http://www.tekes.fi/julkaisut/Tesla_arviointi.pdf
Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa - Innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien (Antares, Diagnostiikka, Potra, USIX) loppuarviointi. (Tekes, 2003-2004).
Arviointityön kohteena oli neljä Tekesin teknologiaohjelmaa, joissa on pyritty uudistamaan innovaatioprosesseja ja kehittämään t&k-toimintaa kaupallistamisen ja innovaatioiden tavoitteiden suuntaan. Arvioinnissa selvitettiin millaisia innovaatioita ja niiden kaupallistumista edistäviä vaikutuksia ohjelmilla on ollut tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tavoitteisiin ja sisältöön, eri osallistujatahojen toimintatapoihin sekä laajemmin innovaatioprosesseihin ja teknologian ja innovaatioiden kehittämisen ja kaupallistamisen lähtökohtiin. Arviointityössä tunnistettiin ohjelma- ja teknologia-alakohtaisesti innovaatioiden syntyä ja kaupallistumista tukevia tekijöitä sekä arvioitiin tekijöitä, menetelmiä ja keinoja, joilla on onnistuttu tukemaan innovaatioprosesseja sekä edistämään t&k-toiminnan kaupallistamista.
http://www.tekes.fi/julkaisut/kaupallistaminen_ja_innovaatiotavoitteet.pdf
Tuottava toimisto -hankkeen tulosten liiketoimintamahdollisuuksien arviointi (Tekes, TKK 2004)
Tuottava Toimisto 2005 -projekti on ollut laaja toimistojen sisäympäristöä ja tuottavuutta käsittelevä TKK:n tutkimus- ja kehittämishanke. Työssä arvioitiin Tuottava Toimisto 2005 -projektin tulosten hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden liiketoiminnassa. Työssä tunnistettiin Tuottava-toimisto 2005 -projektin synnyttämät liiketoimintaa edistävät vaikutusmekanismit kiinteistö- ja rakennusalan arvoverkoissa, arvioitiin sisäympäristöliiketoimintaan liittyvä potentiaali kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille sekä annettiin näihin liittyviä suosituksia koskien laajasti koko kiinteistö- ja rakennusalaa.
http://www.tervetalo.net/tt2005/files/tt2005_arviointiraportti.pdf
Avali- teknologiaohjelman liiketoimintapotentiaalin väliarviointi (Tekes 2004)
Avaruusteknologiasta liiketoimintaa AVALI -teknologiaohjelman väliarvioinnissa tuotettiin palautetietoa ohjelman ohjausprosessien toimivuudesta ja suosituksia ohjelman loppukauden suuntaamista varten. Arvioinnin kohteina olivat erityisesti ohjelmastrategian ja ohjelmassa käytettyjen tutkimustulosten kaupallistamista tukevien keinojen onnistuminen liiketoiminnallisten tavoitteiden savuttamisessa.
Kilpailukykyä yritysten toimintatapoja kehittämällä - GPB-, ProBuild- ja Laatu-ohjelmien loppuarviointi. (Tekes, 2002).
Arviointityössä selvitettiin miten vuosina 1998 - 2001 toteutetut yritysten toimintatapojen kehittämiseen tähtäävät Tekesin teknologiaohjelmat Laatu verkostotaloudessa, Kansainvälinen projektiliiketoiminta GPB ja Kehittyvä rakentamisprosessi ProBuild ovat luoneet uusia yritysten kilpailukykyä parantavia toimintatapoja ja käytäntöjä sekä synnyttäneet tai synnyttämässä uusia yritysten kilpailukykyä edistäviä rakenteita ja prosesseja. Ohjelmia arviointiin yhteisen viitekehyksen kautta ohjelmakokonaisuutena. Kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ja yhteisestä arvioinnin viitekehyksestä huolimatta ohjelmien synnyttämät tulokset ja vaikutukset johdettiin erikseen kunkin ohjelman omista erityispiirteistä ja vaikutusten syntylogiikasta käsin.
http://www.tekes.fi/julkaisut/Kilpailukyky.pdf
Sosiaalitalous ja kolmas sektori
Sosiaalisten yritysten lain toimivuuden arviointi (Työministeriö 2006)
Tutkimuksessa selvitettiin miten laki sosiaalisista yrityksistä toimii ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa. Suomen hallitus antaa asiasta selvityksen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella ja tutkimus toimi olennaisena osana tätä selvitystyötä
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt307.pdf
Selvitys ESR-välittäjäorganisaatiotoiminnasta (Työministeriö 2006)
Suomessa on toteutettu välittäjäorganisaatiotoimintaa yhtenä osana ESR-ohjelmatoimintaa ohjelmakaudella 2000 - 2006. Välittäjäorganisaatioita käytetään nimensä mukaisesti pienten tukien välittämiseksi ei-julkisille yhteisöille. Selvitystyössä on analysoitiin ja arvioitiin välittäjäorganisaatioiden toimintaa sekä erilaisten toimintatapojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena työssä oli selvittää miten onnistuneesti välittäjäorganisaatiotoiminnalla on onnistuttu saamaan ESR-toimintaan mukaan kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä, paikallisia toimijoita sekä perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita sekä miten tehokkaasti välittäjäorganisaatiot ovat toimineet tukiorganisaationa rahoittamilleen hankkeille ja keventäneet pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa. Työssä kartoitettiin myös välittäjäorganisaatiotoiminnassa syntyneitä hyviä käytäntöjä
http://www.mol.fi/esr/fi/__yleiset/valittajaselvitys.pdf
Equal-ohjelman toimenpidekokonaisuuden 5.2.1. (sosiaalitalous) sekä toimenpidekokonaisuuden 5.3.1. (yritysten ja työntekijöiden sopeutuminen) väliarviointi (Työministeriö, 2002-2005).
Equal-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi toteutettiin vuosien 2002-2005 aikana jatkuvana arviointina. Arvioinnissa tehtiin kokonaisvaltainen arvio ohjelman toteutuksesta ja tuloksellisuudesta. Tuloksellisuuden ja alustavan vaikuttavuuden lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin yhteisöaloitteeseen sisältyvien toteutusperiaatteiden, kansainvälisen yhteistyön ja valtavirtaistamisen, toteutumista sekä kehittämiskumppanuus -hankkeissa syntyneiden tulosten juurruttamista käytäntöihin. Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset laadittiin tukemaan ohjelman loppukauden toteutusta.
http://www.mol.fi/esr/fi/__yleiset/equalvaliarvioinninloppuraportti1606.pdf
Selvitys rakennetyöttömyyden, osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisistä suhteista rakennerahastotoiminnassa (Työministeriö, 2003)
Työssä arvioitiin, miten Euroopan sosiaalirahaston ohjelmissa pienosuuskuntien ja sosiaalisten yritysten kehittämisestä saatuja kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää uusien ratkaisuvaihtoehtojen valmistelussa rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Selvitys tuki työministeriön kesäkuussa 2002 käynnistämää projektia, jossa tarkasteltiin korkealla tasolla olleen rakenteellisen työttömyyden taustatekijöitä ja mahdollisuuksia rakenteellisen työttömyyden alentamiseen.
Ohjelma- ja hanketoiminnan tuki
Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman 2007-2013 Toimintalinjan 1. arviointisuunnitelman toimeenpano (2008-
Työssä arvioidaan jatkuvan arvioinninkeinoin ohjelman toimeenpanon etenemistä sekä luodaan toimintalinjatason indikaattorit ja indikaattoreiden seurantajärjestelmä toimintalinjan 1. arviointiin. Ohjelman jatkuvalla arvioinnilla tuotetaan relevanttia tietoa toimintaympäristöstä, ohjelman toteutustavasta sekä alustavista tuloksista ja vaikutuksista ohjelman johtamisen tueksi.
LIIKE2-ohjelman väliarviointi (Suomen Akatemia 2008)
Suomena Akatemian LIIKE 2-ohjelman väliarvioinnin kohteena olivat hankkeiden alustavat tulokset ja vaikutukset, hankkeiden toteutuksen mahdolliset pullonkaulat ja hankkeiden tarpeet sekä ohjelmalliset keinot, joilla ohjelman koordinaatiotyö voi tukea ohjelma vaikuttavuutta, tuloksellisuutta sekä hank-keiden tarpeita ohjelman loppukaudella. Väliarviointityöllä tuettiin ohjelman johto-/koordinaatiotyötä siten, että ohjelma kehittää ja ylläpitää ohjelmaympä-ristöä, joka tuottaa ohjelmallista lisäarvoa tutkimushankkeille.
Teknologiaohjelmien strategiatyön ja johtamisen META-arviointi (Tekes 2007)
Arvioinnissa analysoitiin vuosien 1995 -2005 aikana toteutettujen teknologiaohjelmien strategiatyötä ja johtamista sekä arvioitiin ohjelmien johtamiskäytäntöjen vaikutusta ohjelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arvioinnissa käytiin läpi yli 70 Tekesin jo päättynyttä teknologiaohjelmaa, tunnistettiin ja kuvattiin ohjelmastrategiaan ja -johtamiseen liittyviä erilaisia malleja ja toimintatapoja sekä arvioitiin niiden toimivuutta ja soveltuvuutta erilaisiin ohjelmatyyppeihin. Arvioinnissa tuotettiin tietoa ohjelmallisten ohjausmekanismien sekä strategisten ja operatiivisten ohjauskeinojen toimivuudesta teknologiaohjelmakonseptissa. Työssä nostettiin esiin hyviä ja tehokkaita ohjelmajohtamiskäytäntöjä sekä laadittiin ohjelmajohtamista tukeva yleinen ohjelmien seuranta- ja palautemalli. Tutkimus valmistui alkuvuodesta 2007.
http://www.tekes.fi/julkaisut/Teknologiaohjelmien_strategiatyon_arviointi.pdf
Tekesin teknologiaohjelmien väliarviointimallin kehittäminen (Tekes 2006)
Työssä luotiin teknologiaohjelmien strategiatyön ja ohjelmajohtamisen tueksi väliarviointimalli ja työkalu, joka perustuu ohjelmajohtamisen keskeisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Malli tuottaa analysoitua palautetietoa ohjelman tavoitteiden relevanssista ja osuvuudesta, toteutuksen ja toimeenpanon tehokkuudesta, ohjausprosessien toimivuudesta sekä toiminnan alustavista tuloksista ja vaikutuksista.
ESR-hallinnon kehittäminen - Selvitys yrityksiin kohdistuvien ESR- hankkeiden toimeenpanon hankaluuksista ja kehittämishaasteista. (Työministeriö, 2004).
Työssä analysoitiin yrityksiin ja niiden henkilöstöön kohdistuvien ESR-projektien toimeenpanon ongelmia, ongelmien luonnetta ja ongelmien taustalla olevia tekijöitä. Selvityksessä nostettiin esiin myös ESR-hankkeiden toimeenpanoa tukevia hyviä käytäntöjä, eri osapuolien kehittämistarpeita sekä tehtiin ehdotuksia ESR-hallinnon ja projektitoiminnan kehittämiseksi. Selvitys koski laajasti kaikkia hallinnonaloja, jotka toteuttavat ESR-projekteja.
Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman väliarviointi (Sisäasiainministeriö, 2003)
Etelä-Suomen Tavoite 2-ohjelman väliarvioinnissa arvioitiin ohjelman tavoitteiden ja strategian relevanssia, ohjelman toteutumisen ja määrärahojen käytön tehokkuutta, horisontaalisten tavoitteiden toteutumista sekä ohjelman seurantajärjestelmän ja indikaattorien toimivuutta. Työ toteutettiin ohjelmatasoisesti ja toimintalinjoittain. Arvioinnissa nostettiin esiin alustavien tulosten ja vaikutusten ohella ohjelman toimeenpanoon ja toteutukseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä annettiin suosituksia ohjelman loppukauden toimeenpanoa varten.
Ammattilaisen väylä itämerellä Equal-hankkeen ulkoinen arviointi (Turun AKK)
Ammattilaisen väylä Itämerellä -hankkeen kokonaisvaltainen arviointi kytkeytyi kiinteästi hankkeen toteutusprosessiin. Tavoiteena oli tukea hanketta siten, että se saavuttaa tavoittensa mahdollisimman tuloksekkaasti ja vaikuttavasti. Arvioinnissa tuotettiin palautetietoa projektissa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä toimien oikeasta kohdentamisesta ja resurssien tehokkaasta käytöstä. Arviointi sisälsi sekä hankkeen väli- että loppuarvioinnin.
Netco Equal -hankkeen arviointikonsultointi (Idecoop)
Työssä tuotettiin käytännönläheistä informaatiota palvelemaan Netco- projektin toteuttajia osahankkeiden koordinoinnissa, tavoitejohtamisessa ja toteutuksen eri vaiheissa niin, että projektin ja osahankkeiden tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Lisäksi hankehenkilöstöä tuettiin ja ohjattiin itsearviointitoimenpiteiden toteuttamisessa ryhmäohjauksen sekä henkilökohtaisen ohjauksen ja konsultoinnin avulla.
Toimialakohtaiset selvitykset ja arvioinnit
Seutulippuliikenteen markkina-analyysi. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007)
Tutkimuksessa tuotettiin tunnuslukuja sekä arvio linjaliikennelupien kilpailuttamisen vaikutuksista eri osapuolille valituilla tarkastelualueilla. Näitä ovat Turun, Oulun, Lahden, Satakunnan, Vaasan, Kotkan ja Hämeenlinnan seudun seutulippualueet. Selvityksessä luotiin kuva joukkoliikenteen tehokkuudesta, tarjonnasta ja tasosta sekä liikennöinnin tehokkuuseroista kohdealueilla. Alueellisia liikennöintiyrityksiä tarkasteltiin kannattavuuden, kustannusrakenteen sekä investointien osalta.
Alkoholijuomien tuotanto ja myynti työllistäjänä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007)
Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholijuomien tuotannon ja myynnin työllisyysvaikutuksia Suomessa 2005 sekä työllisyyden kehitystä 2000-luvulla ja päätoimialojen osalta lähtökohtana vuosi 1996. Lisäksi työssä selvitettiin alkoholisidonnaisen työllisyyden ja alkoholin tilastoidun kulutuksen välisiä suhteita. Tarkastelun kohteena oli alkoholisidonnainen työllisyys valmistuksessa, alkoholijuomien tukku- ja vähittäismyynnissä, anniskelumyynnissä sekä eräillä muilla toimialoilla.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2007/11/ka1195654073197/passthru.pdf
Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallinen vaikuttavuus (Puolustusministeriö 2006)
Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa tuotettiin päättäjille ja kansalaisille tietoa siitä, mitkä ovat asevelvollisuusjärjestelmän toteuttamistavan taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan kansantalouden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin asevelvollisuusjärjestelmästä yhteiskuntaan kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia ottaen huomioon koulutukseen, työmarkkinoihin ja kansanterveyteen liittyvät vaikutukset sekä muut mahdolliset vaikutukset kansantalouden, valtiontalouden ja yksilötalouden näkökulmasta
http://www.defmin.fi/files/1053/Asevelvollisuusjarjestelman_yhteiskunnallisia_vaikutuksia.pdf
Tutkimus työpaikkojen syntyä edistävistä keinoista kotipalvelualoilla (Työministeriö 2006).
Tutkimuksessa selvitettiin kotitalousvähennysjärjestelmän vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta työpaikkojen synnyttämisessä. Lähtökohtana tutkimukselle oli LTT-Tutkimus Oy:n aiemmin tekemän tutkimuksen Kysyntälähtöinen työllistäminen ja kotitalousvähennys (2005) havainnot. Tutkimuksessa selvitettiin myös millaisia järjestelmiä ja keinoja muissa EU-maissa on ollut käytössä kotitalouspalvelualojen työllisyyden kehittämiseksi sekä miten työpaikkojen syntyä kotipalveluihin voitaisiin tukea ja kotipalvelualojen työllisyyttä edelleen parantaa.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt310.pdf
Tutkimus kysyntälähtöisten työllistämisen mahdollisuuksista kotitaloustuen piiriin kuuluvilla matalan tuottavuuden palvelutoimialoilla ja yrityksissä. (Työministeriö, 2005).
Tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalousvähennyksen, yritysten liiketoimintaosaamisen sekä palveluiden tason ja attraktiivisuuden vaikutuksia palvelujen kysyntään ja työvoimatarpeisiin kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvilla toimialoilla. Tutkimuksessa arvioitiin alustavasti kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia ja vähennyksen vaikutuksia harmaaseen talouteen sekä työhallinnon palveluiden merkitystä kotitalousvähennyksen piirissä olevilla toimialoilla.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt266.pdf
Toimialoja kehittävien teknologiaohjelmien arviointi - ProMotor ja Tukista Tuplasti (Tekes, 2004).
Arviointityö kohdistui Tekesin toimialakonseptin arviointiin. Työssä selvitettiin miten toimialojen erilaisiin kehitysvaiheisiin ja rakenteisiin liittyvät tekijät, kuten, toimialojen erilaiset kehityskaaret, teknologian kehityksen aste ja intensiivisyys sekä yrityksen kasvun- ja kansainvälistymisen vaihe, tulisi hyödyntää teknologiaohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Arviointi toteutettiin käyttäen aineistona ProMotor ja Tukista Tuplasti teknologiohjelmien arvioinnista syntynyttä materiaalia, LTT:n aikaisemmista toimialaohjelmien arvioinnista syntynyttä materiaalia (Kivi, Divan ja Spin) sekä toimialojen kehitystä käsittelevää kirjallisuutta.
http://www.tekes.fi/julkaisut/teknologia_toimialojen.pdf
Toimialoja kehittävien teknologiaohjelmien loppuarviointi - Divan, Kivi, SPIN (Tekes, 2003).
Arviointityössä selvitettiin, miten toimialakohtaisilla teknologiaohjelmilla -- Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma DIVAN (1999-2002), Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma KIVI (1999-2002) sekä Ohjelmistotuotteet SPIN (2000-2003) - on onnistuttu kehittämään ohjelmatoiminnan kohteina olleiden toimialojen rakenteita ja kilpailukykyä. Työssä arvioitiin myös yleisemmin toimialakohtaisen ohjelmakonseptin toimivuutta ja merkitystä Tekesin ohjelmatyössä. Arviointityössä erityishuomio kiinnitettiin pidemmällä aikatähtäimellä näkyvien toimialojen rakenteita ja kilpailukykyä sekä alueiden kehitystä edistävien prosessien ja vaikutusmekanismien tunnistamiseen.
http://www.tekes.fi/julkaisut/DIVAN_KIVI_SPIN_arviointi.pdf
Kaupan suuryksiköiden kilpailuvaikutusten arviointi (Kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö 2002)
Tutkimuksessa on jatkettu vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointiin liittyvää tutkimuskokonaisuutta lisäämällä siihen kilpailun kautta syntyvien vaikutusten arviointi. Tutkimuksessa on laadittu vähittäiskaupan suuryksiköiden kilpailuvaikutuksia kartoittava arviointikehikko, joka on tarkoitettu nimenomaan kilpailuvaikutusten etukäteisarvioinnin pohjaksi. Arviointikehikon toimivuutta on tutkimuksessa testattu kahden tapaustutkimuksen avulla. Samalla on testattu näissä tapaustutkimuksissa käytettyjen arviointimenetelmien ja -mallien soveltuvuutta kilpailuvaikutusten etukäteisarvioinnin työkaluksi.
Espoon elinkeinorakenne ja verotuottojen herkkyys suhdanteiden muutoksille. (Espoon kaupunki 2002)
Tutkimuksessa selvitettiin Espoon elinkeinorakenteen ja verotuottojen sekä talouden suhdannevaihtelujen välistä suhdetta. Tutkimus perustui keskeisten talouden muutosten ja suhdannekomponenttien tunnistamiseen, Espoon elinkeino- ja toimialarakenteen analyysiin sekä riskianalyysiin Espoon elinkeinorakenteen suhdanneherkkyydestä
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11894;37617;73019;75250;75262
